Hyppää sisältöön

Tiedolla johtaminen mahdollistaa sote-palvelujärjestelmän uudistamisen

8.11.2021 13.13
Kolumni
Kuva Mikko Huovilasta keltaisella taustalla.

Uusi järjestämislaki velvoittaa, että tulevia hyvinvointialueita johdetaan mahdollisimman hyvään tietoon perustuen. Tavoitteena on, että laadukkaaseen tietoon perustuvan päätöksenteon avulla palvelut pystytään järjestämään nykyistä paremmin ja takaamaan asukkaille yhdenvertaiset sote-palvelut asuinpaikasta riippumatta. Haaste on suuri ja kehitettävää riittää niin hyvinvointialueiden tietojohtamisen kyvykkyydessä kuin ajantasaisen ja kansallisesti vertailukelpoisen tiedon varmistamisessa.

Yksinkertaisesti ilmaistuna tiedolla johtaminen merkitsee päätöksentekoa, joka pohjautuu ajantasaiseen ja laadukkaaseen tietoon. Tiedolla johtamisessa tieto ja päätöksenteko ovat yhtä tärkeässä roolissa, ja niitä molempia pitää kehittää rinta rinnan. Yhtä tärkeässä roolissa ovat tietojärjestelmät, joiden pitää taipua niin tiedon keruun kuin johtamisen vaatimuksiin. 

Koulutus ja yhtenäiset mallit tukevat hyvinvointialueita muutoksessa

Tiedolla johtamisen valmiudet vaihtelevat eri kuntien ja sairaanhoitopiirien välillä merkittävästi – joissakin sairaanhoitopiireissä saatetaan olla asian kanssa jo pitkälläkin. Tilanne kuitenkin muuttuu, kun muodostetaan hyvinvointialueita, joihin tulee mukaan monenlaisia ja lähtötilanteeltaan vaihtelevia organisaatioita. Tällöin jo tietyn perustason saavuttaminen tiedolla johtamisessa voi olla hyvinvointialueelle ison työn takana. Koulutus ja yhtenäiset tietojohtamisen ja tietosisältöjen mallit tukevat hyvinvointialueita tarvittavan osaamisen kehittämisessä.

Toisaalta johtamista voidaan kehittää vain tiettyyn pisteeseen asti, jos käytettävissä oleva tietopohja ei ole riittävän hyvä. Mittarina voidaan pitää mm. tiedon vertailukelpoisuutta, eli sitä, että tietosisältö on aina sama ja hyödynnettävissä monissa käyttötarkoituksissa. Jotta laadukasta tietoa voidaan kerätä, on tiedonhallinta- ja ICT-järjestelmät kehitettävä huolella. Vain silloin voidaan saavuttaa sekä hyvinvointialueiden tietojohtamista että viranomaisten seuranta-, arviointi-, ohjaus- ja valvontatehtävää mahdollisimman hyvin palveleva tietopohja.

Yhteistyöllä varmistetaan vertailukelpoisen ja laadukkaan tiedon keruu

Sote-tietoa syntyy aina, kun ammattilainen tekee työtä asiakkaan tai potilaan kanssa: hän kirjaa käynnistä tietyt ja sovitut merkinnät tietojärjestelmään. Näin muodostuu se tietopohja, jota käytetään paitsi potilas- ja asiakastyössä myös sekä alueellisessa että kansallisessa päätöksenteossa.

Ammattilaisten tekemien kirjausten perusteella on mahdollista arvioida yksittäisen palvelutuotantoyksikön, tai hyvinvointialueen ja koko sote-järjestelmän toimivuutta. Kun kirjaamisessa käytettävät tietorakenteet harmonisoidaan kansallisesti, kertakirjaaminen riittää, eikä resursseja nielevää erillistilastointia enää tarvita.

Tiedonhallinnan toimeenpanon onnistumisen kannalta kokonaisuus kannattaa pilkkoa ja vaiheistaa sekä tehdä mahdollisimman laajaa kansallista yhteistyötä. Pitkäjänteisyyttä tarvitaan, mikäli halutaan saada vertailukelpoinen käsitys siitä, miten Suomen sote-palvelujärjestelmä toimii, sillä hyvinvointialueiden lähtötilanteet vaihtelevat. On haettava kärsivällisesti yhtenäisiä tapoja jäsentää kertyvää tietoa ja tehtävä kansallisia määrittelyjä. Vähimmäissisältöasetus kertoo aikanaan, mitä tietoja kaikkien on pystyttävä tuottamaan vertailukelpoisella tavalla. 

Hyvinvointialueen näkökulma palveluiden järjestämiseen poikkeaa merkittävästi nykytilanteesta, jossa jokainen kunta tai sairaanhoitopiiri katsoo asioita oman palveluntuotantonsa kautta – mitä tapahtuu vaikkapa yhdessä vanhainkodissa, terveyskeskuksessa tai lastensuojeluyksikössä. Jatkossa asioita on arvioitava ja päätöksiä tehtävä laajemmalta pohjalta, koko aluetta ja eri asiakasryhmiä kokonaisuutena tarkastellen. Muutos on iso – eikä siitä selvitä ilman tiedolla johtamista, laadukasta sote-tietoa ja aluerajat ylittävää yhteistyötä.

Sote-tiedolla johtamista ja kansallisen sote-tietopohjan uudistamista valmistellaan STM:n käynnistämässä Toivo-ohjelmassa

Mikko Huovila, erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriö

Aiheeseen liittyviä verkkosivustoja: 

Sote-uudistus: Tiedolla johtaminen
Toivo-ohjelman Virta-hanke
Kansallisen sote-tietotuotannon uudistaminen (Valtava-hanke)
THL: Tiedonhallinta sosiaali- ja terveysalalla