Uudistuksen H-hetki lähestyy – ehditäänkö kaikki välttämätön tehdä?

Hyvinvointialueiden varsinaisen toiminnan käynnistymiseen on noin 40 arkipäivää jäljellä. Vuosi 2022 on ollut alueilla vauhdikasta aikaa. Jännitys tiivistyy kohti loppuvuotta: onko kaikki valmiina vuodenvaihteessa vai tuleeko häiriöitä ja jos tulee, miten nopeasti ne saadaan setvittyä.

Hallinnon, talouden ja tukipalvelujen kansallisessa valmisteluryhmässä on seurattu valmistelun etenemistä sekä vaihdettu ajatuksia toiminnan kehittämiseksi ja haasteiden ratkaisemiseksi, minkä lisäksi ministeriöt ja sidosryhmät ovat tiedottaneet ajankohtaisista aiheistaan.

Vuoteen 2022 on mahtunut monta teemaa

Keväällä 2022 valmisteluryhmän työn keskiössä oli toiminnan perusteiden rakentaminen ja vakiinnuttaminen, mikä on välttämätöntä palveluiden yhdenmukaiselle järjestämiselle. Alkuvuodesta 2022 keskustelimme ryhmässä talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmistä, sopimusten selvityksistä sekä tukipalvelujen ja hyvinvointialueiden organisoitumisesta. 

Loppukeväästä 2022 kävimme tiedonvaihtoa talousarvion laatimisesta, investoinneista ja rahoituslaskelmista. Valmisteluryhmän kevään työskentely huipentui valmisteluryhmien yhteiseen päätöstilaisuuteen kesäkuussa, minkä jälkeen pidimme ansaittua kesätaukoa ryhmän toiminnasta.

Hallinnon, talouden ja tukipalvelujen valmisteluryhmään liittyvät tehtävät loppuvuodesta 2022 nivoutuvat vahvasti hyvinvointialueiden taloussuunnitteluun ja talouden tilanteen seurantaan sekä henkilöstösiirtojen toteuttamiseen. Tämän lisäksi sopimusten selvityksiä tehdään monilla hyvinvointialueilla aivan vuoden 2022 loppuun saakka. Näiden teemojen lisäksi olemme käyneet valmisteluryhmässä läpi muun muassa virka-apuasioita, turvallisuusselvityksiä sekä sote-alan työmarkkinaratkaisua. 

Turvallinen siirtymä ykköstavoite vuodenvaihteessa

Sote- ja pelastustoimen uudistus on ennen kaikkea sisällöllinen uudistus. Tästä huolimatta uudistuksen ensivaiheen tavoitteet liittyvät suurelta osin hallinnollisen uudistuksen onnistumiseen. Tärkein tavoite on se, että palvelut saadaan siirrettyä turvallisesti hyvinvointialueiden vastuulle, henkilöstö saa palkkansa ajallaan ja hyvinvointialueiden aloitus toteutuu muutoinkin mahdollisimman toimivasti. 

Olennaista mahdollisimman häiriöttömän toiminnan käynnistämisen kannalta on, että hyvinvointialueiden lisäksi myös nykyiset järjestämisvastuulliset eli kunnat ja kuntayhtymät kantavat vastuuta sujuvasta siirtymästä.

Ehditäänkö kaikki välttämätön tehdä vuodenvaihteeseen mennessä? Pääosin varmasti ehditään, mutta paljon yhtenäistämistä ja asioiden selvittämistä jää myös toiminnan alkuvuosille.

Yhteistyötä tarvitaan myös jatkossa

Hallinto, talous ja tukipalvelut ovat laajamittainen ja poikkileikkaava kokonaisuus, johon on kuulunut sekä onnistumisia että haasteita, jotka vaativat vielä ratkaisemista. Hyvinvointialueet ovat tehneet esimerkillistä ja perusteellista työtä merkittävien ja suurien tehtävien kuten sopimusten selvitysten ja taloussuunnittelun suhteen. Valmistelutyötä tekeville kuulukin kiitos sinnikkäästä ja ammattimaisesta työstä.

Vaikka valmisteluryhmän nykymuotoinen työskentely on loppusuoralla, vastaavaa toimintaa ja vuorovaikutusta toteutetaan eri foorumeilla jatkossakin. Esimerkiksi vuorovaikutus investointien ohjauksessa ministeriöiden ja alueiden välillä jatkuu suunnitellusti aktiivisena.

Hyvinvointialueiden talous on jatkossakin sellainen asia, joka vaatii alueiden ja ministeriöiden yhteistyötä – avoimessa hengessä. Koska talous on olemassa vain toimintaa varten, tarkoittaa tämä, että myös toiminnan kehittämistä on jatkossa pohdittava yhdessä. 
Homma ei lopu vuodenvaihteeseen, mutta se muuttuu paljon valmisteluvaiheesta.

Hallinnon, talouden ja tukipalvelujen kansallisen valmisteluryhmän sihteeristö