Hyvä vastaanotto -valmennus on paketissa ja kehittäminen alueilla jatkuu

Suunnittelimme valmennuksen tukemaan perusterveydenhuollon saatavuuden parantamista ja valmisteilla olevan hoitotakuulain toimeenpanoa. 

THL:n Hyvä vastaanotto -valmennus käynnistyi syksyllä 2021 viidessä ryhmässä, joista nyt viimeisetkin ovat saaneet työnsä loppuun. Yhdessä ryhmässä oli kerralla 10 perusterveydenhuollon tiimiä. Yhteensä yli 300 terveydenhuollon ammattilaista osallistui valmennukseen.

Nyt loppuvuonna pidimme kolmen valmennusryhmän päätöstyöpajat. Ryhmien työt valmistuivat samaan aikaan, kun eduskunta hyväksyi hoitotakuulain ja vain muutama viikko ennen hyvinvointialueiden aloittamista. 

Työpajoissa tarkastelimme tuloksia ja oppeja, ja osallistujat äänestivät parhaan posterin. Kaikki tiimit saivat ääniä. Hienoja tuloksia ja tekemistä oli kaikilla, mutta tässä keskitymme posterikilpailujen voittajiin. Kaikkien osallistuneiden tiimien raportit ja posterit ovat Innokylässä (linkki kolumnin lopussa). 

Kalajoella oli vahva muutostahto 

Ennen valmennuksen alkamista osa potilaista oli pakko laittaa jonoon, sillä aikoja ei yksinkertaisesti ollut. Valmennusvuoden aikana vastaanottotoimintaan tehtiin isoja toiminnallisia muutoksia sekä päivystyksellisen hoidon että suoravastaanoton toteuttamisessa. Yksi esimerkki on hoitajan ja lääkärin yhteinen ns. ”pikapoli”. Syksyllä päästiin tilanteeseen, jossa aikoja voitiin antaa jo kahden viikon päähän. 

Kalajoen tiimi arvioi itse vahvuudekseen pienen työyhteisön ketteryyden. Tekijöillä ei vain ollut pitkään aikaan mahdollisuutta kehittää työtään. Kun siihen nyt tarjoutui tilaisuus, into oli kova. 

Kalajoen vinkki muille kehittäjille

Tiimi suosittelee tekemään rohkeita muutoksia ja arvioimaan systemaattisesti muutosten vaikutuksia. Henkilöstö sitoutuu paremmin, kun muutokset ovat todellisia ja niiden vaikutukset näkyviä.

Kalajoella myös varoiteltiin sanelemasta ”ylhäältä” muutoksia.

- Johto antoi meille isot raamit, mutta varsin vapaat kädet kehittämiseen. Lopulliset muutokset sovittiin yhdessä työyhteisön kanssa, erikoislääkäri Mervi Manninen kertoo.

Vantaan suun terveydenhuolto esimerkkinä ison organisaation kehittämisestä

Vantaan suun terveydenhuollon liikelaitos osallistui valmennukseen kahdella tiimillä. Tiimit kuitenkin tekivät koko valmennuksen ajan tiivistä yhteistyötä ja rakensivat valmennuksen tuella uuden Vantaa-Keravan hyvinvointialueen suun terveydenhuollon kokonaisuutta.

Mittakaava oli suuri, sillä pelkästään Vantaan väestöpohja on yli 200.000 henkeä. Kehittäminenkin koski yli 300 ammattilaista.

Kerava liittyi luontevasti osaksi yhteistä kehittämistä, kun johtava ylihammaslääkäri ja Hyvä vastaanotto -konkari Krista Brander-Aalto toimi tiimien valmentajana. 

Vaikka organisaatio on iso, kaikki pyrittiin ottamaan mukaan kehittämiseen. Pieniä kokeiluja tehtiin hammashoidon eri pisteissä ja samalla työntekijät tutustuivat toisiinsa.

Valmennuksen myötä kokeiltiin lukuisia muutoksia ja yhdenmukaistettiin toimintaa. Odotusaika suun terveydenhuollon palveluihin on edelleen pitkä (T3-luku hammaslääkärille 150), mutta organisaatiossa aloitetun määrätietoisen työn voi odottaa hiljalleen näkyvän luvun pienenemisenä. Tiimit asettivat tavoitteeksi kuukauden odotuksen hammaslääkärille (T3 korkeintaan 30) ensi kesään mennessä.

Vantaan vinkki kehittäjille

Kehittämisen pitää perustua mitattavaan dataan. Isossa organisaatiossa mittausten ja sitä kautta mittaustulosten laadukkuus vaatii paneutumista ja tarkkuutta. Huonosti tehty mittaus on johtaa harhaan ja kehittäminen menee hukkaan.

Vantaan tiimien vetäjät Maria Broms ja Hanna Karjalainen esittelivät kehitystyötään myös THL:n saatavuuswebinaarissa 9.11.2022 (linkki kolumnin lopussa).

Akaassa hoitoon pääsyssä paljon vaihtelua 

Akaalla oli sisäisiä paineita onnistua kehittämisessä edellisenä vuonna suurta mediahuomiota saaneen Urjalan kehitystyön takia. Urjalassa oli henkilöstön kanssa parannettu omalääkärijärjestelmällä sekä hoidon saatavuutta että jatkuvuutta . 

Akaassa on koko ajan päässyt hoitoon, vaikka vaihtelua on ollut paljon. Myös hoidon jatkuvuus on omalääkärijärjestelmän ansiosta hyvä. Tänä syksynä vapaita kiireettömiä aikoja on voitu tarjota 3–4 viikon kuluttua.

Päivystysten ruuhkautuminen kuitenkin näkyi terveysasemilla, ja kiirevastaanottoon oli jouduttu resursoimaan aiottua enemmän. 

Akaan tiimi oli alusta lähtien innostunut, innovatiivinen ja toimiva. Tekeminen oli määrätietoista eikä ongelmien annettu pelottaa. Työtä on organisoitu uudelleen sekä päivystyksessä että kiireettömän vastaanoton puolella. Resursseja on siirretty kiireellisestä hoidosta kiireettömään, digitaalisten välineiden käyttöä lisätty, asiakkaiden ja potilaiden kohtaamiseen luotu yhteisiä pelisääntöjä. Pitkäaikaissairauksien hoidosta on sovittu linjauksia ja digipalveluja kehitetty. 

Akaan vinkki kehittäjille

- Välillä oli kuin suossa tarpoisi. Katso silloin taaksesi ja huomaat, että paljon on saatu jo aikaan, johtava ylilääkäri Kaisa Kivinen sanoo.

Hyvä vastaanotto -valmennuksesta raportti

Kokoan valmennuksen kokonaisuudesta tammikuun kuluessa raportin, jonka tallennamme Innokylään. Kaikkea opittua hyödynnämme Kestävän kasvun ohjelman (RRP) hanketukena toteutettavassa valmennuksessa, jolla parannetaan erityisesti heikoimmassa asemassa olevien sote-palveluja. Ensimmäisessä haussa mukaan tuli 34 tiimiä, joista kymmenen valmennus alkaa huhtikuussa.

Tuula Heinänen
ylilääkäri ja valmentaja, THL

Hyvä vastaanotto -läpimurtovalmennuksen materiaalit, posterit ja raportit
Innokylä.fi

Akaan ylilääkäri Tiina Määtän blogi 3.8.2021: Uusi toimintamalli sulatti terveysaseman jonot: henkilöstö ratkoo arjen ongelmat yhdessä ja itsenäisesti
thl.fi

Maria Bromsin ja Hanna Karjalaisen esitys Vantaa-Keravan suun terveydenhuollon palvelujen kehittämisestä 9.11.2022
Innokylä.fi

Kestävän kasvun ohjelman läpimurtovalmennus: lisätietoja kehittämispäällikkö Anu Vähäniemeltä;  anu.vahaniemi(at)thl.fi