Erillisselvitykset
Tältä sivulta löytyy kootusti sote-uudistuksen valmisteluun liittyvät selvitykset ja arvioinnit.
Ruotsinkielisten palvelujen selvitys
Selvityksessä kartoitettiin kaksikielisten hyvinvointialueiden tarvetta ja mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä ruotsinkielisten palveluiden toteuttamisessa.
Sosiaalialan osaamiskeskuksia koskeva selvitys
Sosiaalialan osaamiskeskuksista osana sote-uudistusta ja hyvinvointialueiden aloitusta on tehty selvitys.
Yliopistosairaalaa koskeva selvitys
Yliopistosairaalan määrittelystä, roolista, tehtävistä ja yhteistyöstä yliopistojen kanssa on tehty selvitys. Selvityksen mukaan yliopistosairaalan päätehtäviä ovat vaativa erikoissairaanhoito, koulutus ja tutkimus ja lisäksi se toimii tyypillisesti myös alueensa keskussairaalana.
Ensihoitoselvityksen raportit
- STM & SM - Selvitys ensihoitopalvelusta Loppuraportti 15.8.2021
-
STM & SM - Selvitys ensihoitopalvelusta Tiivistelmä 15.8.2021
ICT-muutoskuluselvitys
Sote-uudistus vaatii merkittäviä ponnistuksia organisaatioilta. ICT palveluiden ja tietohallintojen osalta tämä tarkoittaa mittavia toimenpiteitä niin perusinfrastruktuuri, kuten konesali ja työasemapalveluiden, kuin sovellusten ja ohjelmistojen osalta. Merkittävän kokonaisuuden muodostaa myös digitalisaatio ja tiedonhallinta sekä niille asetetut päivitetyt vaatimukset. Niin ikään tietohallintojen uudelleenorganisointi sekä kyvykkyyksien uudelleen märittely vaati panostusta. Selvitykseen on pyritty kokoamaan keskeisimpiä uudistuksesta tulevia muutosvaikutuksia ja -kustannuksia. Tiedot ovat kerätty haastattelemalla kolmea (3) eri muutosvaiheessa olevaa sote ja kuntayhtymää sekä keräämällä heiltä keskeisimmät avainluvut erillisen tietojenkeruulomakkeen avulla. Selvitys on yksi tiedonlähde arvioitaessa SOTE-uudistuksen ICT-muutoskuluja.
Muut selvitykset ja raportit
Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin sote-erillisratkaisu
Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin sote-erillisratkaisun selvitys toteutettiin syksyllä 2019. Selvityksessä tarkasteltiin mahdollisen erillisratkaisun perusteluja, reunaehtoja ja toteutuksen vaihtoehtoja. Loppuraportissa ehdotettiin Uudenmaan jakoa useampaan itsehallinnolliseen alueeseen, joilla on ensisijainen järjestämisvastuu sote-palveluista alueellaan.
Tämän lisäksi Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin sote-erillisratkaisuun liittyen selvitettiin HUS:in asemaa ja erikoissairaanhoidon järjestämistä. Työryhmän tehtävänä oli laatia kuvaus ja alustava vaikutusarviointi erikoissairaanhoidon hallinnollisista perusratkaisuista siinä tapauksessa, että Uusimaa jaetaan useampaan maakuntaan/itsehallintoalueeseen.
Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin sote-erillisselvityksen loppuraportti oli lausuntokierroksella 13.1.2020–26.2.2020. Lausunnonantajat suhtautuivat loppuraportin ehdotukseen Uudenmaan erillisratkaisuksi pääosin myönteisesti.
- Uusimaa-PKS-Helsinki sote-erillisselvityksen loppuraportti (Valtioneuvoston julkaisupalvelu)
- Erikoissairaanhoidon järjestäminen Uudellamaalla: HUS-työryhmän loppuraportti (Valtioneuvoston julkaisupalvelu)
- Lausuntoyhteenveto Uusimaa-PKS-Helsinki sote-erillisselvityksestä (Valtioneuvoston julkaisupalvelu)
Selvitys kuntien sote-tuottajaroolista
Sote-uudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuu kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille, hyvinvointialueille. Hyvinvointialueet tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina ja yksityinen sekä kolmas sektori toimivat täydentävinä palveluiden tuottajina. Hallitusohjelman mukaan kuntien rooli palveluiden tuottajina selvitetään vuoden 2019 loppuun mennessä.
- Selvitysraportti kuntien sote-tuottajaroolista (Valtioneuvoston julkaisupalvelu)
- Yhteenveto: Kuntien näkemykset sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta tulevassa sote-rakenteessa (27.9.2019)
- Yhtenäiskunnasta erilaistuviin kuntiin. Perustuslain reunaehdot kuntien tehtävien eriytymiselle (Valtioneuvoston julkaisupalvelu)