Kuntien sote-palvelujen tuotannon reunaehdot selkeytyvät

Sosiaali- ja terveysministeriö 27.2.2020 9.09
Tiedote 35/2020
Hymyilevä lapsi

Sote-uudistuksen valmistelun yhteydessä tehdyn erillisselvityksen perusteella voidaan todeta, että vaikka sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kokonaisuutena maakunnille, kunnilla voi kuitenkin olla mahdollisuus toimia sote-palvelujen tuottajina tiettyjen reunaehtojen mukaisesti. Kunta voi tuottaa palveluja omalla verorahoituksellaan tai tehdä tuottamistaan palveluista sopimuksen maakunnan kanssa.

Erillisselvityksessä tarkasteltiin kuntien sote-palveluiden tuottajaroolia tilanteessa, jossa lakisääteisten sote-palveluiden järjestämisvastuu on siirtynyt maakunnalle. Silloinkin kun järjestämisvastuussa oleva taho hankkii palveluja muilta tuottajilta, sillä säilyy vastuu palveluista ja sen tulee ohjata ja valvoa palvelutuotantoa. 

”Edellisen uudistuksen valmistelussa kuntien oma palvelutuotanto olisi kielletty. Oli tärkeää, että kuntien mahdollisuudet toimia palveluntuottajina selvitettiin nyt Marinin hallituksen sote-uudistuksen mukaisesti”, toteaa johtaja Tuija Kumpulainen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Tarkastelussa oli neljä vaihtoehtoista mallia, joista kaksi todettiin helpoimmin toteutettaviksi.

Ensimmäisen mallin mukaan kunnilla on mahdollisuus toimia sote-palvelujen tuottajana siten, että kunnat tuottavat sote-palveluita omalla verorahoituksellaan. Tässä tilanteessa kuntien omarahoitteinen palvelutuotanto olisi niin sanottua ylimääräistä palvelutuotantoa suhteessa maakuntaan. Kuntien mahdollisuus palveluiden tuottamiseen perustuu kunnalliseen itsehallintoon ja kunnan yleiseen toimialaan.

Toinen vaihtoehto on, että kunnat tekevät maakunnan kanssa sopimuksen sote-palveluiden tuottamisesta. Mikäli kunta toimii palveluntuottajana maakunnalle, se tulee lähtökohtaisesti rinnastaa yksityiseen palveluntuottajaan. Rajoituksia tuottamiseen tulee siis EU-kilpailuoikeuden säännöksistä.

Kunnat olisivat syksyllä 2019 järjestetyn kommentointikierroksen vastausten perusteella halukkaita tuottamaan erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyviä palveluja.

Perusteluja löytyy puolesta ja vastaan

Kunnat ovat esittäneet selvitysluonnoksen kommentointikierroksella perusteluja sekä palvelujen tuottamisen puolesta että palvelujen tuottamista vastaan. Mahdollisuutta tuottaa palveluja perustellaan muun muassa sillä, että alueet ja kunnat ovat keskenään erilaisia. Tästä näkökulmasta kuntien vastauksissa on katsottu, että palvelutuotannossa tulisi olla erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja.

Kuntien tuottajaroolia vastustavat näkökannat perustuvat ajatukseen, että kuntatuottajuus heikentäisi maakunnan mahdollisuuksia hoitaa palveluiden kokonaisuutta alueellaan. Se voisi johtaa myös kuntien eriarvoistumiseen, jos kaikilla alueen kunnilla ei olisi resursseja toimia tuottajina.

”Erillisselvityksen perusteella näyttää joka tapauksessa siltä, että kuntien rooli palvelujen tuottajina jää todennäköisesti pieneksi. Lainsäädäntö rajaa kuntien tuottaja-aseman täydentäväksi, jolla tuetaan paikallisesti maakuntien lakisääteistä palvelutuotantoa. Jos kunnat haluavat laajempaa tuotantovastuuta lakisääteisistä sote-palveluista, osallistuu kunta kilpailuille markkinoille ja edessä on odotettavasti palvelutuotannon yhtiöittäminen”, toteaa Turun kaupungin muutosjohtaja Antti Parpo.

Kuntien kantaa kysyttiin kahdessa vaiheessa

Kunnat palvelujen tuottajina -erillisselvityksen valmistelu käynnistyi kesällä 2019, kun sosiaali- ja terveysministeriö kartoitti kuntien näkemyksiä aiheesta. Syksyllä 2019 valmisteltiin esiselvitysraportti, josta pyydettiin kommentit kunnilta ja laajemminkin sidosryhmiltä marraskuussa 2019. 

Selvityksen perusteella mahdollisesti linjattavista ratkaisuista on mahdollista antaa lausunto siinä vaiheessa, kun sote-uudistukseen liittyvä hallituksen esitys on lausuntokierroksella.

Selvitysraportti

Lisätietoja

Johtaja Tuija Kumpulainen, STM, [email protected], 0295 163 280
Erityisasiantuntija Antti Kuopila, STM, [email protected], 0295 163 516
Muutosjohtaja Antti Parpo, Turun kaupunki, [email protected], 040 642 8682