Vähimmäistietosisältöasetus tukee hyvinvointialueiden tiedolla johtamista

Sote-uudistuksen tavoitteena on lisätä hyvinvointialueiden yhdenvertaisuutta ja tuottaa asukkaille entistä parempia palveluja. Tavoitteena on lisäksi uudistaa sote-palvelujärjestelmän ohjausta kohti vaikuttavuusperusteista ohjausta. Tätä ei voida tehdä ilman kansallisesti vertailukelpoista tietoa. Järjestämislain 29. § mukaisella vähimmäistietosisältöasetuksella varmistetaan hyvinvointialueiden tietojen vertailukelpoisuus sekä alueellisen ja kansallisen tietopohjan yhteensopivuus.

Vähimmäistietosisällöllä tarkoitetaan sitä minimitietoa, jota hyvinvointialueet tarvitsevat voidakseen järjestää alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut parhaalla mahdollisella tavalla suhteessa käytössä oleviin resursseihin. Vähimmäistietosisältöasetus määrittelee kaikille alueille yhteisen johtamisen mittariston ja mittarien tuottamisen tavan. Näitä mittareita alueiden tulee seurata ja raportoida.

Kun mittarit ovat hyvinvointialueille yhteiset, voidaan hyvinvointialueiden suoriutumista ja toimintaa vertailla keskenään. Tätä vertailutietoa hyvinvointialueet voivat käyttää oman toimintansa kehittämiseen, esimerkiksi ottamalla oppia jollain osa-alueella kunnostautuneen hyvinvointialueen toiminnasta.

Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa ja tukee vähimmäistietoasetuksella hyvinvointialueiden järjestämistehtävässä tarvittavaa tiedolla johtamista. Vähemmistöntietosisältöasetus myös takaa sen, että yhdenkään hyvinvointialueen ei tarvitse itse lähteä kehittämään tiedolla johtamisen mittaristoja ja rakenteita. Yhdenmukainen tietojen kokonaisuus mahdollistaa hyvinvointialueen tuloksekkaan johtamisen.

Mittarien toteutustapa takaa laadun

Nykytilassa kuntien ja kuntayhtymien toiminnan ja kustannusten vertaaminen on vaikeaa tai mahdotonta. Sote-uudistus onkin mahdollisuus kehittää valtakunnallisesti hyvinvointialueiden tiedolla johtamisen kyvykkyyttä sekä parantaa eri palveluntuottajien ja viranomaisten toiminnan laatua. 

Huomionarvoista annetussa asetuksessa on se, että siihen liittyy soveltamisohje, jossa kuvataan mittareiden tuottamisen tapa. Samoista luvuista kun voidaan saada eri tulokset riippuen siitä, miten mittaristot on tuotettu. Kun mittarit on tuotettu samalla tavalla, varmistutaan siitä, että tieto on alueiden kesken vertailukelpoista. Hyvät tavat laadullistavat!

Askel kerrallaan ja yhteistyössä

Vähimmäistietosisältöasetusta valmistellaan vaiheittain ja se myös tulee voimaan vaiheittain. Vähimmäistietosisällön määrittelytyötä on tehty yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa Virta-hankkeessa. Liikkeelle on lähdetty siitä, mitä tietoa toiminnasta ja taloudesta hyvinvointialueet akuuteimmin ja minimissään tarvitsevat, kun sosiaali-, terveys-, ja pelastustoimen palveluiden järjestäminen siirtyy hyvinvointialueiden harteille 1. tammikuuta 2023. Yhteisillä määrittelyillä varmistetaan, että vähimmäistietosisältö perustuu kansallisiin tietorakenteisiin, määrityksiin ja ohjeisiin. 

Asetusvalmisteluun sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on asettanut työryhmän vuosille 2022–2024. Työryhmässä ovat mukana STM, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), valtiovarainministeriö (VM), Valvira, Kela, DigiFinland Oy, Kuntaliitto, Helsingin kaupunki, HUS ja hyvinvointialueiden edustajat YTA-alueittain. Työryhmän ja työryhmää tukevan sihteeristön työn koordinointi on allekirjoittaneen vastuulla. 

Hyvinvointialueet tekevät ehdotuksen vähimmäistietosisällöstä Toivo-ohjelman Virta-hankkeessa. Tämän ehdotuksen perusteella työryhmä antaa asetuksen. Asetuksen ensimmäiseksi voimaan tulevaan osuuteen on tavoitteena saada hyvinvointialueen johtamisen tiedoista mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon tarve, sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset sekä kuntien ja hyvinvointialueiden hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman vähimmäistietosisältö.  

Asetusluonnoksen lausuntoaika on syksyllä 2022, ja asetuksen ensiversio astuu voimaan 1.1.2023. Työryhmä päättää mahdollisesta voimaantulon siirtymäajasta. Valmista ei siis tule kerralla, eikä se olisi tarkoituksenmukaistakaan. Vaiheistuksella on haluttu muun muassa mahdollistaa se, että kaikki hyvinvointialueet pystyisivät tuottamaan jo asetuksen voimaan tullessa vaadittua vähimmäistietoa.

Tiedolla parempia palveluja

Tietoa ei tuoteta vain tiedon vuoksi tai raportoinnin ilosta. THL hyödyntää sote-palvelujen vuosittaisissa asiantuntija-arvioissa laajaa kustannusvaikuttavuusmittaristoa (KUVA). Nämä arviot ovat osa sosiaali- ja terveysministeriön ohjausta, jonka tavoitteena on varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenvertaisuuden toteutuminen ja rahoituksen riittävyys valtakunnallisesti. 

KUVA-mittaristoa kehitetään ja päivitetään lähivuosien aikana kuvaamaan sote-palveluiden kustannusvaikuttavuutta aiempaa paremmin. Tavoitteena on, että KUVA-indikaattorit ja hyvinvointialueiden vähimmäistietosisällön mittarit ovat keskenään yhteensopivia ja toisiaan täydentäviä.

THL:n vuosittaiset asiantuntija-arviot luovat näkymän julkisesti järjestettyjen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuteen, laatuun, vaikuttavuuteen, kustannuksiin ja yhdenvertaiseen toteutumiseen. Nämä arviot ovat osa sosiaali- ja terveysministeriön ohjausta, jonka tavoitteena on varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenvertaisuuden toteutuminen ja rahoituksen riittävyys valtakunnallisesti. 

Pidemmällä tähtäimellä on kyse vaikuttavuusperusteisesta ohjauksesta. Siitä, että tiedon perusteella voidaan kohdentaa resursseja tarkoituksenmukaisesti niin, että me kaikki saamme laadukkaita ja yhdenvertaisia palveluja riippumatta siitä, missä asumme.

Lisätietoja antaa:

Minna Klemettilä, eritysasiantuntija
sosiaali- ja terveysministeriö

Lue lisää:

Faktalehti: Vähimmäistietosisältö hyvinvointialueiden johtamisessa