Vuosaaren tuhkimotarina

Vuosaaren terveysaseman hoitotakuujonoon oli kertynyt lokakuussa 2021 jo lähes 1000 potilasta odottamaan kiireetöntä lääkärin vastaanottoaikaa. Näille potilaille ei siis voitu antaa vastaanottoaikaa, vaan heidät laitettiin jonoon odottamaan päivää, kun aika voitaisiin antaa. 

Faktaa oli, että lääkärimäärämme ei isosta lääkärivajeesta (30–50 % lääkärivaje) johtuen riittänyt toimintamalliin, joka nojasi hyvin vahvasti lähes kaikissa asioissa lääkäriin. Lääkärit esimerkiksi tilasivat lähes kaikki laboratoriokokeet. 

Lääkäreiden todelliset työtunnit olivat merkittävästi yli lääkäreiden sovitusta viikkotyömäärästä, ja kesäkandeja oli lopettanut aikaisemmin kesken kesän työmäärän vuoksi. 

Terveysaseman puhelut oli saatu juuri ja juuri hoidettua päivittäin, mutta kaupungin keskitettyjen infektioasemien purku viime lokakuussa ja potilaiden siirtyminen terveysasemalle katkaisi kamelin selän. Puheluiden hoitamisessa oli päivittäin isoja ongelmia. 

Lisää resursseja ei tipahda taivaasta

Jonon purkaminen ilman suunnitelmaa on äyskäröintiä uppoavassa veneessä. Meillä oli selkeä tarve isommalle muutokselle.

Vuosaaren terveysasema on kamppaillut hoidon saatavuuden kanssa useita vuosia. Saatavuutta lähdettiin parantamaan ajatuksella, että lisää resursseja ei tule, vaan meidän pitää tällä nykyisellä porukalla saada saatavuutta paremmalle tolalle. Jos vielä saisimme muutettua työnteon tapaa niin, että työssä jaksaisi paremmin, myös resurssivaje voisi korjaantua helpommin. 

Halusimme hoitaa potilaiden asioita paremmin ja uskoimme sen vähentävän häiriökysyntää. Termi viittaa kysyntään, jota omalla toiminnallamme luomme organisaatiossa. Sen takia emme ehdi hoitaa kunnolla alkuperäistä kysyntää ja näin kierre on valmis. Häiriökysyntä pakottaa potilaan ottamaan uudelleen ja uudelleen yhteyttä.

Hoitotakuujonon lisäksi olimme kerryttäneet useita satoja digikonsultaatioita niin lääkäreiden kuin hoitajien tiimien työkoreihin. Digikonsultaatiot ovat ammattilaisten toisilleen lähettämiä potilaaseen liittyviä kysymyksiä. Oli aika selvää, että asioiden työntäminen jonnekin jonoon oletuksella, että ne tehdään joskus, ei toiminut. Tilanne jatkoi vain huononemista. 

Lähdimme kääntämään työntekoa kohti ajatusta, että hoidamme tämän päivän työt tänään ja kerralla oikein. 

Konsultaatiojonon kimppuun purkubileillä

Aikaisemmin olimme keskittyneet hoitamaan akuutit asiat ja kiireettömät asiat jäivät tehtäväksi myöhemmin tai ehkä joskus. Jakoa akuuttiin ja kiireettömään piti siis purkaa, jotta emme käyttäisi resurssiamme esimerkiksi vain sen toteamiseen, että asia ei kuulu minulle. Silloinhan ajankäyttö ylipäätään koko asiaan jää turhaksi, sillä asia oli edelleen hoitamatta. 

Meillä oli jo aikaisemmin yksi konsulttilääkäri call centerissä hoidon tarpeen arvioita tekevien hoitajien tukena hoitamassa akuutteja konsultaatioita. Lisäsimme konsulttien määrän kahteen. Päätimme, että nopeat asiat, jotka voi hoitaa etänä, hoidetaan pois alta saman tein, olipa asia kiireellinen tai kiireetön. Näin estimme jonon muodostumista. 

Vanhoja, useita kuukausia odottaneita konsultaatioita hoidimme purkubileillä. Muutamana lauantaina tilasimme pizzaa ja purimme yhdessä konsultaatioita. Lääkäreiden henkilökohtaisiin työkoreihin päätettiin ohjata tarvittaessa vain heidän vastaanotollaan henkilökohtaisesti tapaamansa potilaan asiat hoidon jatkuvuuden vuoksi. Vuorossa oleva konsulttilääkäri hoiti muut asiat. 

Työkorit saatiin purettua tammikuussa 2022. Konsultaatioiden tilanne on saatu pidettyä hallinnassa ja viiveet lyhyinä.

Hoitotakuujonon purku osoitti kehityskohteita

Potilas on helppo laittaa odottamaan lääkärin kiireetöntä vastaanottoa hoitotakuujonoon. Vähemmän helppoa on jonon purkaminen.

Kaikki hoitotakuujonoa joskus purkaneet tietävät, että jonoa purkaessa hoidon tarpeen arviointi pitää tehdä uudestaan. Eikä vain sen takia, että aikaa arviosta on kulunut. Jonon purku näyttää armottomasti hoidon tarpeen arvioinnin puutteet. Se tarjoaa samalla mahdollisuuden päästä kiinni juuri niihin asioihin, joissa on osaamisen tai sovittujen käytäntöjen puutteita, esimerkiksi koulutukseen, ohjeisiin ja perehdytykseen. 

Jonoa purettaessa laitetaan usein myös palautetta jonoon potilaan väärin laittaneelle. Palaute tulee monasti pitkän ajan kuluttua ja tuo esiin lähinnä virheitä. Eikö olisi parempi, että oppiminen tapahtuu siinä yhteydessä, kun potilaan hoidon tarvetta arvioidaan? Lähtökohta ei ole virheen tekeminen. Tästä syystä kannustimme konsultoimaan lääkäriä ennen ajanvarausta (jonoon laittoa) ja pohtimaan yhdessä, mitä potilaan asialle tehtäisiin. 

Konsultoinnista pakollista

Kun aika oli kypsä eli ajatukseen totuttu, teimme lääkärin konsultoinnista pakollista. Konsultointia perustelimme myös sillä, että on hyvä yhdessä miettiä, että tutkimukset, kuten kotiseurannat, laboratoriotutkimukset ja oirekyselyt tulee tehtyä ennen mahdollista vastaanottoa. Silloin vastaanotolta tulee todennäköisesti vähemmän jatkoja, asian hoitaminen ei pitkity ja saadaan tehtyä tilaa seuraavan potilaan asioille. Toisaalta myös lääkäri pääsee tässä yhteydessä miettimään, voiko hän hoitaa asian etänä heti, jolloin vastaanottoa ei tarvita. Molemmat näkökulmat ovat tärkeitä jonojen ennaltaehkäisyssä.

Miten lähes 1000 potilaan hoitotakuujono purettiin 

Ensinnäkin hoidon tarpeen arviointi tehtiin uudestaan joko kokeneen hoitajan tai lääkärin tekemänä ja asia hoidettiin uusien toimintatapojen mukaan. Lääkärin purkaessa jonoa hän pystyi hoitamaan etänä hoidettavat asiat saman tein. 

Toki moni asia oli hoitunut myös jo jonotusaikana. Joku oli ollut yhteydessä uudestaan ja asia oli hoitunut. Potilas oli parantunut ilman hoitoa tai hakeutunut hoitoon muualle. Kuitenkin jonon purku tuntui merkitykselliseltä. Osa oli potenut oireitaan pitkään ilman uusia yhteydenottoja ja kärsinyt ehkä lääketieteellä helpotettavista elämänlaatuun vaikuttavista oireista tai mahdollisesti jopa lopulta pahanlaatuiseksi osoittautuvista vaivoista.

Jonon perkaamiseen varasimme ajoittain lääkäreille päiviä, ja jonon purkuun oli oma vastuuhoitaja. Hänen työaikansa oli varattu hoidon tarpeen arvioinnin uudelleen tekemiseen ja aikojen varaamiseen. Muutamalla lääkärillä oli jononpurkuun vastaanottopäiviä, jolloin he ottivat vastaan vastaanottoa tarvitsevia potilaita. 

Jonon purun etenemistä seurasimme viikoittain. Jos purku hidastui, selvitimme syyn ja korjasimme sen. Purku kesti kokonaisuudessaan kuusi kuukautta. Maaliskuun lopussa jono oli nollassa eli sinnikkyyttä on vaadittu. Olemme toistaiseksi onnistuneet välttämään uuden jonon. 

Teimme myös paljon muita asioita, joilla paransimme hoidon saatavuutta. Lääkärivajeen vuoksi ei esimerkiksi varata aikaa suoraan lääkärille, vaan hoitajalle. Lääkäri voi hoitaa asian näkemättä potilasta hoitajan konsultaation perusteella. Hän voi mennä hoitajan mukaan vastaanotolle tapaamaan ja tutkimaan potilaan tai pyytää potilaan hoitajan vastaanoton jälkeen tyhjään tutkimushuoneeseen perinteisempää vastaanottoa varten. 

Vuosaaren tulevaisuus ja tavoitteet 

Vuosi on ollut tosi rankka, uskoa on koeteltu ja johdolle jouduttu välillä puolustelemaan paljonkin aikeitamme ja uusia toimintatapojamme. 

Olemme juhlineet yhdessä pieniä edistymisiä koko muutosmatkan ajan, ja se on auttanut meitä jatkamaan. Vaikka jono on purettu, kokeileminen, epäonnistumisen ja onnistumisen vuorottelu ja näistä oppiminen jatkuvat. Erityisesti haluamme parantaa edelleen hoidon jatkuvuutta, asiakas- ja työntekijätyytyväisyyttä palveluiden saatavuuden ja laadun lisäksi.  

Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että voimme jakaa koko Suomelle esimerkkimme hienosta muutoksesta kohti parempaa hoidon saatavuutta perusterveydenhuollossa. Muutos on mahdollista, vaikka tilanne näyttäisi miten huonolta.

Aino Rubini
ylilääkäri
Vuosaaren terveysasema

_________________________________________________

Hyvä vastaanotto -kolumnisarjassa kokemuksia saatavuuden kehittämisessä

Tuula Heinänen: Systemaattinen kehittäminen on vaikuttavaa – esimerkkinä Hyvä vastaanotto -valmennukset
Lue kolumni

Anu Kaappola: Pienillä muutoksilla isoja onnistumisia
Lue kolumni

Heli Mattila: Mitä lupaamme sote-palvelujen asiakkaalle
Lue kolumni

Tiina Ajalin: Tulevan hyvinvointialueen paras fysioterapiayksikkö, josta muut voivat ottaa mallia
Lue kolumni

Anu Beadle ja Merja Hietanen: Löytyykö teiltä Rohkelikkoja terveyskeskuksen toiminnan kehittämiseen? Ylöjärveltä löytyy
Lue kolumni

Terhi Palander: Keiturin Soten asiakaslupaus muotoutui Hyvä vastaanotto -valmennuksessa
Lue kolumni