Hyvinvointialueiden rahoitus

Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu ensivaiheessa pääosin valtion rahoitukseen ja osin maksutuloihin.

Hyvinvointialueet päättävät itsehallintonsa nojalla rahoituksen käytöstä ja kohdentamisesta. Alueiden väliset erot asukkaiden palvelutarpeissa ja järjestämisen olosuhteissa otetaan huomioon valtion rahoituksen määräytymistekijöissä.

Rahoituksen on turvattava perustuslain edellyttämällä tavalla riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen. Hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhtenä tavoitteena on myös kustannusten kasvun hillintä. Rahoitusmalli sisältää siten kannusteita kustannusten kasvun hallintaan, jolloin voidaan turvata myös osaltaan julkisen talouden kestävyyttä.

Rahoitus tarkistetaan vuosittain

Hyvinvointialueiden rahoituksen taso tarkistetaan vuosittain. Hyvinvointialueiden itsehallinnollisen päätöksenteon ja pitkäjänteisen toiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää, että rahoitus on alueiden ennakoitavissa. Tämä otetaan huomioon mallissa. Samalla pohditaan hyvinvointialueiden kannusteita kehittää ja uudistaa toimintaa ja palveluja.

Hyvinvointialueiden talouden ohjaus

Hyvinvointialueiden talous muodostaa jatkossa merkittävän osan julkisesta taloudesta. Uudistus sisältää valtion ja hyvinvointialueen välisen vuosittaisen ohjaus- ja arviointiprosessin. Sen tarkoituksena on arvioida hyvinvointialueiden toimintaa ja rahoituksen riittävyyttä sekä rahoituslain kriteerien toimivuutta. Valtion ohjauksella ja vuotuisen ohjaus- ja arviointiprosessin avulla tunnistetaan ennakoivasti toimintaympäristössä tapahtuvia sekä paikallisia että valtakunnallisia muutoksia.

Hyvän ennakoinnin avulla palveluiden ja toimintatapojen kehittäminen on mahdollista myös taloudellisen tasapainon säilyttämiseksi.

Lisätietoja

neuvotteleva virkamies Antti Väisänen, VM, p. 02955 30618, antti.vaisanen(at)gov.fi
neuvotteleva virkamies Matti Sillanmäki, VM, p. 02955 30444, matti.sillanmaki(at)gov.fi