Systeemisyys on asiakkaan, perheen ja lähiverkoston kokonaisvaltaista huomioimista
Ekstoten perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Merja Heinonen istahti haastateltavaksi sopivasti ennen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämisen verkostopäivää 27.9., jossa hän puhuu palvelujärjestelmän systeemisestä johtamisesta.
Systeemisyydelle on monta määritelmää ja tuskin vain yhtä oikeaa. Merja Heinonen korostaa asiakkaan kuulemista ja elämäntilanteen ymmärrystä vuorovaikutussuhteessa. Kun ne toteutuvat, asiakkaan kanssa yhdessä pohditaan, millä tukimuodoilla tavoitteet voidaan saavuttaa.
- Tärkeintä on, että työntekijät aidosti kuuntelevat kaikkien perheenjäsenten kertomusta tilanteesta. Samalla luodaan hyvää yhteistyösuhdetta: mietitään perheen vahvuuksia ja mitä osa-aluetta olisi tarpeen kehittää. Päämääränä on, että kaikki perheenjäsenet voisivat riittävän hyvin, arki olisi toimivaa ja elämä mielekästä, Merja Heinonen sanoo.
Riitainen erotilanne ja systeeminen lähestymistapa
Ajatellaanpa vaikka vanhempien hankaloitunutta erotilannetta. Kuka vain voi tehdä aloitteen neuvonpidosta. Perheterapeutti vetää keskustelua. Molemmat vanhemmat ovat paikalla, ja heidän kutsumanaan ne työntekijät, joille tapaamisesta on hyötyä tai jotka kenties jo työskentelevät perheen kanssa. Lapsille tuttu työntekijä kuuntelee lasten ajatuksia perheen arjesta ja kokemuksista.
Neuvonpidossa lapset eivät ole läsnä. Vanhemmat ja työntekijät käyvät yhdessä läpi lasten ajatuksia, kokemusta ja toimia, jotka helpottaisivat tilannetta. Konkreettinen toimintasuunnitelma ja tehtävät sovitaan yhdessä. Lapset saavat kirjeen, jotta hekin tietävät, mitä vanhemmat ovat sopineet. Vanhempia kannustetaan myös keskustelemaan lasten kanssa.
Uusi tapaaminen sovitaan tarpeen vaatiessa. On tärkeää, että toimintasuunnitelma on oikeasti yhteinen ja konkreettinen. Etenkin lastensuojelutyössä tämä on hyvin oleellista. Tavoitteiden on oltava kohtuullisia ja saavutettavia.
Jos systeemisyys ei toteudu, asiakkaat eivät koe tulleensa aidosti kuulluiksi ja saavansa apua. Työntekijä ei ole paneutunut tilanteeseen riittävän hyvin eikä luottamuksellista yhteistyösuhdetta ole ehkä syntynyt. Perhe ei kerro tilanteensa kannalta tärkeitä asioita eikä sitoudu työskentelyyn. Perhe todennäköisesti katkaisee yhteistyösuhteen tai hakee apua muualta. Jos yhteistyö ei suju perheen ja yhteistyökumppaneiden kanssa, tilanne on hankala: sekä asiakkaat että työntekijät jäävät liian yksin.
Jos ajatellaan normaalia lapsiperheen arkea, perheenjäsenet kuuntelevat aidosti toisiaan, ja jokaisen ääni on merkityksellinen. Asioista keskustellaan, sovitaan ja toimitaan sovitun mukaan. Jos systeemisyys ei toimi, perheen sisäinen vuorovaikutus on tyypillisesti muuttunut. Se voi olla toimimatta yhden tai useamman perheenjäsenten kesken. Systeemisyydellä on sama merkitys perheen keskinäisissä suhteissa kuin sosiaalipalveluissa.
Systeemisyyden hyödyt ja vaikutusketjut
Systeemisyys lisää perheen ymmärrystä omasta tilanteestaan, kokemuksista ja tilanteista, jotka vaikuttavat elämään. Systeemisyys tiivistää perheenjäsenten suhteita ja kuulluksi tulemista. Työskentelytapa auttaa perhettä löytämään myös omia keinoja tilanteen helpottamiseksi. Pienetkin askeleet eteenpäin lisäävät pärjäävyyden tunnetta, vahvistavat vanhemmuutta ja tukevat lasten suotuisaa kehitystä.
Systeemisessä mallissa voidaan lisätä myös perheen läheisten ymmärrystä tilanteesta tai heidän mahdollisesti perheelle aiheuttamaa kuormittavaa tekijää voidaan rajata.
Systeemisyys ja palvelujärjestelmän johtaminen
Sektorijakoinen ja pitkälti yhden yksilön kanssa työskentelyyn painottunut palvelujärjestelmä haastaa ajattelua ja toimintaa.
Osalle työntekijöistä yhteistyösuhteeseen asettuminen aidosti asiakkaan kanssa on vaikeaa. Täytyy olla valmis muuttamaan omaa, työyhteisön, työntekemisen ja johtamisen asennetta.
Myös isot asiakasmäärät, prosessit ja aikarajat haastavat työntekijän mahdollisuuksia ja voimavaroja työskennellä systeemisellä työotteella. Niiden taakse voi myös paeta. Todetaan, että en osaa, ehdi tai en voi auttaa. Asiakas saatetaan lähettää toiselle ammattilaiselle tai työskentelysuhde päätetään. Toisaalta systeemisessä mallissa lähettämiskulttuuri ei niinkään ole mahdollista.
Haasteena voi olla myös työntekijöiden vaihtuvuus ja juuri lapsille tulisi turvata jatkuvuutta.
Asioita tulee pystyä katsomaan organisaatiossa laajakatseisesti, jotta ongelmat yhteistyösuhteissa havaitaan ja niitä voidaan purkaa. Tarvitaan ennen kaikkea avarakatseisuutta, rohkeutta ja asennetta tehdä työtä toisin.
Systeemisen työotteen lisääminen ja ylläpitäminen vaatii sitkeää, määrätietoista ja jatkuvaa johtamista joka päivä, jotta voimme ylittää sektorijakoisen ja pitkälle erikoistuneen palvelujärjestelmän tuomat haasteet.
Systeemisyyden hyöty palvelujärjestelmälle
Systeemisessä mallissa toteutuu aito yhteistyö asiakkaan ja yhteistyökumppaneiden kesken. Asiakas saa oikean avun oikeaan aikaan. Sillä on suuri inhimillinen ja taloudellinen merkitys palveluiden tuottamisessa niin yksilöiden ku
in yhteiskunnan näkökulmasta. Kun saamme asiakkaalle heti oikeaa apua ja tukea, se estää kalliimpien erityispalvelujen tarvetta. Mutta sitäkin tärkeämpi merkitys yksilötasolla on inhimillisyys ja avun helppo saavutettavuus.
- Meillä on paljon vahvuuksia ja ammattitaitoa, pystymme kyllä auttamaan. Se vaatii työntekijöiltä vahvaa itseluottamusta ja luottamusta myös yhteistyökumppaneihin. Meillä työskentelymalliin sopii erinomaisesti tueksi myös Eksoten strategia: Rohkeus, yksinkertaisuus ja ihminen, Merja Heinonen sanoo.
Haastattelun päätteksi Merja Heinonen kiittää erinomaisesta työstä Tiina Vormistoa ja Eeva Reijosta SyTyn jalkauttamisesta perhe- ja sosiaalipalveluissa.
____________________
Merja Heinonen puhuu systeemisestä johtamisesta 27.9. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämisen verkostopäivässä.
Verkostotapaamisen ohjelma ja ilmoittautuminen
SyTy - systeemisen toimintamallin käyttöönotto- ja juurruttamishanke Eksote.fi-sivulla
Tutustu malliin