Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman arviointityöpajasta evästystä puolin ja toisin

Sosiaali- ja terveysministeriö 15.5.2020 9.13
Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämässä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman verkostopäivässä tiistaina 12.5. käytiin vilkas keskustelu ohjelman hyötytavoitteiden kansallisesta arvioinnista ja alueellisesta oma-arvioinnista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos järjesti arvioinnista verkostopäivän, koska THL:n yhtenä tehtävänä ohjelman toimeenpanossa on arvioida sitä, miten alueelliset hankkeet ovat edistäneet ohjelman tavoitteita.

Verkostopäivä oli tarkoitettu ohjelman alueellisille toimijoille, ja sen tavoitteena oli paitsi esitellä ohjelman arviointia kansallisesti, myös ohjeistaa alueita oma-arviointiin ja kuulla asiasta alueiden näkemyksiä ja kehittämisehdotuksia.

Korona-ajan vaatimusten mukaisesti verkostopäivä toteutettiin virtuaalisesti.

Tutkimuspäällikkö Juha Koivisto alusti verkostopäivän työskentelyä esittelemällä hyötytavoitteiden arvioinnin tavoitteita.

”THL tekee niin sanottua kehittävää arviointia, ja sen tarkoituksena on tukea alueiden kehittämistoimintaa hankkeissa.”

THL hyödyntää arvioinnissa kansallisten seurantamittarien tuottamaa tietoa ja alueilta erillisellä kyselyllä pyydettävää tietoa. Kysely alueille tehdään ensimmäisen kerran tämän vuoden syyskuussa, ja jatkossa se on tarkoitus tehdä vuosittain. 

THL raportoi hankkeiden etenemisestä kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäiset kansalliset tulokset valmistuvat tammikuussa 2021.

Alueiden oma-arvioinnit tehdään THL:n laatimalle yhteiselle raportointipohjalle. Alueet tallentavat oma-arviointiraporttinsa Innokylään, joten sinne muodostuu ohjelman kuluessa täydentyvä tilannekuva tavoitteiden saavuttamisesta.

Ensimmäinen oma-arviointi on luonteeltaan lähtötilanteen kartoitus ja sen tulee olla Innokylässä tämän vuoden marraskuun puolivälissä.

Alueiden oma-arviointeihin toivotaan ketterää toteutusta

Päivän työpajaosuuden keskusteluissa painottui osallistujien toive siitä, että hankearviointi pystyttäisiin toteuttamaan mahdollisimman ketterästi. Arvioinnin roolia pidetään tärkeänä, mutta se ei saisi viedä liikaa resurssia tai tuottaa moninkertaista tietojen kirjaamista. Lähtökohtana tulee olla, että kaikki arviointi palvelee kehittämistyötä.

Arviointiin halutaan ottaa mukaan myös asiakkaat. Asiakkaan saama hyöty pitää saada näkyväksi.

Monilla alueilla arviointia on kaavailtu tehtäväksi oppilaitosyhteistyössä. Myös järjestöyhteistyön mittaaminen nousi esiin.

Keskustelussa todettiin myös, että yksi mittareista on henkilöstön tyytyväisyys.

Myös mittareihin ja niiden realistisuuteen haluttiin kiinnittää huomiota. Niiden tulisi olla erva-aluetasoisia ja sellaisia, että niillä pystyy mittaamaan suhteellisen lyhyellä aikavälillä tehtävien toimien vaikuttavuutta.