Uusi toimintamalli sulatti terveysaseman jonot: henkilöstö ratkoo arjen ongelmat yhdessä ja itsenäisesti

Sosiaali- ja terveysministeriö
3.8.2021 9.04
ylilääkäri Tiina Määttä

Urjalan terveysaseman kokemusten perusteella perusterveydenhuollon haasteisiin yksi ratkaisu löytyy läheltä – henkilöstön asiantuntemuksesta, luovuudesta ja osaamisesta.

Akaa on Etelä-Pirkanmaan kaupunki, joka tuottaa terveydenhuollon palvelut myös naapurikunta Urjalalle. Alueella on yhteensä noin 21 000 asukasta, joista 4600 on urjalalaisia. 

Akaa ja Urjala etsivät perusterveydenhuollon toimivia ratkaisuja PirSOTE-hankkeessa. Uuden toimintamallin kokeilu käynnistyi Urjalassa syksyllä 2020. Kokeilun alkaessa osa henkilöstöstä kauhistui, kun julistin paikallislehdessä, että tavoitteenamme on tehdä ”Suomen paras terveyskeskus”. 

Lähtötilanteessa Urjalan terveysasemalle oli kertynyt lääkärinvastaanottojonoa. Aseman kiireettömän hoidon T3-mediaaniaika oli 42 vuorokautta, mikä käytännössä tarkoittaa, ettei aikoja ole antaa. Urjalaan on ollut haastava saada rekrytoitua lääkärityövoimaa, suurin syy on ollut etäisyys kasvukeskuksista.  Pitkäaikaissairaiden kutsujärjestelmä oli ruuhkautunut. Jonossa oli asiakkaita, joille ei ollut pystytty antamaan aikaa. 

Johto antoi henkilöstölle vapaat kädet – toimivia ratkaisuja syntyi

Kehitystyöhön valjastettiin koko Urjalan terveysaseman henkilöstö ja avuksi työhön konsulttiyritys (NHG). Konsultit olivat aikatauluttajan, aineiston kerääjän ja sparraajan roolissa. Terveysaseman johto pyrki väistymään taka-alalle ja ottamaan mahdollistajan roolin. Ainoat rajat, joita johdosta henkilöstölle annoimme, olivat, että ”pysykää lakien puitteissa”. Kannustimme kokeilemaan hullujakin ratkaisuja ja myös epäonnistumaan. Yleislääkärimme toivoivat hyväksi kokemansa omalääkärimallin säilyttämistä. 

Urjalan terveysaseman henkilöstö lähti rohkeasti ideoimaan ja kokeilemaan uusia toimintatapoja. Varsin pian tavoitteeksi asetettiin, että asiakasta pyritään auttamaan heti, ei vasta viikkojen päästä lääkärin vastaanotolla. Toinen ajatus oli, että asiakasta ei ”luukuteta”, eli kehoteta kääntymään toisen tahon puoleen tai kysymään myöhemmin uudestaan samaa asiaa. 

Yksi lääkäri neljän lääkärin ja neljän hoitajan asemalta irrotettiin päivittäin konsulttilääkäriksi. Konsulttilääkäri on hoidon tarpeen arvioinnin apuna ja vastaa kuntalaisten terveydenhuollon tarpeisiin heti. Hyvänä esimerkkinä tästä on asiakas, joka sai avun nopeasti otettuaan aamulla yhteyttä puhelimitse ihomuutoksen takia. Hoitaja konsultoi konsulttilääkäriä, joka poisti ihomuutoksen iltapäivällä. 

Pienellä asemalla pyöritetään myös alueen kiirevastaanottoa, ja terveyskeskuslääkäreillä on myös omat sektorityönsä neuvoloissa ja vanhuspalveluissa. Kokeilun alussa suuri huoli heräsi tavallisten vasanottoaikojen riittävyydestä. Kertyneet jonot purettiin osin ennen kokeilun aloittamista. 

Puhelinajanvaraus ja neuvonta irrotettiin keskitetystä ajanvarauksesta omakseen, jolloin tutut hoitajat hoitavat kuntalaisten asioita. Yhteistyötä fysioterapeutin, terveysneuvonnan, kotisairaalan ja kotihoidon kanssa lisättiin. Omalääkärimalli toimii ongelmien pitkittyessä ja hoidon jatkuvuutta vahvistavat sairaanhoitajat, jotka tuntevat kuntalaiset. 

Hyviä vaikutuksia kaikille osapuolille

Toimintamallin käynnistymisen jälkeen T3-aika on ollut 3–15 vuorokautta. Jonoihin ei ole kertynyt asiakkaita, ja määräaikaistarkastuksiin tulijat on voitu kutsua vastaanotolle jopa ennen määräpäivää.  

Henkilöstö on kyselyiden perusteella tyytyväinen muutokseen: roolit ovat selkeytyneet, lääkärillä on aikaa konsultaatioille ja koska saatavuus on parantunut, henkinen paine jonoista on hävinnyt. Myös muista yksiköistä on saatu palautetta toimivasta yhteistyöstä, ja asiakkaat ovat kyselyiden perusteella tyytyväisiä saatavuuteen ja siihen, että puhelimeen vastaa yleensä tuttu hoitaja. Paikallislehdessä on kehuttu terveysaseman toimintaa. 

Esihenkilön näkökulmasta Urjalan terveysasemasta on tullut helppo johdettava. Henkilöstö ratkoo arjen ongelmat yhdessä ja itsenäisesti. Uuteen toimintamalliin ollaan sitoutuneita. Lääkäritilanne on korjaantunut, ja monet sijaiset toivovat sijoituspaikakseen Urjalaa. 

Onnistunut uudistus tukee matkaa Suomen parhaaksi terveyskeskukseksi 

Keväällä 2021 käynnistimme kokeilun, kuinka vastaava toimintamalli sopii isommalle terveysasemalle Akaaseen. Kevään kokemuksien mukaan isommassa yksiköissä muutoksen haasteena on tiedon kulku. Myös yhteisten tavoitteiden ja toimintamallien vakiintuminen on haastavampaa kuin pienessä yksikössä. Ratkaisukokeiluna tulemme syksyllä testaamaan muun muassa tiimijohtamista ja jatkamme jo käynnistynyttä kehittämistyötä.

Meillä ei ole vielä Suomen paras terveyskeskus, mutta meillä on kirkas tavoite, mitä kohti kuljemme. Matkalla on varmasti edessä epäonnistumisia mutta myös yhdessä tekemistä ja toimivia ratkaisuja. 

Perusterveydenhuollon resurssit eivät ole kasvaneet samassa suhteessa kuin perusterveydenhuollon kysyntä ja erikoissairaanhoidosta siirtyneet tehtävät. Ongelman ratkaisemiseksi on kokeiltu erilaisia malleja, lähtien kunnanlääkäristä ja päättyen terveyshyötymalliin. 

Urjalan terveysaseman mallin kehittivät käytännön työtä asemalla tekevät henkilöt. Meidän kokemuksemme perusteella perusterveydenhuollon haasteisiin yksi ratkaisu löytyy läheltä – henkilöstön asiantuntemuksesta, luovuudesta ja osaamisesta.

Tiina Määttä
johtava ylilääkäri, Akaan kaupunki 

Kolumni on julkaistu myös THL:n blogina.