Yhdyspintojen rakentaminen Pirkanmaalla etenee yhdessä tehden

28.9.2021 14.33
Kolumni
Kuvassa Oskari Auvinen ja taustalla kesäistä Suomen luontoa.

Pirkanmaa aloitti hyvinvointialueen rakentamisen vauhdikkaasti. Väliaikainen toimielinkin piti ensimmäisen kokouksen jo muutaman tunnin kuluttua lain voimaantulemisesta. Pirkanmaan hyvää etenemisvauhtia selittää näkemykseni mukaan se, että sote-uudistuksen aiemmissakin vaiheissa kuntien ja valmistelun välinen yhteys on pidetty tiiviinä. Vaikka sote-uudistusta koskevan lakipaketin hyväksyntä ei kaikkialla Pirkanmaalla hurraahuutoja herättänyt, nähtiin toimivan yhteistyön arvo jo lähtötilanteessa, kirjoittaa Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen.

Kuntien ylin johto, niin luottamushenkilöt kuin viranhaltijatkin, ovat kokoontuneet säännöllisesti ja ylläpitäneet yhteistä tilannekuvaa valmistelun etenemisestä. Tätä toimintatapaa aiomme hyödyntää jatkossakin: laaja osallistuminen ja mahdollisuus vaikuttaa on toimiva tapa rakentaa tulevaa yhteistyötä.

Pirkanmaalle onkin kertynyt runsaasti luottamusta eri toimijoiden välille. Tätä kertynyttä luottamuspääomaa hyödynnetään jälleen, kun hyvinvointialueen valmisteleminen etenee. Pirkanmaalla valmistelu on jakautunut viiteen suurempaan kokonaisuuteen, joista yhdyspintatyö muodostaa yhden osa-alueen. Muut valmisteltavat osa-alueet ovat sosiaali- ja terveyspalvelut, hallinto ja järjestäminen, ICMT-palvelut sekä pelastustoimen palvelut.

Pirkanmaa – kuin Suomi pienoiskoossa

Yhdyspintoja valmistelevaan jaostoon on otettu mukaan toimijoita Pirkanmaan eri alueilta. Pirkanmaan voi todeta olevan hyvinvointialueen rakentamisen näkökulmasta kuin Suomi pienoiskoossa. On eri kokoisia kuntia, niin suuria kuin pieniäkin, lyhyitä ja pitkiä välimatkoja, kuntien omaa palvelutuotantoa kuin sotepalvelut ulkoistaneita kuntiakin, koko valmistelun kirjo löytyy siis Pirkanmaalta.

Työn etenemisen edellytys on hyvin asetetut tehtävät ja suunnitelma työvaiheista. Jaostomme tehtävänä on suunnitella yhdyspintatyö osana Pirkanmaan sote-uudistusta, tunnistaa kriittiset yhdyspintakokonaisuudet ja keskeiset prosessit, määritellä ja mallintaa hyvinvointialueen ja kuntien välinen kriittinen yhdyspintatoiminta, osallistua hyvinvointialueen rakentamiseen yhdessä muiden jaostojen ja työryhmien kanssa, huolehtia yhdyspintatyön yhteys Pirkanmaan hyvinvointialueen muuhun valmisteluun ja osallistua avoimen ja ennakoivan viestinnän toteuttamiseen asiakkaille ja henkilöstölle muutoksessa. Melkoinen määrä tehtäviä siis, ottaen huomioon käytettävissä oleva rajallinen aika valmisteluun.

Valtakunnallista valmistelua hyödyntäen

Pirkanmaa on osallistunut aktiivisesti myös valtakunnalliseen yhdyspintatyöhön. On tärkeää, että yhdyspintojen rakentamisessa hyödynnetään samoja ajatuksia ja näkemyksiä valtakunnallisesti. Siksi olemme pitäneet valtakunnallista alueellisen toimeenpanon tiekarttaa yhdyspinnoista työpöydällä valmistellessamme omaa suunnitelmaamme. Voimavarojen säästämiseksi ja kohdentamiseksi on osattava hyödyntää olemassa olevaa materiaalia, verkostoja ja jo aiemmin tehtyä työtä. Yhdyspintojakin on suunniteltu jo useammalla eri valmistelukaudella, aina hieman eri nimillä mutta aina samaa teemaa pohtien: miten paras ja vaikuttavin yhteistyö saadaan toteutettua sotepalvelujen ja muiden palvelujen välillä. Rajapinta, tai myönteisemmin yhdyspinta, muodostuu aina johonkin, sitä emme voi välttää. Luomalla toimivat mallit ja rakenteet yhteistyölle voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, että asiakkaat saavat jatkossakin palvelut helposti, sujuvasti ja vaikuttavasti. Itse näen, että nyt käynnistyneen yhdyspintatyön lopullisena päämääränä ei voi olla kuin syvä kumppanuus, joka perustuu horisontaalisuuteen ja yhdenvertaisuuteen.

Tärkeimmät yhdyspinnat työstössä

Pirkanmaalla yhdyspintojen, käytännössä siis kuntien ja muiden toimijoiden sekä tulevan hyvinvointialueen yhteistyön, valmistelu on jaettu kahdeksaan eri työpakettiin. Työpaketit liittyvät hallinnon järjestämiseen, keskeisimpiin yhdyspintoihin esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja opetuspalveluissa, työllisyyden hoidon ratkaisuihin, toimiviin tukipalvelujärjestelyihin, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen saamiseen kaikkien toimijoiden yhteiseksi tehtäväksi, vapaa-ajan ja kulttuuripalvelujen hyvinvointia tuottaviin toimintatapoihin, maankäytön ja infran omaehtoista hyvinvointia edistäviin ratkaisuihin ja järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön mallien valmisteluun. 

Pirkanmaa strategisen kyvykkyyden edelläkävijäksi

Vanha johtamisen perusteesi on, että menestyäkseen organisaatio tarvitsee kahta asiaa: strategista kyvykkyyttä ja operatiivista tehokkuutta. Omassa pohdinnassani ovatkin tällä hetkellä vahvasti esimerkiksi mahdolliset mallit kuntien ja hyvinvointialueen yhteiseen, strategiseen ajatteluun ellei peräti yhteiseen strategiseen tavoitteenasetteluun. Mitä jos tekisimme tulevaa jollain aivan uudella, innovatiivisella tavalla, joka tekisi yhteistyöstä nyt ajateltua enemmän, luoden pohjaa terveyshyötyjä tuottavalle kumppanuudelle hyvinvointialueen ja eri toimijoiden välillä. Tämä työvaihe on siis hyvin innostava monin tavoin, antaen mahdollisuuksia ajatella aivan uusin tavoin.

Katse keskeiseen

Yksityiskohtia ja tarkennettavia näkökulmia riittää valtavasti, siksi pidän välttämättömänä, että tässä työvaiheessa keskitytään tunnistamaan keskeiset yhdyspinnat ja luomaan niiden sujuvalle yhteistyölle toimivat alustavat rakenteet sekä arkkitehtuuri. Aikaa tulevan rakentamiselle kyllä on, sillä kun järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueelle, aloittavat ne historiallisen työnsä uusien rakenteiden rakentajana. Aikaa on näkemykseni mukaan käytettävissä tästä tulevaisuuteen, asiaan kannattaakin suhtautua rauhallisesti ja riittävä ajallinen perspektiivi säilyttäen. Kunnat huolehtivat sosiaali- ja terveyspalveluista reilut 150 vuotta, nyt on hyvinvointialueiden aika ja vuoro. Annetaan siis niille aikaa aloittaa toimintansa ja ryhtyä sen jatkuvaan kehittämiseen. Kannetaan yhdessä tehtävät luovuttavien vastuu, keskitytään huolelliseen siirtoon ja tuetaan kaikin mahdollisin tavoin hyvinvointialueita niiden aloittaessa arvokkaan toimintansa.

Yhteinen asiakas yhteistyön tärkein lähtökohta

Kuntien ja hyvinvointialueiden suurin yhdistävä tekijä on yhteinen asukas tai asiakas, ihan miten haluamme sen määritellä. Siitä kumpuaa myös yhteinen intressi meille kaikille toimijoille parhaiden mahdollisten työtapojen jatkamiseen, kehittämiseen ja luomiseen. Tätäkään uudistusta ei tehdä sen itsensä vuoksi, vaan yhdenvertaisten, saavutettavien ja saatavien palveluiden turvaamiseksi nyt ja tulevaisuudessa. Siksi kannustan meitä kaikkia konkreettiseen, kohti käyvään ja vaikuttavaan työhön parhaiden mahdollisten yhteistyöratkaisujen hakemisessa. 

Meillä kaikilla on yhteinen, jakamaton vastuu siitä, että vuodesta 2023 alkaen asukkaat voivat elää arkeaan omaehtoista hyvinvointia edistävässä ja tukevassa ympäristössä, saaden tarvittavat sosiaali- ja terveyspalvelut asuinpaikasta riippumatta laadukkaasti ja riittävän nopeasti. Siihen tarvitaan kuntien, hyvinvointialueiden ja kaikkien muiden toimijoiden saumatonta yhteistyötä.

Oskari Auvinen, Kangasalan kaupunginjohtaja, Pirkanmaan yhdyspintajaoston puheenjohtaja