Työkykyiset työikäiset – hyvinvointivaltion kannattelijat

Työikäisten hyvinvointi, työkyky ja työpanos ikääntyvälle Suomelle on elintärkeä ja huomion arvoista myös julkisissa sote-palveluissa.

Hyvinvointialueilla on parhaillaan menossa hyvinvointialueen strategiatyö ja palvelustrategian hiominen, jossa arvot ja tarpeet yhdistyvät ohjaamaan toimintaa. Strategiatyössä tarvitaan priorisointia ja kaukonäköisyyttä siitä, millaisia asioita halutaan vahvistettavan ja millaista tulevaisuutta kohti pyritään. Tulevaisuus luodaan yhdessä muiden alueen organisaatioiden ja ihmisten kanssa. Työikäisten palvelutarpeisiin ja työllisyyden edistämisen kysymyksiin yhdessä vastaaminen tulee priorisoida korkealle, mikäli halutaan lisätä alueellista elinvoimaa, työllisyyttä ja kattavaa hyvinvointia.  Alueelliset ja paikalliset toimijat yhdessä kumppaneiden kanssa pystyvät vaikuttamaan siihen, rakennetaanko työikäisten työkyvyn tuen palveluita ja mahdollisuuksia yhdessä vai erikseen.

Jokainen työikäinen on tärkeä 

Suomen työllisyysasteen trendi on ollut pohjoismaisittain vertailtaessa naapureitaan matalammalla tasolla, joskin parhaillaan meillä on menossa hyvä kiri. Työllisyydellä ja sen edistämisellä on monia erilaisia ulottuvuuksia ja se koskettaa eri toimijoita suoraan tai välillisesti, halusimmepa tai emme. Jokainen työikäinen on tärkeä yhteiskunnallisista ja kansantaloudellisista syistä sekä yksilöiden autonomian ja hyvinvoinnin kannalta. Yksilölle työllä on tutkitusti monia myönteisiä vaikutuksia taloudellisesta hyvinvoinnista osallisuuteen, elämänhallintaan ja merkityksellisyyden kokemuksiin. Yksinkertaisuudessaan on myös niin, että työ luo verotuloja, joilla puolestaan rahoitetaan julkisia menoja. 

Työmarkkinoille tarvitaan lisää väkeä, työ tarvitsee tekijänsä ja toisinpäin. Olemme varsin tietoisia väestöllisestä ja taloudellisesta huoltosuhteestamme, mikä näkyy monessa meneillään olevassa keskustelussa ja toiminnassa niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin. Työikäiset jäävät kuitenkin monesti hieman sivuun ikäluokkiin liittyvässä sote-keskustelussa.

Hyvinvointialueiden tulee asettaa palvelustrategiassaan tavoitteet sille, miten palvelut toteutetaan ottaen huomioon mm. hyvinvointialueen asukkaiden tarpeet ja paikalliset olosuhteet. Hyvinvointialueet ovat profiileiltaan erilaisia. Tämä tarkoittaa vivahde-eroja myös strategiatyössä, operatiivisessa työssä ja yhteisessä kehittämistyössä. Työikäisten palveluiden ja yhteiskehittämisen saralla löytyy myös eroja sen suhteen, mistä lähdetään liikkeelle työikäisten palveluista ja yhdyspintatyöstä. Kun tilannekuva tiedetään, tunnistetaan ja tunnustetaan yhteisesti eri toimijoiden kesken, asioille voi myös tehdä jotain yhdessä. Suomessa on alueita, joissa esimerkiksi eri tavoin pitkittynyt työttömyys on hyvin vallitsevaa. Erilaiset sairastavuustilastot tai maksettujen menojen määrät kertovat omaa lukuaan palvelutarpeista. Suomessa jää myös päivittäin ihmisiä pois työelämästä etenkin mielenterveydellisistä syistä, mikä aiheuttaa kustannuksia monin tavoin. Olemme maailman onnellisin kansa ehkä jollakin mittarilla, toisella ei valitettavasti niinkään.  Sote-, koulutus- ja työllisyyspalveluista voi nousta ja onkin noussut esiin yhteisiä asiakasryhmiä, jotka vaatisivat tarkempaa huomiota muun muassa sote-palveluiden järjestämisen ja tuottamisen näkökulmasta. 

Tuemme jäljellä olevaa työkykyä

Suomen henkisenä vientituotteena on perinteisesti arvostettu koulutusta, työtä ja ahkeruutta. Maineeltaan suomalaiset ovat sisukas kansa, joka hiihtää umpihangessa salmiakkia takataskussa, saunoo pahan pois, on ajoissa tapaamisissa, sanoo mitä tarkoittaa. Eikä luovuta hevillä, vaikka sitä kuunteleekin. Hyvästä maineesta ja mielikuvista on toki pidettävä kiinni, mutta joskus pelkkä sisu, salmiakki ja sauna bonustekijöinä eivät riitä työelämässä. Jotta voi tehdä työtä, tarvitaan myös jonkin asteista työkykyä ja sen ylläpitoa. Työkykyohjelmassa puhumme jäljellä olevan työkyvyn tukemisesta ja vahvistamisesta eri keinoin, jotta saadaan kaikki työhön haluavat ja kykenevät rakentamaan oman elämänsä työpolkua. Työkyvyn tuki sote-palveluissa voi tarkoittaa esimerkiksi yhteen toimivia ja oikea-aikaisia monialaisia palveluita tai vahvempaa ohjauksellista tukea asiakkaalle. Se tarkoittaa myös sitä, että ammattilaisten käytössä on yhteinen toimintamalli, tietoa sekä osaamista ohjaamiseen. Työkyvyn asioihin liittyvää tukea tarvitaan työttömänä, mutta myös jo töissä ollessa tai töiden välissä eli ns. between jobs -tilanteessa.

Rakennamme yhdessä tulevaisuutta

Millaista tulevaisuutta halutaan rakentaa työikäisen väestön näkökulmasta, jotta työelämäosallisuutta ja työikäisten työkykyä, ammattilaisten osaamista sekä alueen elinvoimaa vahvistettaisiin yhdessä? Millainen mielikuva halutaan luoda alueellisen hyvinvoinnin, terveyden, palveluiden, työllisyyden sekä veto- ja pitovoiman aineksista? Vastaaminen yhdestä suusta vaatii yhteistä dialogia, visiointia ja suunnitelmallisuutta, mutta erityisesti vahvan yhteisen tahtotilan sekä päätöksiä. 

On hedelmällistä kanavoida toimintaa pelaamaan samaan maaliin, jotta työllisyyttä ja ihmisten työkykyä saadaan kohentumaan rakentavasti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Työikäisten hyvinvointiin, palveluihin ja työllisyyden edistämiseen liittyvät eri lähteistäkin tulevat resurssit kannattaa optimoida palvelemaan tarkoitustaan mahdollisimman hyvin. Maakunnalliset toimijat ja meneillään olevat isot yhteishankkeet tekevät tätä jo nyt. Maakuntaliitot ja ELY-keskukset tukevat aluekehitystä, elinkeinoelämää, koulutusta ja työllisyyttä omissa rooleissaan monin eri keinoin. Maakuntasuunnitelmissa luodaan raamitukset tulevien vuosien painopisteille yhteistyössä muun muassa paikallisen koulutussektorin, kuntien ja elinkeinoelämän kanssa. Eri rahoituslähteet, kuten vaikkapa rakennerahastot, tuovat puolestaan mahdollisuuksia kanavoida kehittämistoimintaa ja tehdä pistemäisiäkin paikallisia uusia kokeiluja. Kunnat puolestaan vastaavat esimerkiksi alueensa elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja työllisyyden edistämisestä omassa roolissaan. Jatkossa kunnat kantavat myös entistä enemmän vastuuta työllisyyden hoidosta, niin käytännössä kuin taloudellisen ohjausmekanismin kautta. Kuntien ja hyvinvointialueiden välinen yhdyspintatyö ja sen toimivuus onkin erittäin tärkeää, kun puhutaan työllisyydestä ja työkyvyn tuesta sekä ihmisten hyvinvoinnista.

Toimintaympäristön muuttuessa tarvitaan säännöllistä yhteistä tilannearviota, kun hyvinvointialueet aloittavat ja myös työllisyyden hoidon kenttä tulee uudistumaan.  Koko Työkykyohjelmalla on ollut ilo olla osaltaan tässä prosessissa eri toimijoiden tukena ja sparrailijana. Yhteisen ymmärryksen luominen sekä tavoitteiden asettaminen työikäisen väestön työkyvyn tuen ja työllisyyden edistämisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, kun loppujen lopuksi toiminnan ja palveluiden kohteena ovat alueen työtä tekevät ammattilaiset sekä yhteiset asiakkaat ja asukkaat. Suomessa löytyy tästä jo loistavia esimerkkejä.

Anne Sahrio
aluekoordinaattori, YTM
Työkykyohjelma, THL

Mikä Työkykyohjelma?

Työkykyohjelma parantaa osatyökykyisten työllisyyttä. Ohjelmasta vastaa ja sitä toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Ohjelman toimenpiteitä toteutetaan vuosina 2019–2023. Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla on ohjelman toimenpidekokonaisuus, jossa työkyvyn tuen palvelut tuodaan osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta. Painopiste on olemassa olevan työ- ja toimintakyvyn vahvistamisessa ja työllistymisen edistämisessä.

Lue lisää:

• Työkykyohjelma (Työkykyohjelman sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivut, STM)