Väliarviointi Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman hankkeista: tulokset näkyvät viiveellä tilastoissa mutta hyvään suuntaan mennään

Sosiaali- ja terveysministeriö
24.8.2021 13.47
Potilas lääkärin vastaanotolla

Teimme THL:ssä keväällä 2021 kansallisen väliarvioinnin Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman hyötytavoitteiden toteutumisesta. Hyödynsimme arvioinnissa kansallisia mittareita ja ohjelman hankkeiden toteuttamia oma-arviointeja. 

Ohjelman lähtötilanne arvioitiin syksyllä 2020. Kevään 2021 väliarvioinnissa käytettiin pääasiassa vuoden 2020 tilastotietoja. Kiireettömän hoidon odotusaikoja koskevia tietoja seurattiin kevääseen 2021 asti. 

Uuttera kehittämistyö ei vielä näy kansallisissa mittareissa

Kun ohjelman hankkeet syksyllä 2020 vielä paikoin rakensivat hankeorganisaatioitaan, olivat ne keväällä 2021 päässeet hyvään vauhtiin kehittämistoimissaan. Keväällä 2021 oltiin kuitenkin vielä sikäli kehittämisen alkuvaiheessa, että kehittämistyön tuloksia ei oma-arviointien perusteella voinut paljonkaan näkyä kansallisesti seurattavissa hyötytavoitteiden mittareissa tai asiasisällöissä.  

Kevään 2021 aikana ovat painottuneet hankkeiden eri osakokonaisuuksiin liittyvät kartoitukset, työryhmien perustaminen ja suunnitelmien tarkentaminen. Toisaalta myös lukuisia toimintamallien kuvauksia on saatu valmiiksi, pilotteja ja koulutuksia on käynnistetty ja uusia työvälineitä on kokeiltu. Vaikka joiltakin osin kehittämistyön käynnistymisessä on ollut viiveitä, hankkeet ovat pääsääntöisesti edenneet oma-arviointien perusteella suunnitellusti. 

Vasta kun uudet toimintamallit on saatu vietyä ja vakiinnutettua käytäntöön, voi kehittämistoimien tuottama muutos alkaa näkyä kansallisissa mittareissa. Uusia malleja otetaan käyttöön ensi vaiheessa vain alueiden joissakin kunnissa, mikä ei välttämättä generoi suuria muutoksia koko aluetta käsittäviin mittareihin. 

Korona-aikana hoitoon pääsyn jonojen pituus vaihteli ja etäasiointi lisääntyi

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman yksi keskeinen tavoite on, että kiireettömän hoidon jonotusaika lääkärille on enintään seitsemän päivää. Koko maassa perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin kiireetöntä käyntiä odotti yli seitsemän päivää vuoden 2018 alusta vuoden 2020 alkuun noin 50–60 prosenttia asiakkaista. 

Vuoden 2020 huhtikuussa koronapandemian alettua jonotusaika kuitenkin lyheni selvästi: yli seitsemän päivää odotti 26 prosenttia asiakkaista. Syksyllä 2020 määrä kasvoi jälleen runsaaseen 40 prosenttiin, ja siinä se on pysynyt. 

Sairaan- ja terveydenhoitajan kiireetöntä käyntiä yli seitsemän päivää odottaneita oli keväällä 2021 vajaa 20 prosenttia. Määrä on pienoisen notkahduksen jälkeen palannut samaan tilanteeseen kuin se oli pandemiaa edeltäneenä aikana.

Muutokset vuosien 2020–2021 odotusajoissa olivat pääosin koronaepidemian eri käänteiden ja aaltojen seurausta, mutta Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman hankkeiden kehittämistoimilla voi joillakin alueilla jo olla positiivinen vaikutuksensa odotusaikojen lyhenemiseen. 

Etäasiointikäyntien määrä kaikista perusterveydenhuollon avohoidon käynneistä vuosina 2016–2019 oli 20–22 prosenttia, mutta vuonna 2020 määrä kasvoi runsaaseen 29 prosenttiin. Pandemia on pakottanut etäasiointiin, ja samalla digipalvelujen kehittäminen on ottanut suuren loikan. 

Nuorten mielenterveyskäynnit lisääntyneet

Ohjelman hankkeissa on panostettu syksystä 2020 alkaen nuorten psykososiaalisten menetelmien kouluttamiseen ja käyttöönottoon. Tehty työ ei vielä näkynyt vuoden 2020 tilastoissa. 13–17-vuotiaiden erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian avohoitokäyntien määrä tuhatta vastaavan ikäistä kohden on vuosina 2016–2020 kasvanut 1041 käynnistä 1215 käyntiin. 

Suurinta kasvu oli vuonna 2020. Psykiatrian laitoshoidon 13–17-vuotiaiden potilaiden määrä tuhatta vastaavan ikäistä kohden vuosina 2016–2020 on sekin kasvanut hieman, noin kahdeksasta potilaasta lähes kymmeneen potilaaseen.

Palvelujen laatu ja yhteentoimivuus paranemassa 

Asiakkaat olivat vuosina 2018 ja 2020 koko maassa tasaisen tyytyväisiä terveysaseman vastaanottopalveluihin (THL:n asiakaspalautekysely). Alueiden väliset vaihtelut asiakastyytyväisyydessä olivat hyvin pieniä. 

Vuonna 2020 asiakastyytyväisyys parantui vielä hieman vuoteen 2018 verrattuna. Asiakkaat arvioivat asteikolla 1 – 5, että heistä välitettiin kokonaisvaltaisesti 4,7, hoitoa koskevat päätökset tehtiin yhteistyössä 4,7, saatu palvelu koettiin hyödylliseksi 4,7 ja palvelu tai hoito saatiin, kun sitä tarvittiin 4,6.

Terveyskeskuslääkärin vastaanotolla yli 10 kertaa vuodessa käyneiden osuus kaikista terveyskeskuslääkärin vastaanotolla käyneistä on viime vuosina ollut 1,1 prosenttia. Vuonna 2019 osuus oli 0,9 prosenttia, ja vuonna 2020 määrä pieneni 0,5 prosenttiin. 

Tämä voi osaltaan tarkoittaa palvelujen yhteentoimivuuden paranemista, jolloin toistuvien lääkärikäyntien sijaan asiakkaan asia hoidetaan moniammatillisessa tiimissä. Palvelujen integraatioon liittyvää kehittämistyötä on tehty paljon parina viime vuotena, millä voi olla oma merkityksensä muutokseen. 

Palvelujen yhteentoimivuus parani hieman sekä terveys- että sosiaalipalveluja käyttäneiden arvioimana (FinSote-kysely) vuodesta 2018 vuoteen 2020. Koko maassa vuonna 2018 terveyspalveluja käyttäneistä runsas 28 prosenttia koki pompottelun palvelupisteestä toiseen haitanneen hoidon saantia, vuonna 2020 näin koki 27 prosenttia. Vuonna 2018 hieman yli 48 prosenttia ja vuonna 2020 vajaa 44 prosenttia koki, että tietojen kysely useaan kertaan haittasi hoidon saantia. 

Sosiaalipalveluja käyttäneistä runsas 37 prosenttia arvioi vuonna 2018 pompottelun palvelupisteestä toiseen haitanneen palvelun saantia, kun taas vuonna 2020 määrä oli hieman pienempi. Vuonna 2018 runsas 50 prosenttia ja vuonna 2020 noin 48 prosenttia sosiaalipalveluja käyttäneistä arvioi, että tietojen kysely useaan kertaan haittasi palvelun saantia.  

Toimintakulttuurin ja -tapojen muutos vie vuosia

Kun lähdetään uudistamaan toimintakulttuuria ja työtapoja näinkin suuressa mittakaavassa kuin Tulevaisuuden sosiaali ja terveyskeskus -ohjelmassa, ei voi realistisesti odottaa kovinkaan nopeasti välittömiä tuloksia.  

Lisäksi pandemian aiheuttama poikkeustila osaltaan hidastaa ja vie resursseja kehittämiseltä. Toiminnallisten uudistusten kokonaisvaltainen läpivienti alueilla edellyttää sitä tukevia rakenteita, kuten hyvinvointialuetta, jota vasta nyt syksyllä 2021 päästään alueilla oikeasti valmistelemaan.

Juha Koivisto, johtava asiantuntija
Heidi Muurinen, kehittämispäällikkö
Vesa Syrjä, kehittämispäällikkö
Laura Parviainen, projektisuunnittelija
Tiedolla johtaminen ja vertaiskehittäminen -yksikkö, THL

Tutustu arviointiraporttiin (linkki THL:n julkaisuarkistoon)

Tutustu lähtötilanteen arviointiin (työpaperi, linkki THL:n julkaisuarkistoon)

Lue lisää Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmasta THL:n verkkosivuilta