Erillisselvitykset ja lausunnot

Tältä sivulta löytyy kootusti sote-uudistuksen valmisteluun liittyvät selvitykset ja arvioinnit.

Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin sote-erillisratkaisu

Uusimaa-PKS-Helsinki sote-erillisselvityksen loppuraportti

Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin sote-erillisratkaisun selvitys toteutettiin syksyllä 2019. Selvityksessä tarkasteltiin mahdollisen erillisratkaisun perusteluja, reunaehtoja ja toteutuksen vaihtoehto-ja. Tarkasteltavia malleja olivat Uudenmaan kuntien esittämä neljän vapaaehtoisen kuntayhtymän ja Hel-singin kaupungin muodostama vaihtoehto, lakisääteiset kuntayhtymät, Uudenmaan jako useampaan itsehallintoalueeseen sekä Uusimaa yhtenä maakuntana, jonka alla toimisi useampi sote-tuotantoalue aluelautakuntamallin mukaisesti.

Erikoissairaanhoidon järjestäminen Uudellamaalla: HUS-työryhmän loppuraportti

Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin sote-erillisratkaisuun liittyen sosiaali- ja terveysministeriö asetti ajalle 25.10.–30.11.2019 työryhmän selvittämään HUS:in asemaa ja erikoissairaanhoidon järjestämistä. Työryhmän tehtävänä oli laatia kuvaus ja alustava vaikutusarviointi erikoissairaanhoidon hallinnollisista perusratkaisuista siinä tapauksessa, että Uusimaa jaetaan useampaan maakuntaan/itsehallintoalueeseen. 

Lausuntoyhteenveto Uusimaa-PKS-Helsinki sote-erillisselvityksestä

Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin sote-erillisselvityksen loppuraportti oli lausuntokierroksella 13.1.2020–26.2.2020. Loppuraportissa ehdotettiin Uudenmaan jakoa useampaan itsehallinnolliseen alueeseen, joilla on ensisijainen järjestämisvastuu sote-palveluista alueellaan. Vaativasta erityistason sairaanhoidosta vastaisi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, siten kun laissa erikseen säädetään. Rahoitus ei kuulunut selvityksen piiriin. Lausuntopyyntöön antoi yhteensä 63 toimijaa. Lausunnonantajat suhtautuivat loppuraportin ehdotukseen Uudenmaan erillisratkaisuksi pääosin myönteisesti.

Kuntiin liittyvät selvitykset

Selvitys kuntien sote-tuottajaroolista

Pääministeri Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelman 7.10.2019 ja myöhemmin Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman 10.12.2019 mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuu kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille, maakunnille. Hallitusohjelman linjausten mukaan maakunnat tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina ja yksityinen sekä kolmas sektori toimivat täydentävinä palveluiden tuottajina. Hallitusohjelman mukaan kuntien rooli palveluiden tuottajina selvitetään vuoden 2019 loppuun mennessä.

Yhtenäiskunnasta erilaistuviin kuntiin. Perustuslain reunaehdot kuntien tehtävien eriytymiselle 
Selvityksessä havaittiin, että Suomen perustuslaki ei estä lainsäätäjää säätämästä kuntien tehtävistä taval-la, jossa joidenkin kuntien tehtäväkenttä muodostuu muihin nähden erilaiseksi. Alueelliset erillisratkaisut muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja järjestettäessä ovat niin ollen valtiosääntöoikeudel-lisesti mahdollisia. Myös maakuntien tehtävien sääntelyssä voi näin ollen olla kuntien tehtävien sääntelyä vastaavaa vaihtelua.

ICT


ICT-muutoskuluselvitys


Sote-uudistus vaatii merkittäviä ponnistuksia organisaatioilta. ICT palveluiden ja tietohallintojen osalta tämä tarkoittaa mittavia toimenpiteitä niin perusinfrastruktuuri, kuten konesali ja työasemapalveluiden, kuin sovellusten ja ohjelmistojen osalta. Merkittävän kokonaisuuden muodostaa myös digitalisaatio ja tiedonhallinta sekä niille asetetut päivitetyt vaatimukset. Niin ikään tietohallintojen uudelleenorganisointi sekä kyvykkyyksien uudelleen märittely vaati panostusta. Selvitykseen on pyritty kokoamaan keskeisimpiä uudistuksesta tulevia muutosvaikutuksia ja -kustannuksia. Tiedot ovat kerätty haastattelemalla kolmea (3) eri muutosvaiheessa olevaa sote ja kuntayhtymää sekä keräämällä heiltä keskeisimmät avainluvut erillisen tietojenkeruulomakkeen avulla. Selvitys on yksi tiedonlähde arvioitaessa SOTE-uudistuksen ICT-muutoskuluja.

Ensihoitoselvityksen raportit