Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelma porskuttaa koronan vanavedessä

THL toteutti Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman hyötytavoitteiden toteutumisen kansallisen väliarvioinnin syksyllä 2021. Ohjelmat hankkeet olivat tuolloin olleet käynnissä runsaan vuoden. Keväällä 2022 ollaan jo ohjelman puolimatkassa. Korona on haastanut alueellisia hankkeita koko ohjelman ajan, ja tilannekuva ohjelman kehittämistilanteesta syksyn 2021 osalta on moninainen.

Hankkeissa oli syksyyn 2021 mennessä tehty paljon suunnittelutyötä sekä mallinnettu ja kuvattu uusia toimintamalleja ja ratkaisuja. Koulutuksia oli aloitettu ja osin viety jo päätökseen, ja oli myös käynnistetty lukuisia pilotteja. Paikoin oli tehty toimintamallien levittämisen ja käyttöönoton suunnitelmia koko hyvinvointialueelle. 

Vain vajaa kolmannes ohjelman hankkeista kertoi syksyn oma-arvioinnissa tekevänsä kokonaisten sosiaali- ja terveyskeskusten mallinnuksia, ja näilläkin alueilla mallinnustyö oli vasta aluillaan. 

Mallinnukset ovat tarpeen, jotta saadaan kokonaiskuva ja jotta ei kehitetä pelkästään yksittäisiä toimintamalleja ja palveluja. Koko ohjelman tavoitteenahan on rakentaa täysin uudenlaisia, monialaisia sosiaali- ja terveyskeskuksia Suomeen. 

Hankkeiden kannattaisikin mallintaa ja kuvata vuoden 2022 aikana ensimmäinen versio alueensa sosiaali- ja terveyskeskuksesta. Työstä hyötyisivät myös aluevaltuustot, samoin kuin ohjelman toimeenpanon tukea antava ja arviointia tekevä THL ja rahoittaja STM. 

Hankkeissa on paikoitellen tehty käyttöönottosuunnitelmia toimintamalleista ja ratkaisuista koko hyvinvointialueelle tai sen osalle, mutta asiaan tulisi panostaa enemmän. Minimivaatimus voisi olla, että käyttöönottosuunnitelma on tehty hankkeen aikana. Pääasiallisesti käyttöönotonkin tulisi olla käynnissä vuonna 2023, kun uudet hyvinvointialueet aloittavat. 

Toki vuosikymmenten aikana muotoutuneiden toimintatapojen ja käytäntöjen muuntaminen vaatii pidemmän ajan. Mullistavaa muutosta ei siis ole syytä odottaa sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman aikana, joka päättyy vuoden 2023 lopulla.

Hoitoon pääsyssä pientä parannusta, sosiaalialan ammattilaiselle pääsee viikossa 

Noin 60 prosenttia asiakkaista pääsi lääkärin kiireettömään hoitoon seitsemässä päivässä. Sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan kiireettömälle käynnille pääsi seitsemässä päivässä lähes 90 prosenttia asiakkaista, mikä oli enemmän kuin aiemmalla tarkastelujaksolla. 

Hammaslääkärin kiireetöntä käyntiä yli 90 päivää odottaneiden osuus oli lokakuussa 2021 kasvanut pandemian alun notkahduksen jälkeen takaisin pandemiaa edeltävälle tasolle, noin 15 prosenttiin. 

Vaikka kiireettömän hoidon odotusajat näyttävät paremmilta syksyllä 2021 kuin ennen ohjelman aloitusta, voi ohjelman kehittämistoimien vaikutus muutokseen olla vielä vain osittainen. 

Hoitoon pääsyn parantamiseen on hankkeissa panostettu esimerkiksi kehittämällä vastaanottopalvelun moniammatillista tiimityötä, asiakkuuksien segmentointia, vastuutyöntekijämallia ja palveluohjausta, digitaalisia asiointivälineitä ja etävastaanottoja. 

Nämä olivat kuitenkin paljolti vielä suunnittelu- tai pilotointivaiheessa syksyllä 2021. Koronapandemia on jossain määrin vähentänyt fyysisiä käyntejä, mutta toisaalta lisännyt etäasiointeja. Pandemia onkin jouduttanut digitaalisten asiointivälineiden ja etävastaanottojen käyttöönottoa. 

Syyskuussa 2021 asiakas sai kiireettömän ajanvarausajan sosiaalityöntekijälle tai sosiaaliohjaajalle pääsääntöisesti alle seitsemässä arkipäivässä. Yli seitsemää arkipäivää piti odottaa lapsiperheiden ja työikäisten palveluissa kuudella alueella ja iäkkäiden palveluissa viidellä alueella. 

Psykososiaalisten menetelmien käyttöönotto etenee joutuisasti 

Nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönotto oli hankkeissa lähtenyt hyvin käyntiin. Hankeaikana syyskuun 2021 loppuun mennessä IPC-osaajia oli koko maassa koulutettu 803, joista menetelmää oli käyttänyt 338. Hoitojaksoja menetelmällä oli aloitettu 778. 

CoolKids-osaajia oli koulutettu 66, joista 14 oli käyttänyt menetelmää. Hoitojaksoja oli aloitettu menetelmällä 126. Asiantuntijoita oli koulutettu myös esimerkiksi Lapset puheeksi -menetelmään. Pidemmällä tähtäimellä uusien menetelmien tulisi vähentää nuorisopsykiatrian avohoitokäyntejä sekä laitoshoitoa.

13–17-vuotiaiden erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian avohoitokäyntien määrä tuhatta vastaavan ikäistä kohden on vuosina 2016–2020 kasvanut, ja suurinta kasvu oli vuonna 2020. Psykiatrian laitoshoidon 13–17-vuotiaiden potilaiden määrä tuhatta vastaavan ikäistä kohden on sekin hieman kasvanut vuosina 2016–2020. 

Pandemia-aika on selvästi lisännyt nuorten mielenterveyteen liittyviä haasteita. Lapsille, nuorille ja perheille tarkoitettujen avoimien kohtaamispaikkojen määrä on jonkin verran lisääntynyt ohjelman aikana, mutta pandemia on vaikeuttanut niiden avoinna pitämistä.

Palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja yhteentoimivuutta kehitetään monin eri tavoin 

Palveluiden laatua ja vaikuttavuutta parantavien kehittämistoimenpiteiden kirjo on moninainen. Osa hankkeista kehittää uusia palveluratkaisuja ja -malleja, osa laadunhallintajärjestelmiä ja mittareita, osa tutkimustoimintaa, osa asiakasosallisuutta ja asiakastyytyväisyyden mittaamista sekä osa tiedolla johtamista. 

Alueiden väliset erot tyytyväisyydessä terveysaseman vastaanottopalveluihin ovat olleet hyvin pieniä, ja asiakastyytyväisyys on koko maassa ollut hyvä vuosina 2018 ja 2020. 

AVAIN-mittarin, Kykyviisarin ja RAI-välineistöön kuuluvien mittarien lisäksi 16 hankealuetta oli hankeaikana laajentanut sosiaalipalveluissa jonkin muun asiakaskohtaisen vaikuttavuuden ja toimintakyvyn mittarin käyttöä. Hankealueista 19 ilmoitti laajentaneensa hankkeen aikana rakenteellisen sosiaalityön toteuttamista. Useimmiten vastauksissa mainittiin sosiaalisen raportoinnin kehittäminen, jota oli tehty 14 hankealueella. 

Palvelujen yhteentoimivuus oli sekä terveys- että sosiaalipalveluja käyttäneiden arvioimana hivenen parantunut vuonna 2020 vuoteen 2018 verrattuna. Tämä voi olla seurausta siitä, että Suomessa on viime vuosina monella rintamalla panostettu palvelujen yhteentoimivuuteen ja palveluintegraatioon. 

Terveyskeskuslääkärin vastaanotolla yli 10 kertaa vuodessa käyneiden osuus kaikista terveyskeskuslääkärin vastaanotolla käyneistä on viime vuosina ollut yhden prosentin tuntumassa. Vuonna 2020 määrä pienenee 0,5 prosenttiin, mikä lienee pääasiassa koronaepidemian seurausta.

Myös palvelujen yhteentoimivuutta ja monialaisuutta kehitetään monin tavoin. Hankkeissa on suunniteltu paljon monialaista tiimityötä ja eri palvelujen yhdyspintoja. On myös kuvattu palvelu- ja hoitoketjuja, mutta oma-arviointien perusteella näissä oltiin syksyllä 2021 enintään kokeilu- ja pilottivaiheissa. 

Koko ohjelma tähtää monialaiseen sosiaali- ja terveyskeskukseen, mutta ajatus on toistaiseksi sisältynyt joidenkin alueiden hankkeisiin vain osittain: monialaisen yhteistyön kehittäminen on näiltä osin ollut terveydenhuoltopainotteista. 

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman hyötytavoitteiden saavuttamisen kannalta onkin tärkeää, että hankkeiden jatkokehittämisessä ja myös THL:n toimeenpanon tuessa kiinnitetään huomiota sosiaali- ja terveydenhuollon väliseen yhteistyöhön. Lisäksi sosiaaliohjauksen ohessa myös sosiaalityö ja -palvelut pitää sisällyttää sosiaali- ja terveyskeskuksen mallinnuksiin. 

Lue lisää

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman hyötytavoitteiden toteutumisen kansallinen seuranta ja arviointi: Syksy 2021 (linkki julkaisuarkisto Julkariin)

Juha Koivisto
johtava asiantuntija, THL

Heidi Muurinen
kehittämispäällikkö, THL