Hakua yleisesti koskevat kysymykset

Valtionavustusta voi käyttää hankehakemuksen valmistelusta aiheutuviin, todennettavissa oleviin ja määrältään kohtuullisiin kustannuksiin. 


Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman täydennyshaun kuntasitoumuksella ja erillishaun aiesitoumuksella osoitetaan, että yhteistyöalue ja hyvinvointialueet vievät erityisesti psykososiaalisten menetelmien osalta kehittämistyötä eteenpäin yhteisen suunnitelman mukaisesti. Yliopistosairaalan saaman rahoituksen määrään voi alentavasti vaikuttaa se, että sitoumuksia ei olisi saatu. 


Kyllä, sosiaali- ja terveysministeriöön toimitetaan yksi hakemus, joka sisältää psykososiaaliset menetelmät ja OT-keskukset. Talousarviolomakkeita toimitetaan hakemuksen liitteenä kaksi kappaletta, eli molemmista erikseen. 


Aiesitoumuslomakkeen voi toimittaa hakuajan päättymisen jälkeen, 30.11.2021 mennessä.


Omarahoitusta ei voi kattaa sellaisella perustyöllä, johon ei sisälly hankesuunnitelman mukaista kehittämistä. Omarahoitusosuudeksi käy hankkeen hallinnoijan ja osatoteuttajien henkilöstön/asiantuntijoiden työpanos siltä osin kuin se on hankesuunnitelman mukaista kehittämistyötä. Omarahoitusta ei voi kattaa sellaisella työllä, jota rahoitetaan jollakin toisella valtionavustuksella. 


Aiesitoumuslomakkeella ilmoitetaan kaikki osatoteuttajat, joille valtionavustusta on tarkoitus siirtää tai jotka kirjaavat hankkeelle työpanosta. Aiesitoumuslomakkeella ilmoitetaan myös kaikki yhteistyöalueen hyvinvointialueiden hankekokonaisuudet.


Yo-sairaalan omarahoitusosuutta erillishaussa ei voi budjetoida Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen täydennyshakuun. Näiden kahden valtionavustuksen käyttötarkoitus on eri, vaikkakin se kohdentuu samaan asiakokonaisuuteen. Asetuksen (13/2020) perusteella erillishaun rahoitus voi kattaa 80 % kustannuksista, eikä tuota säännöstä voida kiertää niin, että budjetoidaan omarahoitus toiseen hankkeeseen.


Sosiaalialan osaamiskeskusten tulkitaan olevan valtionavustusasetuksessa (13/2020) tarkoitettuja yleishyödyllisiä yhteisöjä. Ne voivat siis olla hankkeessa osatoteuttajia. On mahdollista, että osatoteuttaja on mukana pelkästään OT-keskusten hankeosiossa. 


Yliopistojen tulkitaan olevan valtionavustusasetuksessa (13/2020) tarkoitettuja yleishyödyllisiä yhteisöjä. Yliopistot voivat olla hankkeessa osatoteuttajia. Niiltä ei siis tarvitse ostaa palveluita (missä tulisi huomioida myös hankintalain mukainen kilpailutus), vaan niiden kanssa voi tehdä sopimuksen valtionavustuksen siirrosta.


Psykososiaaliset menetelmät

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelmassa on LAPE-ohjelman piirissä tarkoitus jatkaa jo aloitettua näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönottoa. Yliopistollisen sairaalan sairaanhoitopiiri vastaa keskittämisasetuksen (VNa 582/2017) mukaisesti alueellisen kokonaisuuden suunnittelusta ja yhteen sovittamisesta. Siksi jo meneillään oleva kehittäminen on tutkimusnäyttöön perustuvien menetelmien osalta tarkoituksenmukaista nivoa yhteen uuden kehittämisen kanssa yhdessä hyvinvointialueiden kanssa suunnitellulla tavalla. Keskittämisasetus ei koske sosiaalihuollossa tai muilla hallinnonaloilla käyttöön otettavia näyttöön perustuvia työmenetelmiä, mutta ne on suositeltavaa koordinoida yhteen terveydenhuollon toiminnan kanssa.

Yhteistyön ja työnjaon sopiminen eri yliopistosairaaloiden välillä voi olla tarpeellista ja tarkoituksenmukaista. Yliopistollisen sairaalan sairaanhoitopiirillä säilyy aina omalla alueellaan keskittämisasetuksen (VNa 582/2017) mukainen koordinointivastuu


Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen on yksi viidestä Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman päätavoitteesta. Käyttöönotto soveltuu ohjelman ja haun kriteereihin, jos se on hankkeessa sisällöllisesti tarkoituksenmukaista. Rahoitusta ei voi käyttää digitaalisten välineiden hankintoihin tai tietojärjestelmien kehittämisen kustannuksiin.


Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman täydennyshaun hakemus sisältää alustavan suunnitelman yhteistyöstä menetelmien käyttöönotossa ja vakiinnuttamisessa. Sitä täydennetään yliopistollisten sairaaloiden sairaanhoitopiirien hankesuunnitelmissa kuvaamalla molempia osapuolia koskeva hankesuunnitelman toimeenpano. Suunnitelmaa voi edelleen tarkentaa hankkeen aikana. 


Yliopistollisen sairaalan sairaanhoitopiiri vastaa keskittämisasetuksen (VNa 582/2017) mukaisesti alueellisen kokonaisuuden suunnittelusta ja yhteen sovittamisesta. Hankekauden aikana on tarkoitus rakentaa näitä alueellisia kokonaisuuksia ja suunnitella niiden vakiinnuttaminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon perustyöksi. Vuodesta 2023 lähtien hyvinvointialueet ja yhteistyöalueet vastaavat palvelukokonaisuuksista.


Yliopistollisen sairaalan sairaanhoitopiiri vastaa keskittämisasetuksen (VNa 582/2017) mukaisesti alueellisen kokonaisuuden suunnittelusta ja yhteen sovittamisesta. Terveydenhuollon näyttöön perustuvat ennaltaehkäisevät ja hoidolliset menetelmät otetaan käyttöön yliopistosairaanhoitopiirien kanssa sovitulla tavalla niin, että alueellista koordinaatiota voidaan kehittää ja vakiinnuttaa keskittämisasetuksen mukaisesti. Keskittämisasetus ei koske sosiaalihuollossa tai muilla hallinnonaloilla käyttöön otettavia näyttöön perustuvia työmenetelmiä, mutta ne on suositeltavaa koordinoida yhteen terveydenhuollon toiminnan kanssa.


Vuoden 2020 haussa myönnettiin alueellisten hankkeiden kautta rahoitusta myös yliopistosairaaloille ja tästä edellytettiin tehtävän avustuksen siirtoa koskeva sopimus. Tuon sopimuksen mukaista toimintaa jatketaan edelleen, mutta täydentävän haun osalta tuota sopimusta ei ole tarkoitus uusia. Sen sijaan yliopistosairaalat saavat suoraan rahoituksen erillisen haun kautta alueellisen kokonaisuuden suunnittelua ja yhteen sovittamista varten. Rahoitus on tarkoitettu perustason psykososiaalisten menetelmien koordinoimiseen ja tukemiseen. Käytännössä erillinen haku tulee siis vuonna 2020 myönnetyn avustuksen jatkoksi. Alueet ja yliopistollisen sairaalan sairaanhoitopiiri tekevät yhteisen suunnitelman psykososiaalisten hoitojen käyttöönotosta.


OT-keskukset

Voi siten, kun sisältyy OT-periaatteisiin (moniammatillisten, integroitujen ja yhteensovitettujen vaativien palveluiden tarve). Kaikkia erityishuollon vaativimpia palveluita ei ole tarkoituksenmukaista tuoda OT-verkostokokonaisuuteen, esimerkiksi Vaalijalassa on paljon valtakunnallista erityisosaamista, joka hoituu siellä ja josta voidaan hyvin levittää asiantuntijuutta myös muualle.