THL tukee tulevaisuuden sote-keskusten kehittämistä myös arvioinnin avulla

Sosiaali- ja terveysministeriö
19.2.2021 11.13
Kolumni
Heidi Muurinen (vas.), Laura Parviainen ja Juha Koivisto

Arvioimme THL:ssä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman hankkeiden alueellisen lähtötilanteen. Kokosimme alueelliset tiedot myös yhteiseksi valtakunnalliseksi tilannekuvaksi.

Arviointi koskee tilannetta ennen ohjelman alueellisten hankkeiden alkamista ja antaa näin ollen alueille tärkeää taustatietoa kehittämistyön tueksi. 

Lähtötilanteen arviointi on kattava analyysi siitä, millaisista lähtökuopista eri alueet lähtevät liikkeelle. THL:n rooli arvioinnissa ei ole etäisyyden päästä tapahtuvaa ihmettelyä, vaan sen tarkoitus on tukea kaikin keinoin hankkeiden kehittämistoimintaa. Arviointia tehdään vuorovaikutuksessa hankealueiden kanssa, ja hankkeiden puolivuosittain tekemällä oma-arvioinnilla on siinä merkittävä rooli. 

Tarkastelimme muun muassa kiireettömien asiakkaiden odotusaikoja lääkärin ja sosiaalityön ammattilaisen vastaanotoille. 

Tiedonkeruussa hyödynsimme THL:n tilastotietokannoista saatavia indikaattoritietoja ja toteutimme kyselyn alueille. Pyysimme alueilta myös oma-arviointia.

Tärkeintä on edetä muutoksen polulla kohti tavoitteita

Arviointiasetelma on sikäli poikkeuksellinen, että Suomessa on tuskin koskaan tehty näin mittavaa ohjelma-arviointia, joka tarkastelee koko maan kaikilla alueilla tapahtuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoimintaa ja sen tuottamaa muutosta.

Ja juuri muutokseen ja sitä tuottaviin tekijöihin liittyvät arvioinnin haasteetkin: Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma on yksi Marinin hallituksen monista samanaikaisesti käynnissä olevista kehittämisohjelmista. Lisäksi muut tekijät, erityisesti koronapandemia, vaikuttavat muutokseen. 

Voi ollakin vaikeaa tunnistaa, mitkä kehittämistoimet ovat tuottaneet minkäkinlaista muutosta. Olennaista kuitenkin on tavoitteita kohti etenevä muutos, vaikka siihen olisivat vaikuttaneet useat eri tekijät. 

Oma-arviointi on työlästä mutta palkitsevaa

Oma-arviointi ja sen systemaattinen toteuttaminen tiiviisti kehittämistoiminnan osana on vaativaa. Arviointi kuitenkin auttaa hankealueita jäsentämään ja suuntaamaan toimintaansa. 

Hankkeet ovat onnistuneet kohtalaisen hyvin lähtötilanteen arvioinneissaan. Meno varmasti paranee, kun tehdään seuraavaa oma-arviointia jo tämän vuoden keväällä.

Otettakoon lähtötilanteen arvioinnista esiin ohjelman ensivaiheen keskeisin muutostavoite: varmistetaan asiakkaan pääsy kiireettömään hoitoon 7 vuorokauden sisällä hoidon tarpeen arvioinnista sekä varmistetaan asiakkaalle pääsy sosiaalipalvelujen yksilölliseen palvelutarpeen arviointiin viipymättä yhteydenotosta.

Korona yllätti – odotusajat kiireettömään hoitoon lyhenivät ainakin väliaikaisesti

Noin 50 – 60 prosenttia kiireettömistä asiakkaista joutui odottamaan terveyskeskuslääkärin vastaanotolle yli seitsemän päivää vuoden 2018 tammikuun ja vuoden 2020 tammikuun välisenä aikana. Kesällä odotusaika oli hieman lyhyempi. 

Koronan vaikutukset näkyivät odotusajoissa heti – lyhyempinä jonoina. Vuoden 2020 huhtikuussa yli seitsemän päivää odottaneita oli vain 26 prosenttia. 

Tämä lienee johtunut siitä, että asiakkaat peruivat tai lykkäsivät kiireettömän hoidon käyntejään. Samaan aikaan terveyskeskuksissa siirrettiin voimavaroja koronapandemian torjuntaan ja peruttiin kiireetöntä hoitoa.

Kiireettömät asiakkaat saavat vastaanottoajan nopeammin sairaanhoitajalle tai terveydenhoitajalle. Kiireetöntä käyntiä yli seitsemän päivää odottaneita oli vuoden 2018 alussa noin 20 prosenttia. 

Vuoden 2018 heinäkuun jälkeen määrä alkoi kasvaa. Vuoden 2019 lokakuussa se oli 27 prosenttia, mutta huhtikuussa 2020 koronaepidemian alettua määrä pieneni 17,8 prosenttiin.

Arvioinnista syntyy lisää tietopohjaa 

Kysyimme lähtötilanteen arvioinnissa myös sitä, kuinka nopeasti asiakas sai syyskuussa 2020 kiireettömän ajanvarausajan sosiaalityöntekijälle tai sosiaaliohjaajalle. Pääsääntöisesti kiireetön käyntiaika järjestyi alle seitsemässä arkipäivässä. 

Petrattavaakin löytyy: pisimmillään työikäisten palveluihin piti odottaa pari viikkoa. Ikääntyneiden palveluihin odotusaika oli enimmillään yhdeksän arkipäivää ja lapsiperhepalveluihin kymmenen arkipäivää. 

Kokonaisuudessaan valtakunnallisesti tilanne näyttää kuitenkin melko hyvältä.  On toki hyvä pitää mielessä, että tilannekuva perustuu arvioon ja arvioita on voitu tehdä eri tavoin. Tilannekuva on siis suuntaa antava.

Lähtötilanteen arviointi on kuitenkin tärkeä yritys kehittää sosiaalihuollon tietopohjaa, ja paikallisesti vuosittainen poikkileikkauskysely antaa hankkeille osviittaa saatavuuden kehittymisestä.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman kansallinen arviointi etenee jatkossa puolen vuoden sykleissä ainakin vuoden 2023 loppuun saakka. Seuraava arviointi tehdään jo keväällä 2021.

Tutustu arviointiraporttiin 
Linkki julkaisuun 

Lue lisää Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmasta 
Linkki THL:n verkkosivuille 

tutkimuspäällikkö Juha Koivisto
kehittämispäällikkö Heidi Muurinen
projektisuunnittelija Laura Parviainen
Tiedolla johtaminen ja vertaiskehittäminen -yksikkö, THL