Hyppää sisältöön

Tiedolla johtaminen tukee yhdenvertaisten ja vaikuttavien sote-palvelujen kehittämistä

30.11.2021 13.06

Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja vaikuttavat sote-palvelut kaikille kansalaisille. Mikä uudessa sote-palvelujärjestelmässä muuttuu ja miten varmistetaan, että edellä mainittu tavoite toteutuu?

Tiedolla on keskeinen rooli sote-palvelujärjestelmän johtamisessa, valvonnassa, arvioinnissa ja ohjauksessa. Oheisessa kuvassa kerrotaan esimerkin avulla, miten sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyy tietoa ja miten tiedot saadaan niin hyvinvointialueiden kuin viranomaisten hyödynnettäväksi sote-tiedon toisiokäytössä. 

 

1. Asukas saa ensihoitopalvelua ja joutuu sairaalahoitoon

Esimerkissämme Jenni joutuu sairaalahoitoon ja hän saa sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluja.  Tietoja* potilaan terveydestä, toimintakyvystä, hoitotapahtumasta alkaa kertyä jo ensihoitopalvelussa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa kirjattua tietoa hyödynnetään potilaan ja asiakkaan hoidon ja palvelujen suunnittelussa (ensiokäyttö) sekä myös palvelunjärjestäjän tiedolla johtamisen ja kansallisten viranomaisten valvonta-, arviointi-, ohjaustehtävissä ja tilastoinnissa (toisiokäyttö). Tietoja käsitellään toisiokäytössä** anonymisoituna, eli siten, että henkilöä ei voida tunnistaa käsiteltävistä tiedoista.


2. Sote-ammattilaiset kirjaavat asiakas- ja potilastietoja rakenteisesti

Asukasta hoitavat ja palvelevat sote-ammattilaiset kirjaavat asukkaan hoitoa ja palveluja koskevaa tietoa rakenteisesti kertakirjaamisen periaatteella alueellisiin asiakas- ja potilastietojärjestelmiin, joissa ne ovat hyvinvointialueiden hyödynnettävissä ensio- ja toisiokäytön tarkoituksissa lähes reaaliajassa. Tiedot tallentuvat myös Kelan Kanta-palveluihin. Jotkut tiedot, kuten ensihoitopalvelun tiedot kirjautuvat suoraan kansalliseen sote-tietopohjaan.
Yhtenäisten kansallisten luokitusten ja määritysten sekä tietojen harmonisoinnin ansiosta kirjattu tieto on vertailukelpoista riippumatta siitä, kuka tiedon on kirjannut. Sote-ammattilaisten kirjaaman tiedon laadulla on suuri merkitys siihen, miten hyvin tieto on hyödynnettävissä ensio- ja toisiokäytössä. 


3. Hyvinvointialue johtaa sote-tiedolla

Hyvinvointialueella palveluntuottaja hyödyntää päivittäisjohtamisessa alueellisessa asiakas- ja potilastietokannassa olevaa tietoa. Tiedon pohjalta voidaan esimerkiksi suunnitella henkilöstötarvetta, ennustaa palvelutarvetta, mitata hoidon ja palvelun vaikuttavuutta ja koko hoito- ja palveluketjun toimivuutta. Tiedolla johtaminen tuo uusia mahdollisuuksia hyvinvointialueen operatiiviseen ja strategiseen päätöksentekoon.

Uuden järjestämislain 29 § velvoittaa hyvinvointialueita seuraamaan väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä hyödyntämään tätä tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistehtävässä. Palvelunjärjestäjä hyödyntää tiedolla johtamisessa alueellisen tiedon lisäksi myös kansallista sote-tietopohjaa.

Hyvinvointialueen tehtävänä on laatia vuosittain selvitys alueen sosiaali- ja terveydenhuollon ja talouden tilasta. Tehtävää tukee luotettava, kansallisesti vertailukelpoinen ja ajantasainen tieto ja tiedolla johtamisen työkalut. Sosiaali- ja terveysministeriön myöhemmin antama asetus vähimmäistietosisällöstä määrittää sen minimitiedon, jolla hyvinvointialueita vertaillaan keskenään.

 

4. Kansallinen sote-tietopohja luo edellytykset yhdenvertaisille palveluille

Kansallinen sote-tietopohja tukee niin sote-ammattilaisten kuin palvelunjärjestäjien tiedolla johtamista sekä kansallisten viranomaisten valvonta-, arviointi- ja ohjaustyötä. Uudistettu kansallinen sote-tietopohja sisältää aiempaa kattavampaa, kansallisesti vertailukelpoista ja ajantasaista tietoa.  Mukana on uusia tietotuotannon alueita, kuten sosiaalihuollon, ensihoidon, talous-, toiminta- ja henkilöstö-, laaturekisteri-, vanhuspalvelujen henkilöstömitoitus, vähimmäistietosisällön ja valvonnan tietoja.

Sosiaalihuollon tietojen saaminen osaksi Kanta-palveluja ja kansallista sote-tietopohjaa mahdollistaa niiden yhdistelyn esimerkiksi terveydenhuollon tietoihin. Uudistus on merkittävä ja se tulee avaamaan uusia mahdollisuuksia paitsi sote-palvelujen, myös kuntien ja kuntayhtymien hyte-toiminnan kehittämiseen.

 

5. Valvontaviranomaiset vastaavat sote-palvelujärjestelmän valvonnasta 

Valvira ja aluehallintaviranomaiset hyödyntävät kansallista sote-tietopohjaa sote-palvelujärjestelmän valvontatehtävässä. Valviran ja aluehallintavirastojen tavoitteena on kehittää datapohjaisen valvonnan prosesseja ja myös tuottaa sote-tietoa muiden viranomaisten ja hyvinvointialueiden tarpeisiin. Datapohjainen valvonta lisää valvonnan vaikuttavuutta ja auttaa kohdentamaan valvonnan painopistealueita tarveperusteisesti. 


6. THL vastaa sote-palvelujärjestelmän arvioinnista sekä sote-tiedon tilastoinnista ja rekisteröinnistä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kerää ja tuottaa tietoa tutkimuksen tarpeisiin ja sote-tiedon tilastointia ja rekistereitä varten sekä laatii vuosittain asiantuntija-arviot sote-palvelujärjestelmästä. Tehtävästä säädetään järjestämislain 30 §:ssä. 

Asiantuntija-arvioiden tehtävänä on tarkastella muun muassa väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilaa väestöryhmittäin, palvelujen saatavuutta, yhdenvertaista toteutumista, vaikuttavuutta ja kustannuksia. Tarkastelun tavoitteena on tukea ohjaavia ministeriöitä ja hyvinvointialueita väestöryhmien välisen eriarvoisuuden vähentämisessä ja eritysryhmien palvelujen suunnittelussa. THL hyödyntää arvioissaan muun muassa Valviran ja avien tuottamaa valvontatietoa.

 

7. STM vastaa sotepalvelujärjestelmän strategisesta ohjauksesta

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) vastaa Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan yleisestä ohjaamisesta, suunnittelusta ja kehittämisestä. Ministeriö neuvottelee vuosittain kunkin hyvinvointialueen kanssa järjestämisvastuuseen kuuluvien tehtävien toteuttamisesta. Neuvotteluissa seurataan ja arvioidaan hyvinvointialueen järjestämisvastuun toteutumista muun muassa THL:n asiantuntija-arvioita hyödyntäen.

STM:n laatimassa vuosittaisessa valtakunnallisessa selvityksessä arvioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenvertaista toteutumista ja rahoituksen riittävyyttä.

 

8. Yhdenvertaiset ja vaikuttavat sote-palvelut toteutuvat laadukkaan tiedon ja tiedolla johtamisen avulla

Sote-ammattilaisten kirjaama tieto luo edellytykset niin hyvinvointialueiden tiedolla johtamiselle kuin myös viranomaisten valvonta-, arviointi- ja ohjaustehtäville. Kansallisesti vertailukelpoinen tieto mahdollistaa kokonaiskuvan sote-palvelujärjestelmän toimivuudesta ja vaikuttavuudesta. Kun hyvinvointialueet johtavat tiedolla ja järjestävät palvelunsa asukkaiden tarpeiden mukaisesti, meistä jokainen saa parhaan mahdollisen avun silloin, kun sitä tarvitsemme.


*Sote-tiedolla tarkoitetaan julkisen ja yksityisen terveyden- ja sosiaalihuollon potilas- ja asiakastietoja ja palvelutapahtumien tietoja. Sote-tiedolla tarkoitetaan myös viranomaisten ja alueellisten rekisterinpitäjien alueellisiin tai kansallisiin rekistereihin tuottamaa ja ylläpitämiä tietoja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista tai toiminnasta sekä näihin liittyviä talous-, toiminta- ja henkilöstötietoa.

**Henkilötietojen käsittelyssä on huomioitava toisiokäytön 41§ mukainen välttämättömyysehto.