Suomi erilaistuu nopeasti – kansallinen asiantuntija-arvio antaa yleiskuvan kehityksestä

Sosiaali- ja terveysministeriö 2.3.2020 9.03
Tiedote 38
Ihmisiä terveysaseman odotustilassa

Vuoden 2020 keskustelukierros sosiaali- ja terveysministeriön ja nykyisten maakuntien välillä on käyty. Keskusteluiden aiheena oli sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen alueilla. Keskusteluissa nousi erityisesti esiin vaikea taloustilanne ja alueellinen erilaistuminen.

Keskustelut kytkeytyivät osaltaan sote-uudistuksen valmisteluun, ja niissä käytiin läpi kunkin maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tilannetta ja kehittämistarpeita. Samalla oli mahdollisuus tarkentaa palveluja kehittävän Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman alueellisia painopisteitä.

Keskustelujen taustamateriaaleina hyödynnettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) joulukuussa 2019 julkaisemia asiantuntija-arviointeja.

Keskusteluissa syntyi yhteistä tilannekuvaa

Keskustelujen pääteemat sovittiin yhdessä etukäteen maakuntien kanssa. Teemoiksi valikoituivat erityisesti ikääntyvien palvelut, vammaispalvelut sekä lasten ja nuorten palvelut, joissa tunnistettiin haasteita jo ennalta.

Etukäteen sovittujen teemojen lisäksi alueet nostivat eri puolilla maata kaksi asiaa: vaikea yleinen taloustilanne sekä alueiden erilaistuminen keskenään ja sisäisesti. Maakuntien keskiarvo ei kerro tarpeeksi, sillä se ei tunnista alueen sisäisiä eroja.

”Keskusteluissa pystyttiin luomaan maakuntien ja ministeriön yhteistä tilannekuvaa. Keskusteluissa oli kautta linjan hyvä ja luottamuksellinen ilmapiiri, vaikka asiat ovat osin hyvinkin vaikeita”, toteaa erityisasiantuntija Antti Kuopila sosiaali- ja terveysministeriöstä.

THL:n asiantuntija-arvio kertoo Suomen erilaistumisesta

THL:n kansallinen asiantuntija-arvio Suomen sosiaali- ja terveyspalveluista kertoo, että alueiden väliset erot sairastavuudessa ovat säilyneet selvinä, vaikka väestön terveys onkin parantunut kautta maan.

Väestön ikääntymisen huippuvuodet ovat takanapäin niillä alueilla, joiden väki vähenee. Kasvukeskuksissa ikääntymisen piikki on vielä edessä lähivuosina. Demografinen muutos yhdessä kuntien tiukan taloustilanteen kanssa pakottaa kunnat etsimään uusia ratkaisuja, joilla vastata väestön muuttuviin palvelutarpeisiin. Suomalaisista 38 prosenttia asuu alueilla, joiden väki vähenee.

Haasteena on myös pirstaleinen palvelujärjestelmä, jossa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjiä on paljon.

Viime vuosina palvelujen järjestäminen on siirtynyt yhä enemmän kuntayhtymille. Monet kuntayhtymät ovat onnistuneet sovittamaan yhteen perus- ja erityistason palveluja asiakkaan tarpeita huomioiviksi palvelukokonaisuuksiksi.

Suomen palvelujärjestelmän kipukohta on palvelujen saatavuus, minkä yhtenä osasyynä on henkilöstöpula. Uusilla sähköisillä ja digitaalisilla palveluilla tuetaan palvelujen saatavuuden kohenemista.

Ohjaus perustuu yhä enemmän vuoropuheluun

Sosiaali- ja terveysministeriön vetämät aluekeskustelut aloitettiin vuonna 2018. Sote-uudistuksen myötä niiden asema vakiintuu uudenlaisen vuoropuhelun ja ohjauksen välineeksi ministeriön ja alueiden kesken.  

Olennaisena osana vuoropuhelua on yhteinen tietopohja, joka muodostuu muun muassa THL:n tuottamien arviointiraporttien perusteella.

Nyt julkaistu kansallinen asiantuntija-arvio perustuu joulukuussa 2019 julkaistuihin alueellisiin arviointeihin sekä kansainvälisiin vertailuaineistoihin.

Tutustu kansalliseen asiantuntija-arvioon

Lisätietoja

erityisasiantuntija Antti Kuopila, STM, 0295 163 516, [email protected]
johtaja Pasi Pohjola, STM, 0295 163 585, [email protected]
yksikön päällikkö Kimmo Parhiala, THL, 0295 247 844, [email protected]
tietoylijohtaja Pekka Rissanen, THL, 029 524 6068, [email protected]