Tavoitteena kaikkien lasten ja nuorten yhdenvertaisuuden vahvistaminen kuntoutuspalveluissa

Vuoden viimeinen lapsi- ja perhepalveluiden kehittäjien verkostotapaaminen on keskiviikkona 23.11. Teemana on silloin lasten ja nuorten kuntoutus. Saimme pieneen juttutuokioon Piia Haukilahden ja Pauliina Lampisen – molemmat yhdenvertaisuuden edistämisen konkareita. He pitävät myös yhteisen esityksen tapaamisessa.

Piia Haukilahti työskentelee ADHD-liiton asiantuntijana. Liitto on sosiaali- ja terveysalan järjestö, joka edistää adhd-oireisten ja heidän läheistensä hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja vaikuttaa yhteiskunnallisesti.

Pauliina Lampinen on Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön (Vamlas) toiminnanjohtaja. Vamlas edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten, nuorten sekä heidän perheidensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Työn painopisteitä on osallisuuden edistäminen harrastuksissa, koulussa, oppilaitoksissa ja työelämässä.

Missä ovat mielestänne vammaisten lasten ja nuorten osallisuuden pahimmat pullonkaulat?

Piia Haukilahti: Kun lapsella on neuropsykiatrisia oireita, osallisuutta estää usein vaikeus tunnistaa oirekuviin liittyviä ”näkymättömiä” toimintakyvyn haasteita. Kun tuen tarpeita ei tunnisteta, jäädään helposti palvelujen ulkopuolelle tai niiden väliin. Osallisuutta heikentävät myös alueelliset erot palveluiden saatavuudessa. 

Pauliina Lempinen: Tiivistän kahteen keskeiseen haasteeseen: esteellisyyteen ja palveluiden saatavuuteen. Vammaisten lasten ja nuorten osallistuminen edellyttää lähes aina avustamista, apuvälineitä, kuljetusapua tai tulkkausta. Näiden palveluiden saaminen lasten ja nuorten arkeen on edelleen todella haastavaa.

Entä onko ollut positiivista kehitystä? 

Piia Haukilahti: Hyvinvointialueilla on aktiivisesti lähdetty kehittämään matalan kynnyksen tukea ja palvelupolkuja neurokirjon lapsille ja nuorille. Esimerkiksi nuorisojärjestöt, urheilun lajiliitot ja taidetoimijat ovat kehittäneet toimintaa, joilla voidaan lisätä osallisuutta. Vertaistuki on tärkeää osallisuuden edistämisessä.

Pauliina Lempinen: Positiivista on paljon! Yksittäiset toimijat haluavat tukea ja innovoida inklusiivista toimintaa. Teemme yhteisen tapahtumapäivän Helsingin kaupungin Annantalon ja Joulupukkisäätiön kanssa. Tekeminen on helppoa, kun tavoite on yhteinen. Orivedellä toimiva erityislasten hiihtokoulu kokoaa lapsia ja nuoria hiihtämään ja oppimaan yhdessä. Yksittäisen pienen urheiluseuran oma innovaatio toimii hienosti.

Sana on vapaa – mitä toivotte päättäjiltä?

Piia Haukilahti: Osallisuus toteutuu kohtaamisissa. On tärkeää, että lapset ja nuoret kohdataan arjen tilanteissa henkilöinä. Ketään ei määritellä diagnoosin kautta. Avoimen ja myönteisen kohtaamisen sekä ratkaisuhakuisen ja uteliaan asenteen myötä kaikkien on helppo kokea kuuluvansa joukkoon.

Pauliina Lampinen: Kun puhutaan perheiden palveluista ja kuntoutuksesta, tärkeintä olisi saada koordinaatio kuntoon. Nyt yksittäiset perheet koordinoivat itse lastensa ja nuortensa palveluita haastavassa palveluviidakossa. Tähän tarvitaan muutos ja toivon, että uudet hyvinvointialueet ottavat tästä nyt koppia. Neuropsykiatrisia oirekuvia omaavien lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta estää vaikeus tunnistaa ja tunnustaa oirekuviin liittyviä ”näkymättömiä” toimintakyvyn haasteita. Näin ollen tuen tarpeita ei tunnisteta ja lapset ja nuoret jäävät myös erilaisten palvelujen ulkopuolelle tai väliin. Osallisuutta heikentää myös se, että mahdollisuus saada alueellisesti yhdenvertaista tukea ei toteudu.

*********************
Pauliina Lampisen ja Piia Haukilahden esitys 23.11. verkostotapaamisessa:
Lasten ja nuorten osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisen avaimet

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu