Terveyden ja hyvinvoinnin alueellisten erojen vertailu helpottuu
Uusia hyvinvointialueita velvoitetaan johtamaan tiedolla sekä vertailemaan omaa hyvinvointialuetta muihin alueisiin. Johtamisessa käytettävää tietoa syntyy sote-palvelutuotannossa henkilöstön kirjaamana ja sitä on saatavilla viranomaisten tietovarannoissa sekä Kanta-palveluissa laissa säädettyihin käyttötarkoituksiin.
Kansallisesti vertailukelpoisen tiedon avulla hyvinvointialueet – ja kunnat – voivat vertailla oman alueen tietoja muihin. Näin ymmärrys lisääntyy ja sote-palveluja voidaan kehittää ja hyvinvointia edistää ennaltaehkäisevästi. Kansanterveydellisten etujen lisäksi säästyy kustannuksia, kun resurssit kohdennetaan vaikuttavimmin.
Kansallinen laaturekisteritieto tekee alueiden hyvinvointierot näkyviksi
Millä hyvinvointialueilla on vähiten tyypillisiä kansansairauksia, millä taas eniten? Missä päin Suomea saa maan parhainta diabeteshoitoa? Miten palvelumme laatu suhteutuu muihin hyvinvointialueisiin?
Tiedolla johtamisen käytäntöjen kehittyessä hyvinvointialueilla voidaan parantaa keskeisten kansansairauksien hoidon laatua ja säästää kustannuksia kansallisesti vertailukelpoisen sote-tiedon avulla. Tiedosta hyötyvät myös kunnat, joiden vastuulle jää hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte), sekä kansalliset viranomaiset.
Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rakenteilla olevat kansalliset laaturekisterit sisältävät tietoa potilaiden saamista hoidoista ja saavutetuista hoitotuloksista. Tietojen avulla voidaan seurata, vertailla ja arvioida terveydenhuollon laatua ja vaikuttavuutta.
Hyvinvointialueille laaturekisterit antavat tulevaisuudessa vastauksia kysymyksiin esimerkiksi siitä, kuinka hyvin tai huonosti alueen tietyt potilasryhmät voivat, tai miten hoidon laatu vertautuu muiden alueiden hoidon laatuun. Sama tieto voi toimia myös syötteenä kunnille ennaltaehkäisevien palvelujen suunnitteluun. Kunnat voivat esimerkiksi tukea tiettyjen asukasryhmien liikunta-aktiivisuutta ja näin ehkäistä toimintakyvyn heikkenemistä ja monia sairauksia.
Laaturekisterien potentiaalista hoidon laadun parantamisessa antaa konkreettinen ja todellinen esimerkki Äänekoskelta.
Diabeteksen hoidon kehittyminen Äänekoskella vähentää sydäninfarktien ja aivohalvauksien määrää
Äänekosken kunnassa tyypin 2 diabetesta sairastavista joka toisen LDL-kolesteroliarvot olivat vuoden 2021 alussa suosituksia huonommat. Ongelma huomattiin kansallisen diabeteslaaturekisterin vertaiskehittämispäivillä, minkä jälkeen Äänekoskella alettiin kehittää diabeetikkojen hoitoa järjestelmällisesti. Tämän ansiosta elokuussa 2021 alueen diabeetikoiden kolesteroliarvot olivat suosituksia suuremmat enää joka kolmannella.
”Äänekoskella jää tulosparannusten ansiosta toteutumatta kahdesta viiteen sydäninfarktia tai aivohalvausta alueen diabeetikkoväestössä viiden vuoden aikana. Kustannussäästöt ovat samassa ajassa varovasti arvioiden 100 000 euron luokkaa. Mitähän kaikkea voitaisiin saada aikaiseksi, jos laaturekistereitä hyödynnettäisiin kaikilla hyvinvointialueilla ja kunnissa päätöksenteon tukena?”, pohtii Saara Metso, diabetesrekisterin kliininen asiantuntija ja ylilääkäri Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä.
Äänekoskella diabetesrekisterin tietoihin perustuvien päätösten ansiosta alueen diabeetikoiden kolesteroliarvot kehittyivät heikosta yhdeksi parhaista alueella. Säästöpotentiaali oli huomattava, mutta mikä tärkeintä: diabeteksen hoito kehittyi ja potilaat saavat jatkossa entistä parempaa hoitoa.
Miten palvelumme ja hoitotuloksemme suhteutuvat valtakunnallisesti?
”Oman hyvinvointialueen vertailu muihin alueisiin on mahdollista vain kansallisen tason tiedon, kuten laaturekisterien avulla. Sote-uudistuksen tavoite alueellisesta yhdenvertaisuudesta voi toteutua, kun hyvinvointierot tunnistetaan ja niitä voidaan tasata. Laaturekisterit tarjoavat hyvinvointialueille useasta potilasryhmästä juuri sellaista tietoa, jota ne tarvitsevat omien sote-palveluidensa laissakin määriteltyyn seuraamiseen”, Jonna Salonen, ylilääkäri ja laaturekisteriprojektin johtaja THL:stä, sanoo.
”Tällä hetkellä rahaa laitetaan sote-palvelujen tuottamiseen tietämättä niiden todellisesta vaikutuksesta ja laadusta tarpeeksi. Vertailukelpoisen tiedon ansiosta hyvinvointialue tietää kohdentaa resurssinsa sinne, missä niille on eniten tarvetta”, Salonen lopettaa.
Toivo-ohjelmassa (Sote-tiedolla johtamisen, ohjauksen ja valvonnan toimeenpano-ohjelma) suunnitellaan käytäntöjä, menetelmiä ja järjestelmiä, jotka mahdollistavat tiedolla johtamisen hyvinvointialueilla. Tiedolla johtaminen tukee sote-uudistuksen keskeisten tavoitteiden toteutumista.
Kansallista laaturekisteritoimintaa kehitetään THL:n kaksivuotisessa projektissa, joka päättyy vuoden 2022 lopussa. Hallitus on kevään 2022 kehysriihessä tehnyt päätöksen THL:n kansallisten laaturekisterien vuosittaisesta 1,4 miljoonan euron budjettirahoituksesta alkaen vuodesta 2023, jolloin THL:n laaturekisteritoiminnassa siirrytään projektimuotoisesta toiminnasta pysyvään toimintaan.