Hyppää sisältöön

Vauhti kiihtyy valmistelussa – THL:n arvioinnit sote-palveluista kirittävät alueita

Sosiaali- ja terveysministeriö
29.11.2021 16.34
Kolumni
Nina Knape ja Pekka Rissanen

Hyvinvointialueiden valmistelu kääntyy kohta loppusuoralle, sillä jo reilun vuoden päästä kuntien ja kuntayhtymien järjestämät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi ovat muisto vain. 

Pitkään sorvattua sote-uudistusta odotellessa THL on ennättänyt harjoitella jo useamman vuoden maan eri alueiden sote-palvelujen järjestämisen arviointia. Arvokasta kokemusta on matkan varrella kertynyt niin erilaisista aluejaoista, arviointien toteutusmalleista kuin arviointien kohteistakin. 

Yhteistyö lisännyt yhteistä ymmärrystä 

Yksi menneiden arviointien ja aluekeskustelujen arvokkaimpia kokemuksia tulevaakin ajatellen on ollut yhteistyön tiivistyminen ja yhteisen ymmärryksen lisääntyminen. Keskinäistä luottamusta on rakennettu eri osapuolten näkemyksiä kuullen ja keskustellen.  

Vaikka vielä vuonna 2022 sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on kunnilla ja kuntayhtymillä, on katse tiukasti jo vuodessa 2023. 

Kahden kuukauden kuluttua pidettävissä aluevaaleissa hyvinvointialueille valittavat aluevaltuustot konkretisoivat 1.1.2023 alkavaa uutta aikakautta, jolloin sekä sosiaali- ja terveystoimen että pelastustoimen järjestäminen siirtyvät 21 hyvinvointialueelle. Helsingin kaupunki järjestää palvelunsa jatkossakin itse. 

Yhteen hiileen puhaltamista tarvitaan, jotta kaikilla tulevilla hyvinvointialueilla olisi reilun vuoden kuluttua kyky kantaa järjestämisvastuu. THL:n tuottamat arviointiraportit ovatkin hyvää materiaalia hyvinvointialueiden valmistelussa. 

Lakipohja luo arvioinnille sisällölliset raamit 

Vaikka sote-uudistuksen toteutuminen useamman hallituskauden vaatineen pitkäjänteisen harjoittelun jälkeen on tuntunut jo lähes epätodelliselta, pääsemme nyt vihdoin tositoimiin myös kansallisessa ja alueellisessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen arvioinnissa. 

Sote-uudistuksen myötä järjestämislaki määrittelee THL:n tekemien hyvinvointialueiden arviointien sisältöjä. THL:n lakisääteisenä tehtävänä hyvinvointialueiden arvioinnissa pysyvät jatkossakin yhdenvertaisen saatavuuden ja palvelujen integraation kysymykset. 

Arvioinnin painopiste siirtyy kuitenkin yhä vahvemmin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän vaikuttavuuden sekä eri osa-alueiden toiminnan ja talouden tarkasteluun kokonaisuutena. Tämä korostuu maamme väestön ikääntyessä, palvelutarpeiden kasvaessa ja monien lakisääteisten velvoitteiden lisääntyessä. 

Alueissa on eroja – mutta kaikilla on vielä paljon tekemistä

Lähtötilanteet hyvinvointialuemalliin siirtymiselle vaihtelevat eri puolilla valtakuntaa usean järjestäjän alueista pitkälle toiminnallisesti integroituneisiin alueisiin. Hallinnollisesta integroitumisasteesta huolimatta kaikilla alueilla on roppakaupalla työtä ennen hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymistä. 

Paine tulevien vuosien sote-palvelujen kustannusten nousulle on kova, ja toiminnan aloitusta valmistelevien hyvinvointialueiden huoli rahoituksen riittävyydestä suuri. 

Samalla henkilöstön saatavuuden vaikeudet ovat nousseet jo kansallisen tason haasteeksi. Esimerkiksi ikääntyneiden kotihoitoon on yhä vaikeampaa saada pätevää henkilöstöä. Sähköisten ratkaisujen kehittäminen onkin vauhdittunut osaksi palveluvalikkoa.

Tarkastelussa sekä kaikille yhteisiä että alueille erityisiä kysymyksiä

Kaikille alueille yhteisiä ja monia aluekohtaisia erityiskysymyksiä tarkastellaan THL:n tekemissä sosiaali- ja terveyspalvelujen arvioinneissa. Arvioinnit ilmestyvät samaan tahtiin STM:n johtamien hyvinvointialueneuvottelujen kanssa. 

Hyvinvointialuekohtaiset neuvottelut käydään yhdessä alueiden, STM:n, VM:n, SM:n sekä THL:n arvioinnista vastaavien asiantuntijoiden kesken. 

Neuvottelut järjestetään STM:n johdolla 30.11.2021 – 28.1.2022. 

Nina Knape
tiimipäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Pekka Rissanen
tietoylijohtaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos