Työkykyohjelma yhdistää työikäisten palvelu-uudistuksia

Työkykyohjelma poikkihallinnollisena ohjelmana tarjoaa mahdollisuuden yhdistää meneillään olevia sosiaali-, terveys- ja TE-palveluja koskevia uudistuksia niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiteet ovat kiinteä osa sote-uudistusta. Työkyvyn tuen palvelut edellyttävät yhteistä koordinaatiota ja yhdistäviä palveluprosesseja eri palvelujen välillä. Lisäksi tarvitaan yhteistä näkymää työikäisten palvelujen kokonaisuudesta ja tavoitteista.

Kuva: Peppi Saikku ja Matti Joensuu

Työkykyohjelma on työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteinen ohjelma, jonka tavoitteena on parantaa osatyökykyisten työllisyyttä. Sosiaali- ja terveysministeriön toimet nivoutuvat osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmaa. Niiden tavoitteena on vahvistaa työikäisten palvelukokonaisuutta, joka on ollut varsin vähän esillä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. 

Työikäisistä suuri osa on työterveyshuollon palvelujen piirissä, mutta sosiaali- ja terveyskeskuksen palvelut ovat ensisijaisia eri syistä palkkatyön ulkopuolella oleville, usein myös yrittäjille ja pätkätyötä tekeville. Myös sosiaalipalvelut ovat tärkeitä tässä ryhmässä. Työkykyohjelmassa kehitetään työkyvyn tuen palveluja sekä lisätään sosiaalihuollon tuetun työllistymisen käyttöä kaikkein vaikeimmin työllistyvien apuna. Kohderyhmänä ovat osatyökykyiset työttömät, mutta toimintamalleja voidaan jatkossa ottaa käyttöön laajemmin työikäisillä sote-keskuksissa. Työikäisiin investoiminen hyödyttää tulevia hyvinvointialueita ja alueiden elinvoimaa. 
 

Alueille rakentuu monialaisia tiimejä ja uusia toimintakäytäntöjä 

Työkykyohjelman sosiaali- ja terveysministeriön toimia tehdään 22 valtionavustushankkeessa eri puolilla Suomea. Arvioimme hankkeiden toimeenpanoa, tuloksia ja vaikutuksia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen yhteisessä tutkimuksessa. 

Tutkimuksen havaintojen mukaan valtakunnalliset kehittämistavoitteet vastaavat hyvin alueilla koettuja kehittämistarpeita osatyökykyisten työttömien palveluissa. Hankkeet ovat aktiivisesti lähteneet toteuttamaan ohjelmaa, kuten luomaan monialaisia työkyvyn tuen tiimejä sekä kokeilemaan laatuperusteista tuettua työhönvalmennusta uusille asiakasryhmille. Toimet ovat kohdistuneet tavoiteltuun kohderyhmään, esimerkiksi pitkittyneesti työttömiin työnhakijoihin ja vammaisiin henkilöihin. 

Tutkimustieto toiminnan tuloksista ja vaikutuksista on vasta kertymässä. Alustavien tulosten mukaan hankkeisiin osallistuvien henkilöiden itsearvioitu työkyky on selkeästi matalampi kuin työikäisessä väestössä yleisesti, ja myös hieman matalampi kuin työllisyyden kuntakokeilujen asiakkailla. Tutkimuksen tulokset raportoimme keväällä 2023. 
 

Yhtäaikaiset uudistukset haasteena

Yksi selkeä havaintomme on, että TE-palveluja koskevat uudistukset kohdistuvat myös samaan työikäisten kohderyhmään. Meneillään olevat työllisyyden kuntakokeilut ovat siirtäneet järjestämisvastuuta kohderyhmän TE-palveluista kunnille. Toukokuussa voimaan tuleva pohjoismainen työvoimapalvelun malli tihentää asiakastapaamisia ja voi siten tehostaa ohjausta sosiaali- ja terveyspalveluihin. Vuoden 2024 alusta TE-palvelut on tarkoitus siirtää kuntien järjestämisvastuulle. TE-palvelujen ja Kelan kanssa yhteisessä työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa (TYP) kunnille määritelty sosiaali- ja terveydenhuollon toimijuus on siirtymässä hyvinvointialueille jo vuoden 2023 alusta alkaen.

Ei siis ole yllättävää, että samanaikaisesti toteutuvat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä TE-palvelujen uudistukset vaikuttavat myös Työkykyohjelman palvelujen kehittämiseen ja arjen työhön. Alueilla mietitään parhaillaan kuumeisesti, miten sovittaa toimivalla tavalla yhteen olemassa olevat ja kehittyvät toimintakäytännöt sekä tulevat organisatoriset muutokset. Vaarana on, että palvelut hajautuvat ja asiakkaiden palvelupolut katkeavat. 
 

Poikkihallinnollinen Työkykyohjelma uudistusten yhdistäjänä

Työkyvyn tuen palvelut edellyttävät yhteistä koordinaatiota ja yhdistäviä palveluprosesseja sosiaali-, terveys- ja TE-palvelujen välillä. Työkykyohjelma voi siten toimia yhdistävänä linkkinä eri uudistusten välillä. Tämä edellyttää hyvää yhteistyötä ja koordinaatiota niin valtakunnallisella tasolla ministeriöiden välillä kuin alueellisesti uudistusten toimeenpanossa. 

Alueellisesti Työkykyohjelman hankkeet pyrkivät tekemään yhteistyötä niin tulevaisuuden sote-keskusohjelman kuin työllisyyden kuntakokeilujen kanssa. Sote-keskusvalmistelun osalta on monta kokemusta tiiviistä valmistelu- ja kehittämisyhteistyöstä, jossa Työkykyohjelman työ integroituu osaksi valmistelua. Näin ei kuitenkaan ole kaikilla alueilla. Työikäisten palvelujen kehittämistarvetta ei välttämättä tunnisteta valmistelussa, eikä näin ollen osata hyödyntää hankkeissa kehiteltyjä työkyvyn tuen toimintakäytäntöjä.   

Työllisyyden kuntakokeilujen kanssa hankkeet tekevät yhteistyötä pitkälti asiakastyön tasolla: suuri osa asiakkaista ohjautuu työkyvyn tuen palveluihin TE-palveluista. Laajemman yhteistyön tarve hyvinvointialueiden valmistelun ja TE-palvelujen välillä on havaittu myös kuntakokeiluissa. Yhdyspintavalmistelussa työllisyyden edistäminen on yksi tunnistettu yhteistä suunnittelua edellyttävä kohde, mutta myös tältä osin valmistelutilanne vaihtelee alueittain.  

Valtakunnallisesti on tärkeä luoda yhteistä poikkihallinnollista näkymää lähitulevaisuuteen työikäisten palvelujen kokonaisuudesta ja tavoitteista. Nyt ensimmäisiä askeleita voidaan ottaa Työkykyohjelman puitteissa vahvistaen ymmärrystä (osatyökykyisten) työttömien palvelukokonaisuudesta ja sen tavoitteista. Eri hallinnonalat tulee saada yhdessä ja tosiaan tukien edistämään työttömien työkykyä, hyvinvointia ja työllistymistä, huomioiden myös sosiaaliturvauudistuksen tavoitteet. Muuttuvassa tilanteessa tarve yhteiselle näkymälle on suuri. Yhteinen näkymä tukisi alueellisten sektorirajat ylittävien palvelukokonaisuuksien muodostamista, ja siten myös osatyökykyisten työkykyä ja työllistymistä.
 

Peppi Saikku
Tutkimuspäällikkö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL  

Matti Joensuu
Vanhempi tutkija
Työterveyslaitos

Mikä Työkykyohjelma?

Työkykyohjelma parantaa osatyökykyisten työllisyyttä. Ohjelmasta vastaa ja sitä toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Ohjelman toimenpiteitä toteutetaan vuosina 2019-2023. Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla on ohjelman toimenpidekokonaisuus, jossa työkyvyn tuen palvelut tuodaan osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta.

Lue lisää

• Työkykyohjelma (Työkykyohjelman sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivut, STM) 
• Työkykyohjelman STM:n toimenpiteiden arviointi- ja seurantatutkimus (Arviointi- ja seurantatutkimuksen verkkosivut, THL)