Tulevaisuuden sosiaali ja terveyskeskus -ohjelman täydentävään valtionavustushakuun liittyviä kysymyksiä ja vastauksia

Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman valtionavustuksella voidaan rahoittaa tulevaisuuden sote-keskusten kehittämistä tukevaa digitaalisten palvelujen käyttöönottoon liittyvää toiminnan muutosta ja osaamisen varmistamista. Nämä voivat liittyä esimerkiksi sote-keskuksen etäpalvelujen toimintamallien yhtenäistämiseen, monialaisen yhteistyön tukemiseen tai asiakasohjauksen digitaalisten palvelujen käyttöönottoon liittyviin toimintamallien muutoksiin. Palveluiden kehittämiseen liittyvien digitaalisten välineiden hankintoihin valtionavustusta ei voi käyttää

Hankesuunnitelmassa tulee esittää hankkeen tavoitteet, niiden saavuttamiseksi suunnitellut toimenpiteet ja tavoiteltavat tulokset. Tavoitteet ja toimenpiteet tulee kuvata siten, että niiden perusteella on mahdollista arvioida, toteuttaako hanke asetuksessa säädettyjä avustettaville hankkeille asetettuja edellytyksiä. Kehittämiskohteita ei voi jättää avoimeksi, mutta myöhemmin hankkeen edetessä hankesuunnitelmaan kirjat-tuja toimenpiteitä voi tarkentaa.

Suomen kestävän kasvun ohjelmasta (RRF, Pilari 4) on tarkoitus rahoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon digikehittämistä. RRF-rahoituksesta ja sen kohdentamisesta tiedotetaan vuoden 2021 loppupuolella.

Linkkejä voi laittaa, mutta hankesuunnitelmassa tulee kuvata ne asiat, jotka tuosta mallista tullaan ottamaan käyttöön tai joiden pohjalta alueella tehdään jatkokehittämistä. 

Täydentävä haku integroidaan vuonna 2020 avustettuun hankekokonaisuuteen. Myös hankesalkussa näitä käsitellään jatkossa yhtenä kokonaisuutena.

Täydentävä haku integroidaan vuonna 2020 avustettuun hankekokonaisuuteen. Myös Innokylässä näitä käsitellään jatkossa yhtenä kokonaisuutena. 

THL ohjeistaa erikseen siitä, miten uudet kehittämiskohteet tulevat osaksi hyötytavoitteiden arvioinnin kokonaisuutta ja miten lähtötilanne arvioidaan. 

Hankehakemusten arviointilomakkeelta (hakuilmoituksen liite 6) selviää, että päihdepalveluja, kuntoutusta ja maksutonta ehkäisyä koskevat ohjelman sisältöosat tulee joka tapauksessa perustella hankesuunnitelmassa, vaikka kyseistä sisältö ei hankkeeseen tulisi. Perusteluksi riittää muutama virke, yksi tekstikappale, jossa sisältöön liittyvien faktojen avulla kuvataan, miksi tämä kehittäminen ei ole mukana alueen hankeko-konaisuuteen. 

Tähän liittyvä ohjeistus annetaan myöhemmin.  

Hankkeiden hallinnointi siirtyy hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Tähän muutokseen liittyvä ohjeistus annetaan myöhemmin. 

Kuntasitoumusten toimittamisen määräaika on marraskuun loppuun mennessä. Muille liitteille ei yhteisesti sovita lisäaikaa. Tarvittaessa lisäaikaa voi saada muutaman päivän erikseen pyytämällä. 

Avustuspäätöstä tehtäessä hankesuunnitelman arvioiminen kokonaisuutena olisi hankalaa, jos vuoden 2020 haun osalta viitattaisiin alkuperäiseen hankesuunnitelmaan. Näin ollen täydentävässä haussa toimitettavan hankesuunnitelman tulee sisältää sekä alkuperäisen (2020) että täydentävän (2021) haun osalta hankkeen tavoitteet, niiden saavuttamiseksi suunnitellut toimenpiteet ja tavoiteltavat tulokset. Alkuperäiseen hankesuunnitelmaan ei voi viitata. Suunnitelman sisältöjä voi alkuperäiseen nähden kuitenkin selkiyttää, tiivistää ja tehdä kaikki tarvittavat muokkaukset ja muutokset, jotta se vastaa täydennettyä hankekokonaisuutta. Suunnitelmassa on hyvä kuvata myös hankkeessa tähän mennessä saavutetut tulokset.  

Hankesuunnitelman maksimipituus on 25 sivua. Se voi tuntua liian vähältä, mutta hankehakemusten arvioinnin kannalta tuo on ehdoton maksimi. Hankkeen sisäiseen käyttöön voi tehdä yksityiskohtaisemman suunnitelman, jonka avulla johdetaan hankkeen toimeenpanoa. Valtionavustuksen hakemuksessa suunnitelman tulee olla tiivis ja selkeä eli suunnitelmassa tulee olla vain kaikkein keskeisimmät asiat.

Hyvinvointialueen rakenteiden suunnittelua ja luomista ei sellaisenaan voi rahoittaa Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen valtionavustuksella. Siihen on oma rahoituksensa. Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman mukaista rahoitusta voi käyttää erityisesti palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen uudistamiseen, niiden suunnitteluun ja luomiseen, mukaan lukien tähän liittyvä palvelurakenteen kehittäminen. 

Vuosien 2022–2023 digitaalisen kehittämisen rahoitus on vielä valmistelussa. Siitä tiedotetaan myöhemmin erikseen

Hankehakemuksen valmistelusta aiheutuvat tarpeelliset, kohtuulliset ja todennettavissa olevat kustannukset ovat valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia. Pääsääntöisesti hankkeiden valmistelukustannukset sisällytetään haettavan avustuksen talousarvioon, ja kustannukset maksetaan toteutuneiden kustannusten mukaan uudelle hankkeelle myönnetystä avustuksesta. Tähän sääntöön STM tekee poikkeuksen Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman ns. täydentävän haun osalta, koska vuoden 2021 täydentävä haku ja sen mukainen valtionavustus tulevat olemaan samaa kokonaisuutta vuonna 2020 alueella alkaneen Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen kanssa. Näin ollen täydentävän hankehakemuksen valmistelusta aiheutuvat kustannukset voidaan merkitä kirjanpidossa tähän samaan hankekokonaisuuteen ja ne voivat sisältyä vuonna 2020 saadun avustuksen maksatukseen.

Yliopistosairaalan erillishaun mukaista omarahoitusosuutta ei voi budjetoida Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen täydennyshakuun. Näiden kahden valtionavustuksen käyttötarkoitus on eri, vaikkakin se kohdentuu samaan asiakokonaisuuteen. Asetuksen (13/2020) perusteella erillishaun rahoitus voi kattaa 80 % kustannuksista, eikä tuota säännöstä voida kiertää niin, että budjetoidaan omarahoitus toiseen hankkeeseen.

Hyväksyttäviä kustannuksia eivät ole työnohjauskustannukset ja koulutuskustannukset, jotka aiheutuvat sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 5 §:ssä tai terveydenhuoltolain (1326/2010) 5 §:ssä tarkoitetusta kunnan tai muun työnantajan lakisääteisestä täydennyskoulutusvelvoitteesta. Työnantaja ei voi korvata lakisääteistä täydennyskoulutusvelvoitetta valtionavustuksella rahoitettavalla koulutuksella. 

Henkilöstökustannuksina voidaan ottaa huomioon hankkeeseen palkatun henkilöstön palkkamenot sivukuluineen. Jos henkilön palkka muuttuu, uusi palkka on yhtä lailla valtionavustukseen oikeuttava kuin aiempikin. Palkan yhteydessä maksettaviin eriin voivat kuulua mm. ilta- ja viikonlopputyöstä aiheutuvat lisät. Ylityöstä maksetut korvaukset eivät ole valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia.

Kyllä, hankkeen henkilöstömenojen tulee kohdentua kehittä-mistoiminnasta, esimerkiksi uuden toimintamallin käyttöönotosta ja sen arvioinnista, aiheutuviin kustannuksiin, joten ne eivät saa sisältää hanketoimijan perustyöstä aiheutuvia kustannuksia. Uusien pysyvien virkojen perustaminen ei oikeuta valtionavustukseen

Henkilöstökokemusta voidaan kehittää osana hankkeen muuta kehittämistoimintaa, joka on ohjelman ja hankesuunnitelman mukaista.

Kyllä.

Hyväksyttäviä kustannuksia ovat hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset kustannukset, jotka voivat olla myös tässä kysyttyjä henkilöstökustannuksia, tilavuokria tai asiantuntijapalvelun ostoja. Niiden tulee kuitenkin kohdentua kehittämistoiminnasta aiheutuviin ja hankesuunnitelman mukaisiin kustannuksiin. Valtionavustusta ei saa käyttää toimiin, joilla toteutetaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain mukaisia valtionosuustehtäviä, mikäli näillä toimilla ei ole välitöntä liityntää hankkeen kokeilu- ja kehittämistyöhön tai uusien toimintamallien käyttöönottoon. 

Osana hallituksen esityksen valmistelua määritetään täsmällisemmin, mitä 7 vrk hoitotakuu (ja suun terveydenhuollon 3 kk hoitotakuu) koskee. Lähtökohta on, että se koskee hoitoon pääsyä terveydenhuollon ammattihenkilölle perusterveydenhuollon kiireettömässä sairaanhoidossa. Tähän on suunnitteilla rajauksia, kuten esimerkiksi terveystarkastukset ja hoitosuunnitelman mukaiset ennalta sovitut hoitotapahtumat. Hoitotakuu koskee sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia.
  
Perusterveydenhuollossa psykoterapiaan ei lähetetä suoraan hoidon tarpeen arvioinnista, vaan välissä on yleensä lääkärin arvio terapian tarpeesta. Tähän mielenterveysongelman hoitokäyntiin siis pääsee jatkossa 7 vrk:ssa, mutta 7 vuorokauden hoitotakuusääntely ei koske jokin tietyn jatkohoidon aloittamista, eikä mitään tiettyä erityistä hoitomuotoa erikseen. Tältä osin hallituksen esitys on edelleen tarkastelun alla.

Kysytyssä esimerkkitapauksessa yksityisiä palveluita voidaan ostaa vain, jos ostopalvelut liittyvät lonkkaleikkauspotilaiden hoidon kehittämistoimintaan. Valtionavustusta ei saa käyttää toimiin, joilla toteutetaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain mukaisia valtionosuustehtäviä, mikäli näillä toimilla ei ole välitöntä liityntää hankkeen kokeilu- ja kehittämistyöhön tai uusien toimintamallien käyttöönottoon." (Hankeopas s.42)

Kyllä näin voidaan toimia

Työntekijöitä ei voida palkata vakituisiin työsuhteisiin, mutta jos henkilöstön lisääminen on osa kehittämistoimia, tämä on mahdollista. Hoitajamitoitus on lakisääteinen asia ja tärkeää onkin huomioida, että "valtionavustusta ei saa käyttää toimiin, joilla toteutetaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain mukaisia valtionosuustehtäviä, mikäli näillä toimilla ei ole välitöntä liityntää hankkeen kokeilu- ja kehittämistyöhön tai uusien toimintamallien käyttöönottoon." (Hankeopas s.42)

Tarve kehittää hoitotakuun toteutumisen mittaamista on tunnistettu, mittaamista kehitetään THL:ssä ja mahdollisista uusista mittareista tullaan informoimaan lähiaikoina.

Palvelusetelin / maksusitoumuksen käyttö on mahdollista sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkimiseksi paikkaamaan hanketyössä olevan työntekijän työpanosta. Laki sosiaali- ja tervey-denhuollon palvelusetelistä määrittää palvelusetelin käyttöä, joka käytännössä perustasolla on melko rajattua ja byrokraattista

Jos avustuksen saaja on käyttänyt avustusta muuhun kuin avustuspäätöksen mukaiseen tarkoitukseen tai ei ole noudattanut avustuspäätöksen ehtoja ja rajoituksia, voi ministeriö päätöksellään määrätä avustuksen maksamisen lopetettavaksi sekä jo maksetun avustuksen tai sen osan takaisin perittäväksi. Valtionavustuksen takaisinperinnässä toimitaan hankeoppaan kappaleeseen 16 kirjatun mukaisesti.  

Hallitusohjelman mukaisella seitsemän vuorokauden hoitotakuulla tarkoitetaan terveydenhuoltolain mukaisten kiireettömän hoidon määräaikojen tiukentamista perusterveydenhuollossa seitsemään päivään nykyisestä kolmen kuukauden määräajasta. Suun terveydenhuollossa tiukennettaisiin hoitoon pääsyn määräaikaa kolmeen kuukauteen nykyisestä kuudesta kuukaudesta. Hoitotakuu koskee sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia. Hallituksen esityksen valmistelussa asia tulee täsmentymään

Koulukuraattorien ja –psykologien mahdollinen hallinnollinen sijoittuminen sivistystoimeen ei muodosta estettä valtionavustuksen saamiseksi, koska kyseessä on kuitenkin järjestämislain mukainen hyvinvointialueille siirtyvä palvelutoiminta.

Jonojen purku edellyttää hetkellisesti tavallista enemmän kapasiteettia. Silloin kun jononpurkutoimet kytkeytyvät välittömästi kehittämis- ja kokeilutoimiin tai uusien toimintamallien käyttöönottoon, voidaan näitä toimia rahoittaa valtionavustuksella.

YEE –hanke on ESR-rahoituksella toteutettava oma kokonaisuutensa. Jos hyvinvointialueet näkevät tärkeäksi lastensuojelun kehittämisen nimenomaan itsenäistyvien nuorten palvelujen sote-integraation osalta ja tärkeäksi hyödyntää YEE-hankkeessa tehtyä kehittämistyötä, lastensuojelun kehittämistä voidaan kohdentaa siihen.

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämiseen voi hakea rahoitusta korvamerkitystä LAPE-valtionavustuksesta, joka on suuruudeltaan 21m€. Lisäksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen 141 m€ kokonaisrahoitukseen sisältyy lapsille, nuorille ja perheille suunnattu koronapandemian aiheuttaman tuen tarpeeseen kohdennettu rahoitus. Lisäksi monet muut sisältökokonaisuudet voivat liittyä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiseen.  Esimerkiksi päihdepalvelujen kehittäminen sekä mielenterveysstrategian toimeenpano ovat sisältöjä, joiden puitteissa voidaan valtionavustusta hakea myös lasten, nuorten ja perheiden palvelujen saatavuuden parantamiseen.

LAPE-ohjelman alainen menetelmien käyttöönotto ja juurruttaminen on suurelta osin kohdentunut sosiaalihuollon palveluihin. Menetelmät ovat sisällöllisesti liittyneet lasten käytöshäiriöiden ehkäisyyn ja varhaiseen tukeen sekä vanhemmuuden tukeen (esim. Voimaperheet, Ihmeelliset vuodet, Lapset puheeksi), ja pieneltä osin myös päihteillä oireilevien nuorten ja heidän perheidensä tukemiseen (MDFT). Nyt avoinna olevan täydennyshaun LAPE-rahoituksella on tarkoituksenmukaista jatkaa ja laajentaa edellä kuvattua näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönottoa ja juurruttamista. Näyttöön perustuvien menetelmien käyttöön ottoa sekä palvelujen kehittämistä tulisi täydennyshaussa vahvistaa erityisesti päihteillä oireilevien nuorten sekä neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten monialaisessa tukemisessa sosiaalihuollossa ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa. LAPE:en liittyvän rahoituksen kohdalla alueet esittävät itse suunnitelman käyttöön otettavista menetelmistä ja niiden juurruttamisesta aiempaa kehittämistyötä sekä tutkimustietoa hyödyntäen. 
 
Yliopistosairaaloiden sairaanhoitopiireille on pian avautumassa erillinen valtionavustushaku psykososiaalisten hoitomenetelmien alueellisen koordinoinnin kehittämistä varten. Haku on osa mielenterveysstrategian toimeenpanoa. Vuosina 2021–2023 mielenterveysstrategian toimeenpanon painopiste on psykososiaalisten hoitojen ottaminen käyttöön perusterveydenhuollossa ja sitä tukevan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyörakenteen luominen. Tätä toteutetaan kaikilla ohjelmaan osallistuvilla alueilla ja kaikille ikäryhmille. 
Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyskeskuksiin ja lasten ja nuorten perustason palveluihin saadaan käyttöön psykososiaalisen hoitomenetelmien osalta yhteistyörakenne erikoissairaanhoidon kanssa. Yhteistyörakenne tukee häiriöiden tunnistamista ja hoitoa sekä käyttöön otettujen menetelmien ylläpitämistä. Yhteistyön puitteissa tavoitteena on saada käyttöön vaikuttavaksi todetut menetelmät yleisimpien lievien ja keskivaikeiden mielenterveyshäiriöiden varhaiseen hoitoon 

Molempien valtionavustusten tavoitteena on edesauttaa sitä, että alueille muodostetaan toimivia ja vaikuttavia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuksia sekä yhteensovitettu näyttöön perustuvien menetelmien kokonaisuus. Menetelmiä ja niiden juurruttamista on siis syytä toteuttaa kunnissa ja kuntayhtymissä yhteistyössä eri sote-toimijoiden kanssa siten, että eri rahoitusmomenteilta tulevat valtionavustukset muodostavat sujuvan toiminnallisen kokonaisuuden.  

Ei kuulu. Alueet hakevat maksuton ehkäisy –kokeiluun rahoitusta Tulevaisuuden sote-keskus ohjelman muusta sisällöstä. 

Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen on yksi LAPEn sisällöllisistä painopistealueista. Toimenpide voi sopia myös päihdepalveluihin pääsyn parantamiseen. Hakija voi itse arvioida, kumpaan näistä toimenpide sopii paremmin.

Koronapandemiaan liittyvä rahoitus on hankeoppaan mukaisesti suunnattu nimenomaan mielenterveydellä ja päihteillä oireilevien lasten ja nuorten tukemiseen, koska esimerkiksi etäkoulun ja harrastustoiminnan väheneminen sekä perheiden tiukentunut taloudellinen tilanne saattavat heijastua kielteisesti lasten ja nuorten mielenterveyteen. Käytännössä koronan aiheuttamaa tuen tarvetta ei ole välttämättä mahdollista erotella muusta tuen tarpeesta, eikä mielenterveysongelmien juurisyytä aina mahdollista tunnistaa. Tärkeintä on, että tuen ja hoidon tarpeisiin pystytään vastaamaan asianmukaisesti. Alueet voivat harkintansa mukaan jaotella kustannuksia ja toimenpiteitä siihen kokonaisuuteen, jonka näkevät keskeisimmäksi. On myös tärkeää huomioida, että LAPE-muutosohjelman toimenpiteiden ja koronapandemian aiheuttamaan tuen tarpeeseen kehitettävien tai vahvistettavien palvelujen tulee toimia hyvin yhteen siten, että lapset, nuoret ja perheet saavat avun joustavasti ja kokonaisvaltaisesti rahoitusmomentista riippumatta. 

Sosiaalialan osaamiskeskusten koordinoimien Lastensuojelun monialainen kehittäminen -hankkeiden keskeisenä painopis-teenä on lastensuojelun, mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä sivistystoimen välinen yhteistyö. Hankkeiden rahoitus päättyy vuoden 2022 lopussa. Käynnissä olevassa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman täydennyshaussa lastensuojelun osalta keskeisiä tavoitteita ovat hyvinvointialueelle rakentuvan lastensuojelun kehittäminen. Tässä työssä keskeistä on yhtenäisten toimintakäytäntöjen luominen, perus- ja erityistason palveluiden yhteistyö sekä sote-palveluiden välinen integraatio. 

Sosiaalialan osaamiskeskusten koordinoimien Lastensuojelun monialainen kehittäminen -hankkeiden kanssa on tärkeää tehdä yhteistyötä jo täydennyshaun hankkeen suunnitteluvai-heessa. Näin voidaan luoda synergiaetuja ja tukea lastensuojelun kehittämistyön jatkuvuutta. Kehittämistyötä voidaan tehdä saattaen vaihtaen esim. siten, että erva-alueen tason han-ketyöstä siirrytään hyvinvointialueen sisäiseen lastensuojelun kehittämiseen ja että sosiaalialan osaamiskeskuksen koordinoimassa hankkeessa kehitettyjen toimintamallien käyttöönot-toa jatketaan hyvinvointialueen lastensuojelussa. Riippuen hyvinvointialueen tilanteesta, on mahdollista keskittyä myös hyvinvointialueen lastensuojelun yhtenäisten toimintakäytän-töjen ja palveluiden saatavuuden varmistamiseen. Kullakin alueella on mahdollisuus tehdä paikallisia ratkaisuja omien tarpeidensa mukaisesti ja suhteuttaa se osaksi muuta alueella tehtävää LAPE-kehittämistä.
 

Käynnissä olevat, LAPEen liittyvät, erillisrahoitteiset sosiaalialan osaamiskeskusten lastensuojelun monialaisen kehittämisen hankkeet päättyvät 12/2022. Käynnissä olevan täydennyshaun valtionavustusta on mahdollista käyttää 12/2023 asti. Tulevaisuuden sote-keskus hankkeen osana jaettavan LAPE-valtionavustuksen tarkoituksena on turvata lasten ja perheiden perustason palveluiden kehittämisen ohella myös lasten-suojelun kehittäminen hyvinvointialueella. Kukin alue suunnittelee ja aikatauluttaa oman LAPE-hankkeensa alueellisia tarpeitaan ja tilannettaan vastaavaksi. Sosiaalialan osaamiskes-kusten ja hyvinvointialueen lastensuojelun hankkeita voidaan toteuttaa samanaikaisesti, mutta myös hankkeiden porrastaminen ja saattaen vaihtaminen erva-alue tasoisesta kehittämisestä hyvinvointialueen sisäiseen kehittämiseen on mahdollista. 

Nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa on tarkoitus jatkaa ja laajentaa. Suunnitelma tehdään yhdessä yliopistosairaalan kanssa. Erillinen yliopistosairaaloille suunnattu haku on tarkoitettu keskittämisasetuksessa määritellyn mukaisesti psykososiaalisten menetelmien alueelliseen koordinoimiseen ja osaamisen ylläpitoon. Tämäkin suunnitelma tehdään yhteistyössä. Tässä pidetään tärkeänä, että suunnitelma vahvistaa perustason osaamista ja yhteistyötä hoidon porrastuksen eri tasoilla.
 

Rahoitusta ei voi käyttää tietojärjestelmien kehittämisen kustannuksiin.

Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeet kirjoittavat suunnitelmiin perustason palveluiden osalta toimintasuunnitelman, joka on tehty yhteistyössä yliopistosairaalan kanssa, ja tarvittavan täydentävän valtionavustuksen määrän. Yliopistosairaala hakee valtionavustusta ja tekee suunnitelman oman koordinaatiotehtävänsä kehittämiseen erillisessä haussa yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Molemmat hakemukset siis tehdään, alueet ja yliopistosairaala omansa, mutta yhteistyössä. 

Hankkeen toteuttamiseksi välttämättömään kehittämistilaisuuteen tai koulutukseen osallistuvien muiden kuin hankkeeseen palkattujen henkilöiden palkkamenot koulutukseen osallistumisen ajalta eivät ole valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia, mutta kehittämistilaisuuteen tai koulutukseen osallistuvien sijalle voidaan tarvittaessa palkata hankerahoituksella sijaiset. Osassa hankkeista ovat tarpeen hankkeistetut jonojen ja kasautuneen palvelutarpeen purkutoimet. Tämä edellyttää hetkellisesti tavallista enemmän kapasiteettia. Silloin kun nämä kytkeytyvät välittömästi kehittämis- ja kokeilutoimiin tai uusien toimintamallien käyttöönottoon, voidaan näitä toimia rahoittaa valtionavustuksella.

Yliopistollisen sairaalan sairaanhoitopiiri vastaa keskittämisasetuksen (VNa 582/2017) mukaisesti alueellisen kokonaisuuden suunnittelusta ja yhteen sovittamisesta. Hankekauden aikana on tarkoitus rakentaa näitä alueellisia kokonaisuuksia ja suunnitella niiden vakiinnuttaminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon perustyöksi. Vuodesta 2023 lähtien hyvinvointialueet ja yhteistyöalueet vastaavat palvelukokonaisuuksista.

Yliopistollisen sairaalan sairaanhoitopiiri vastaa keskittämisasetuksen (VNa 582/2017) mukaisesti alueellisen kokonaisuuden suunnittelusta ja yhteen sovittamisesta. Terveydenhuollon näyttöön perustuvat ennaltaehkäisevät ja hoidolliset menetelmät otetaan käyttöön yliopistosairaanhoitopiirien kanssa sovitulla tavalla niin, että alueellista koordinaatiota voidaan kehittää ja vakiinnuttaa keskittämisasetuksen mukaisesti. Keskittämisasetus ei koske sosiaalihuollossa tai muilla hallinnonaloilla käyttöön otettavia näyttöön perustuvia työmenetelmiä, mutta ne on suositeltavaa koordinoida yhteen terveydenhuollon toiminnan kanssa.

Psykososiaalisten menetelmien käyttöönotto on yksi hakemusten arviointikriteereistä. Hakemuksissa tulee esittää, miten menetelmien käyttöönottoa on tarkoitus laajentaa muun ikäisiin siitä nuorten ikäryhmästä, josta aloitettiin vuonna 2020. Täydentävää valtionavustusta ei voida myöntää, ellei hankesuunnitelma sisällä tätä.

Näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönoton voi hyvinvointialueilla käynnistää pilottikunnissa ja eri kunnissa eri ikäisille. Menetelmä vaatii toimintamallin hiomista, joka on helpompaa rajatulla alueella. Kun uusi toimintamalli on valmis, se voidaan ketterämmin laajentaa koko hyvinvointialueelle. Tarkoitus on, että hankekauden aikana alkanut menetelmien käyttöönotto jatkuu ja laajenee vuoden 2023 jälkeen hyvinvointialueiden perustyönä.

Hankesuunnitelmaan riittää alustava, yhdessä yliopistollisen sairaalan sairaanhoitopiirin kanssa tehty suunnitelma sote-keskusten vastaanottotoiminnassa ja muualla perustasolla hankeaikana käyttöön otettavista psykososiaalisista menetelmistä ja niiden käytöstä osana alueellista yhteistyötä ja hoito- ja palveluketjuja. Yhteinen suunnitelma tarkennetaan myöhemmin yliopistollisen sairaalan sairaanhoitopiirin erillisen haun hakemukseen. 

Vuoden 2020 haussa myönnettiin alueellisten hankkeiden kautta rahoitusta myös yliopistosairaaloille ja tästä edellytettiin tehtävän avustuksen siirtoa koskeva sopimus. Tuon sopimuksen mukaista toimintaa jatketaan edelleen, mutta täydentävän haun osalta tuota sopimusta ei ole tarkoitus uusia. Sen sijaan yliopistosairaalat tulevat saamaan suoraan rahoituksen erillisen haun kautta alueellisen kokonaisuuden suunnittelua ja yhteen sovittamista varten. Rahoitus on tarkoitettu perustason psykososiaalisten menetelmien koordinoimiseen ja tukemiseen. Käytännössä erillinen haku tulee siis vuonna 2020 myönnetyn avustuksen jatkoksi. Alueet ja yliopistollisen sairaalan sairaanhoitopiiri tekevät yhteisen suunnitelman psykososiaalisten hoitojen käyttöönotosta

Psykososiaalisten menetelmien käyttöönotto kaikissa hankkeissa ja ikäryhmissä tarkoittaa, että vuonna 2020 nuorten ikäryhmästä aloitettu alueellisesti sovittu ja koordinoitu menetelmien käyttöönotto laajenee koskemaan kaiken ikäisiä. Mitään ikäryhmää ei ole suljettu pois. Tässä yhteydessä psykosiaalisilla menetelmillä tarkoitetaan näyttöön perustuvia mielenterveys- ja päihdehäiriöitä ehkäiseviä ja hoitavia menetelmiä. Käyttöön otetaan perusterveydenhuollon tehtäviin kuuluvan ehkäisevän työn ja lievien ja komplisoitumattomien häiriöiden hoitoon tarkoitettuja menetelmiä. Joitakin menetelmiä voidaan käyttää myös sosiaalihuollossa työmenetelminä, esimerkiksi opiskeluhuollossa osana terveydenhuollon kanssa tehtävää yhteistyötä. Aikuisille suunnatut menetelmät soveltuvat yleisesti myös ikääntyneille, elleivät mahdolliset toimintarajoitukset ole esteenä. Tarpeen mukaan toimenpiteitä sovitetaan yhteen esimerkiksi ikääntyneiden palveluiden kehittämisen tai työkykyyn liittyvien kehittämistoimien kanssa. Alueelliset hankkeet suunnittelevat yhdessä yliopistollisen sairaalan sairaanhoitopiirin kanssa, missä laajuudessa eri kohderyhmille, kuten eri ikäryhmille tai erityisryhmille, tarkoitettuja menetelmiä voidaan ottaa käyttöön hankkeen aikana.  

Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen on yksi LAPEn sisällöllisistä painopistealueista. Toimenpide voi sopia myös päihdepalveluihin pääsyn parantamiseen. Hakija voi itse arvioida, kumpaan näistä toimenpide sopii paremmin

Tavoite on, että asiakkaan ja potilaan kannalta sote-keskusten ja muualla, esimerkiksi erikoissairaanhoidossa tai päihdekuntoutuslaitoksessa, toteutuvat mielenterveys- ja päihdepalvelut muodostavat yhteensovitetun kokonaisuuden. Yhteen sovitettuun kokonaisuuteen kuuluu myös fyysisen terveyden hoito.

Tarkoituksena on päihdepalvelujen saatavuuden parantaminen ottamalla käyttöön palveluvalikoiman mukaisia hoito- ja kuntoutusmuotoja, vaikuttavaksi todettuja toimintamalleja sekä liikkuvia ja kotiin vietäviä päihdepalveluja. Uudet toimet voidaan nivoa vuonna 2020 myönnetyllä rahoituksella aloitettuun kehittämistyöhön.

Tämä on totta. Valtiovarainvaliokunta on kuitenkin mietinnössään 2/21 painottanut juuri nuoria. Perustelumuistion mukaan julkinen palvelujärjestelmä ei ole kuitenkaan pystynyt vastaamaan riittävällä tavalla nuorten tukitarpeisiin. 
Valiokunta pitää tärkeänä, että määrärahojen vaikuttavuuden varmistamiseksi lisäresurssit kohdennetaan nuorten ikäluokassa siihen ryhmään, jonka tarpeet näyttäytyvät alueella suurimpina. Oikea-aikaisen avun varmistamiseksi valiokunta painottaa matalan kynnyksen moniammatillista tukea sekä tiivistä yhteistyötä mm. koulujen, lastensuojelun, nuorisotoimen, sosiaali- ja terveystoimen, poliisin sekä järjestöjen kesken”
 

Tämä kuuluu niihin asioihin, jotka on perusteltava, vaikka ei hakisi (Liite 6: Hankehakemusten arviointilomake, kohta 8).  Alhainen syntyvyys ei ole hyvä peruste, mutta esimerkiksi alhainen nuorten määrä tai hyvin alhainen keskeytysten määrä (heijastaa tarvetta vaikka ei olekaan yksi yhteen) voisi olla - tosin silloinkin olisi hyvä miettiä, voisiko palvelut järjestää isommalla alueella yhdessä.

Hankehallinnoija sopii alueidensa kuntayhtymien ja kuntien kanssa kokeilun toteuttajat ja laatii suunnitelman sen toteuttamiseksi. Hakijaorganisaation tulee huolehtia myös ehkäisyvälineiden hankinnan suunnittelusta ja toteutuksesta alueella tarkoituksenmukaisesti ja mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Täydennyshaun rahoituksella voidaan hyväksyä vasta valtionavustuspäätöksen jälkeen syntyneet kustannukset. Mikäli hakijaorganisaatiolla on jo hankeoppaan kriteerit täyttävät ehkäisypalvelut, hakijaorganisaatio ei tarvitse valtionavustusta palvelujen kehittämiseen. 

Asiakasnäkökulmasta palvelujen kirjavuus eri kunnissa on merkittävä haaste. Tavoitteena on luoda yhdenvertaiset, helposti saavutettavat ehkäisypalvelut, jotka sisältävät raskauden ja seksitautien ehkäisyn, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistävän neuvonnan ja seksuaalikasvatuksen. Kaikilla alle 25-vuotiailla tulee myös olla saatavilla kaikki ehkäisymenetelmät (kierukka, kapseli, pillerit, kondomi) maksutta.  

Kyllä, valtionavustusta voi käyttää henkilöstön kouluttamiseen ja kehittämistyöhön. Maksuttoman ehkäisyn osalta alueet sitoutuvat järjestämään ja kehittämään alueelleen ehkäisyneuvonnan, jossa henkilöstöllä on riittävä osaaminen. 

Hyvinvointialueen rakenteiden ja lakisääteisten tehtävien suunnittelua ja luomista ei sellaisenaan voi rahoittaa Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen valtionavustuksella. Siihen on oma rahoituksensa. 

Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman mukaista rahoitusta voi käyttää aiemmin kehitettyjen mallien jalkauttamiseen alueelle, eli esimerkiksi sosiaalisen raportoinnin toimintamallien jalkaut-tamiseen ja käyttöönoton tukeen.
 

Sosiaalihuollon kehittämisohjelmalla tarkoitetaan hallitusohjelman mukaista laajaalaista sosiaalihuollon kehittämistoimintojen kokonaisuutta, jota osittain toteuttaa vuonna 2020 käynnistynyt tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma. Tutkimus- ja tietoperustaisen sosiaalihuollon kehittämisohjelman rakennetta ja sisältöjä tarkennetaan vuoden 2021 aikana. 
Täydennyshaun yhteydessä THL:n tarjoamaa toimeenpanon tukea on laajennettu ja täsmennetty viime vuoteen nähden.  Jo käynnistyneet työikäisten asiakassuunnitelman pilotti ja osallistavan sosiaalityön menetelmien pilotti jatkuvat nykyisten osallistujien kesken sovitun pilottiajan loppuun. Sen sijaan syksyllä 2021 ja vuonna 2022 käynnistyvät toimeenpanon tuen kokonaisuudet ovat avoimia kaikille hankealueille.

Sosiaalihuollolla on toiminnallisia ja sisällöllisiä yhteyksiä moneen eri aiheeseen ja kehittämisen alueelliset tarpeet ja painopisteet tuleekin arvioida ja päättää alueen tilanteen mukaan. Työllisyyden rajapintaan liittyviä sisältöjä voi sosiaalihuollon näkökulmasta kehittää hyvin esimerkiksi osana sosiaalihuollon kehittämisohjelmaa tai yhtä lailla esim. osana kuntoutuksen kokonaisuutta, jos kehitettävät asiat ja tarpeet sinne sisällöllisesti paremmin sopivat. On tärkeää, että hankesuunnitelmissa huomioidaan sosiaalihuollon kehittämiseen sisältyviä toimenpiteitä ja tavoitteita ja sosiaali- ja terveydenhuollon tasapainoon tuleekin hankkeiden jatkototeutuksessa kiinnittää erityistä huomiota. 

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa THL:n alueellisen ja kansallisen tuen painopisteissä keskiössä on parantaa oikea-aikaista sosiaalialan ammattilaisten ja monialaisen tuen saantia eri sosiaalihuollon toimintaympäristöissä. Tukea saa myös vaikuttavuuden arvioinnin mittareiden käyttöönottoon. Apua ja tukea saa lisäksi myös menetelmälliseen kehittämiseen, kuten tehostettuun psykososiaaliseen tukeen, matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen ja yhteisösosiaalityön sekä etsivän sosiaalityön toimintamallien käyttöönottoon

Kuntoutuksen uudistusta toteutetaan sekä erillisinä rajattuina hankkeina että isompien ohjelmien tai hankkeiden sisällä kuten Mielenterveysstrategia ja sen sisällä kehitettävät mielenterveyspalvelut kuten psykososiaaliset kuntoutuksen palvelut sote-keskuksissa. Hankeoppaan kohdassa Toimiva kuntoutus sosiaali- ja terveydenhuollossa s. 30 alkaen ei suljeta pois mitään terapiamuotoa, vaan alueella voidaan kehittää tarpeen mukaan erilaisia kuntoutuksen palveluja. Osa esimerkeistä viittaa suoraan fyysisten vammojen kuntoutukseen, mutta tekstissä viitataan myös mielenterveys-, päihde- ja sosiaaliseen kuntoutukseen. Kaikessa kuntoutuksessa painottuu kuntoutustarpeen tunnistaminen riittävän ajoissa, nopea hoitoon pääsy ja matalan kynnyksen palvelut sekä joustava erilaisten oikea-aikaisten palvelujen käyttö. Psykoterapia on jo vaativampaa ja pitkäkestoisempaa kuntoutusta eikä näin ollen ole ensisijainen kehittämisen kohde sote-keskuksissa. Kelan psykoterapiaa on saatavilla vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena. Myös erikoissairaanhoidossa järjestetään psykoterapiaa lääkinnällisenä kuntoutuksena.

Voi lisätä kokonaan uuden kokonaisuuden, joka täydentää, syventää, laajentaa ja jatkaa v. 2020 käynnistettyä hankekokonaisuutta

Vammaislainsäädännön muutoksen osalta ei tällä hetkellä ole tiedossa uusia hakuja. 

Palkkaresurssia voi käyttää monialaisten kuntoutusyksiköiden tai pienimuotoisten osaamiskeskittymien pilotoimiseen, mutta on noudatettava hankeoppaan henkilöstökustannuksia koskevia linjauksia. Hankkeen henkilöstömenojen tulee kohdentua kehittämistoiminnasta, esimerkiksi uuden toimintamallin käyttöönotosta ja sen arvioinnista, aiheutuviin kustannuksiin, joten ne eivät saa sisältää hanketoimijan perustyöstä aiheutuvia kustannuksia.

Kyse on yhtenäisen toimintamallin kehittämisestä hyvinvointialueelle. Tämä tukee yhdenvertaista saatavuutta ja on mahdollista tehdä hankkeen puitteissa.

Tässä viitattiin hallitusohjelmaan sisältyvään iäkkäitä koskevaan kokonaisuuteen, jossa on sekä toiminnallista kehittämistä että lainsäädännön uudistamista. Lainsäädäntöuudistuksen ensimmäisessä osassa säädettiin ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksesta ja RAI-arviointijärjestelmän käytöstä ja valmistelussa olevassa toisessa osassa erityisesti kotihoidon vahvistamiseen ja asumispalvelujen kokonaisuuteen liittyvistä asioista.

hyvinvointialueilla ja sen vuoksi erityisesti kotiin annettavien palvelujen ja toimintakyvyn tuen kehittämiseksi avataan syys-kuussa erillinen hankehaku vuosille 2022-2023. Iäkkäiden kotiin annettavien palvelujen/tuen hyvinvointialueittaiseen kehittämiseen tulee haettavaksi yhteensä 30 miljoonaan euroa, joka jakautuu samoilla periaatteilla (osuudet hyvinvointialueille ja myöntämisen periaatteet) kuin Tulevaisuuden sote-keskusohjelman rahoitus. Haku avataan osittain samanaikaisesti tulevaisuuden sote-keskus ohjelman täydennyshaun kanssa, jotta hankkeissa voidaan yhteensovittaa näiden näihin hakuihin liittyvät suunnitelmat. Rahoitus on 100 % valtionavustusta. Sitä voivat hakea kunnat ja kuntayhtymät.