Tavoitetila ensihoitopalvelun tietojen hyödyntämiseksi sote-palvelujärjestelmässä

Tietoja ensihoitopalvelusta lähtee kertymään, kun asukas soittaa hätäkeskukseen tapaturman tai muun avunpyynnön seurauksena. Hätäkeskuspäivystäjä kirjaa tiedot hätäkeskustietojärjestelmä ERICAan, ja ensihoitoyksikkö lähetetään liikkeelle. 

Ensihoitaja kirjaa potilaan ja häneen hoitoonsa liittyvät tiedot rakenteisesti ICPC-2 luokitusten mukaisesti valtakunnalliseen turvallisuusviranomaisten kenttäjärjestelmä KEJOn sähköiseen ensihoitokertomukseen (EHK). Rakenteisesti kirjattu tieto tekee tiedosta kansallisesti ja kansainvälisesti vertailukelpoista. Lisäksi KEJOon kertyy automaattisesti tietoja hätäkeskuksen tietojärjestelmästä, kuten tehtäväosoite, puhelun alkamisaika ja tehtävälle hälyttämisen aika. 

KEJOn sähköiseen ensihoitokertomukseen kirjatut potilastiedot siirtyvät suoraan Kelan Kanta-palvelujen Potilastiedon arkistoon. Sieltä tiedot ovat hyödynnettävissä niin sote-ammattilaisten kuin viranomaistyön tarpeisiin. Ensihoitopalvelussa kirjattu tieto on ensimmäistä kertaa saatavilla ja hyödynnettävissä rakenteisen kirjaamisen ja sähköisen järjestelmän ansiosta koko Suomen laajuisesti. Koska ensihoitopalvelun tiedot tallentuvat ainoastaan kansallisiin järjestelmiin, rekisterinpitäjät (hyvinvointialueet) saavat omassa rekisterissään olevat tiedot toisiolain 41. § käyttötarkoituksiin THL-lain 5. a § 3 momentin mukaisina palautetietoina. 

Ensihoidossa kirjatut tiedot ovat käytettävissä arvioinnissa, ohjauksessa, valvonnassa, tilastoinnissa ja muussa viranomaiskäytössä kansallisessa sote-tietopohjassa. Tietoja käsitellään ja hyödynnetään tunnistamattomina ja tietoturvallisesti. Lue lisää kansallisesta sote-tietopohjasta täällä.

Sote-ammattilaiset voivat hyödyntää ensihoitopalvelussa syntynyttä tietoa potilaan tai asiakkaan hoidon ja palvelujen suunnittelussa. Tiedon avulla voidaan kehittää kokonaisvaltaisesti koko hoitoketjua. 

Järjestämislain 29. § mukaan hyvinvointialue on velvoitettu seuraamaan väestönsä terveyttä ja hyvinvointia ja johtamiaan toimintaansa vähimmäistietosisällön mukaisesti. Hyvinvointialue saa kirjatusta hoito- ja palvelutiedosta luotettavaa, ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa tiedolla johtamiseen. Se voi esimerkiksi seurata ensihoitopalvelun laatua ja muuttaa tarvittaessa ensihoitoyksiköiden resursointia.

Hyvinvointialueet saavat sote-tietoa alueellisten järjestelmiensä lisäksi myös kansallisesta sote-tietopohjasta. Tietoa voidaan hyödyntää myös kuntien (hyte) sekä kaupunkien tehtävissä. 

Valvira ja aluehallintoviranomaiset voivat ensihoitopalvelussa syntyvän tiedon avulla kohdentaa valvontaa niihin valvontakohtaisiin, joissa nähdään olevan eniten kehitettävää. Näin voidaan myös opastaa ja tukea palveluntuottajia sekä siirtää painopistettä enemmän omavalvontaan. Valvonnan tavoitteena on vaikuttaa asiakas- ja potilasturvallisuuteen. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tuottaa ja hyödyntää sote-tietoa muun muassa sote-palvelujärjestelmän asiantuntija-arvioinnissa, tilastoinnissa ja rekisteritoiminnassa. Lisäksi THL vastaa sote-palvelujärjestelmän arvioinnista laatimalla vuosittain asiantuntija-arviot kaikista hyvinvointialueista uuden järjestämislain 30. §:n mukaisesti. Niissä arvioidaan sote-palvelujärjestelmän laatua, toimivuutta, vaikuttavuutta ja kustannuksia kansallisen ohjauksen tueksi. Arvioinnit perustuvat kustannus- ja vaikuttavuusmittareihin (KUVA), hyvinvointialueiden kanssa yhteistyössä tehtyihin laadullisiin arvioihin sekä Valviran ja aluehallintoviranomaisten selvityksiin.

Järjestämislain 31. § mukaisesti STM laatii vuosittaisen selvityksen, jossa arvioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenvertaista toteutumista ja rahoituksen tason riittävyyttä. Selvityksessä hyödynnetään THL:n laatimia valtakunnallisia asiantuntija-arvioita.

STM neuvottelee erikseen jokaisen hyvinvointialueen kanssa järjestämisvastuuseen kuuluvien sote-tehtävien toteuttamisesta. Neuvottelujen tarkoituksena on yhteisen tilannekuvan tarkastelu ja järjestämistehtävän strategisen tason ohjaus (Järjestämislaki 24. §).

Sosiaali- ja terveysministeriö hyvinvointialueiden strategisen tason ohjaajana pystyy tiedon avulla kohdentamaan resursseja hyvinvointialueille aiempaa enemmän tarveperusteisesti. Ensihoitopalvelun rahoitus hyvinvointialueille perustuu jatkossa ensihoitopalvelun tarpeeseen, sairastavuuden ja onnettomuuksien yleisyyteen ja hoitoketjujen laatuun.

Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelujen sujuvuutta ja vaikuttavuutta pystytään arvioimaan koko hoitoketjun ajalta sekä vertaamaan hyvinvointialueiden tietoja keskenään kansallisen tilannekuvan muodostamiseksi. Paikallisella tasolla asukkaan hoidon ja palvelujen suunnittelu perustuu ajankohtaiseen ja parhaaseen mahdolliseen tietoon. Sama tieto ohjaa myös viranomaisten arviointia, ohjausta ja valvontaa. 
Sote-tiedon hyödyntäminen palvelujärjestelmän johtamisessa palvelee palveluja käyttäviä asukkaita: asukkaat saavat tarpeitamme vastaavia vaikuttuvia ja yhdenvertaisia palveluja silloin kun niitä tarvitsemme.

Ensihoitopalvelussa syntyvän tiedon hyödyntämistä tiedolla johtamisessa ja viranomaisten arviointi-, ohjaus- ja valvontatehtävissä kehitetään Sosiaali- ja terveysministeriön Toivo-ohjelman Valtava-hankkeessa. Kansallisen ensihoitopalvelun tietovarannon syntyminen edellyttää KEJOn käyttöönottoa kaikilla hyvinvointialueilla.