Yhteinen tahtotila ratkaisee kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyössä onnistumisen

Hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyön onnistuminen on tärkeää, jotta asukkaat saavat sujuvia palveluita ja sote-uudistuksen tavoitteet voivat toteutua.

Tämän yhteistyön valmistelu on edennyt alueilla eri tahtiin. Etenemiseen vaikuttavat muun muassa valmistelussa olevat resurssit, priorisointi, asetetut aikataulut sekä yhteistyön valmiudet. Merkittävä vaikutus on myös alueen aikaisemmalla yhteistyöllä kuntien, kuntayhtymien, sairaanhoitopiirin ja muiden toimijoiden välillä. Toimiva yhteistyö on usein pitkän ajan kehittämisen tulos. 

Eri alueita yhdistäviä ajankohtaisia teemoja ovat yhdyspintavalmistelijoiden haastattelujen mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyörakenteiden luominen, neuvottelujen käynnistäminen, toiminnasta ja rooleista sopiminen sekä tarvittavien sopimusten valmistelu. Yhteistyötä ja siihen liittyvää sopimista tarvitaan erityisesti opiskeluhuoltoon, varautumiseen, työllisyyden hoitoon sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvissä asioissa. 

Yhteistyössä onnistuminen edellyttää yhdessä valmisteltuja rakenteita ja toimintamalleja sekä yhteistyön strategista johtamista. 

Strateginen yhteistyösopimus kokoaa yhteiset tavoitteet ja niiden toimeenpanon vastuutahot

Kunnissa ja hyvinvointialueella täytyy olla yhteinen näkemys siitä, mistä lähdetään, mitä yhdessä tavoitellaan ja millä keinoin. Tämä edellyttää yhteistä tilannekuvaa ja näkyä tulevaisuudesta, jonka muodostamiseksi tarvitaan paitsi tietoa esimerkiksi alueen väestön hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä, myös ennen kaikkea keskustelua ja vuorovaikutusta erilaisissa rooleissa toimivien henkilöiden kesken. 

Yhteisistä tavoitteista, niihin johtavista toimenpiteistä, eri toimijoiden rooleista ja vastuista sekä toiminnan arvioinnista on tärkeää sopia yhdessä. Näitä asioita voidaan kirjata hyvinvointialueen ja kuntien strategiseen yhteistyösopimukseen, jota Kuntaliitossa käynnissä olevan muutostukiprojektissa tehdyn valmistelun perusteella suosittelemme laadittavaksi kullakin hyvinvointialueella. 

Strateginen yhteistyösopimus on tärkeää hyväksyä alueilla hyvinvointialueen organisaatiossa sekä kaikissa alueen kunnissa. Sopimus on yhteisten tavoitteiden ja tahtotilan osoitus ja sen tarkoituksena on auttaa suuntaamaan hyvinvointialueen ja kuntien yhteistä tekemistä. Sopimuksen laatiminen ja myöhemmin valtuustokausittainen päivittäminen on hyvä kytkeä hyvinvointialueen ja kuntien välisiin neuvotteluihin, jotka on hyvinvointialuelain mukaan käytävä vähintään kerran valtuustokaudessa. 

”Vuorovaikutusta ei voi olla koskaan liikaa”

Yhdyspintaprojektiin haastatellut yhdyspintavalmistelijat korostivat runsaan vuorovaikutuksen ja toimivien yhteistyöfoorumien merkitystä. Yhdyspintatyö on organisoitu ja vastuutettu alueilla monin eri tavoin, mutta jokaiselle alueelle yhteistyön onnistumisen kannalta tärkeää ovat keskustelut ja vuorovaikutus, sekä niiden kautta syntyvä toimijoiden välinen luottamus. 

Vaikka yhteinen päämäärä on sama, voi eri tahoilla olla erilaisia omia tavoitteita siihen liittyvässä yhteistyössä. Tämä on yksi verkostomaisen toiminnan ydin.

Parhaatkaan rakenteet eivät kuitenkaan riitä, jos toimijat eivät halua toimia yhdessä. Yhteistyö rakennetaan lopulta aina yksilöiden välillä. Tämä ei usein tapahdu pelkästään virallisten kokousten aikana, vaan lisäksi tarvitaan myös mahdollisuutta tuumailla ja ideoida asioita myös epävirallisemmin yhdessä. 

Tilanteet kulminoituvat lopulta arjen tasolla. Tunnemmeko, luotammeko ja haluammeko olla yhteistyössä? Miten toimimme uudenlaisissa ja yllättävissäkin eteen tulevissa tilanteissa? Niitä on varmasti luvassa, eikä kaikkia eteen tulevia asioita osata ennakoida. 

Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteisenä päämääränä on hyvinvoivat asukkaat ja sujuvat palvelut myös yhdyspinnoilla. Viimeistään nyt on korkea aika toden teolla käynnistää yhteinen suunnittelu siitä, miten näiden toteutuminen varmistetaan luottamukseen ja pitkäjänteiseen sitoutumiseen perustuvassa kuntien ja hyvinvointialueen välisessä yhteistyössä.

Liisa Jurmu, projektipäällikkö, Kuntaliitto
Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto