Monialaisen palvelukäytön ennakointi tekoälyn tuella – harhakuvitelmaa vai tulevaisuutta?
Dataa ja tekoälyä hyödynnetään kiihtyvällä tahdilla sote-palveluissa. Tekoälyyn perustuvat esimerkiksi verkkosivujen chatbotit, jotka ohjaavat käyttäjää eteenpäin. Algoritmit voivat myös ennustaa asiakkaan uusintakäyntiä päivystyksessä tai hälyttää toistuvista käynneistä palvelussa.
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen oli vuoden 2022 painopiste – eikä lainkaan syyttä
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman yksi tämän vuoden painopisteistä oli mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen. Nyt on hyvä hetki arvioida, mitä yhdessä saimme aikaan.
Hyvä johtaminen on avain hyvinvointialueuudistuksen onnistumiseen
Kunta ja hyvinvointialue ovat juridisesti tasavertaisia toimijoita ja niille on määritelty lainsäädännössä omat tehtävänsä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntien ja hyvinvointialueiden yhteinen tehtävä. Tämän yhteisen tehtävän lisäksi kunnilla ja hyvinvointialueilla on paljon palveluita, joiden onnistunut toteuttaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä.
Tarvittavat tilat hyvinvointialueiden käyttöön hallitusti
Hyvinvointialueet saavat vuoden 2023 alussa käyttöönsä yhteensä noin 9 200 kohdetta. Näissä tiloissa järjestetään tarvittava kasvokkain tapahtuva palvelutuotanto. Samalla voimme eri arvioiden mukaan tavoitella, että toimitilojen kustannustehokkuus paranisi valtakunnallisesti vuosittain yhteensä 300 miljoonalla eurolla ja että saavuttaisimme Suomen ilmastopolitiikan mukaisen hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä.
Tavoitteena kaikkien lasten ja nuorten yhdenvertaisuuden vahvistaminen kuntoutuspalveluissa
.jpg/8ea8190d-7127-584c-93ac-a64d8c105624?version=1.0&t=1668667496353&width=1200)
Vuoden viimeinen lapsi- ja perhepalveluiden kehittäjien verkostotapaaminen on keskiviikkona 23.11. Teemana on silloin lasten ja nuorten kuntoutus. Saimme pieneen juttutuokioon Piia Haukilahden ja Pauliina Lampisen – molemmat yhdenvertaisuuden edistämisen konkareita. He pitävät myös yhteisen esityksen tapaamisessa.
Pelastustoimen neuvottelukunta seuraa ja arvioi pelastustoimen järjestämisen kehitystä
Vuoden 2023 alusta pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille. Uudistuksen myötä on muodostettu uusia foorumeita ja välineitä hyvinvointialueiden ja ohjaavien ministeriöiden vuorovaikutuksen lisäämiseksi ja vahvistamiseksi. Pelastustoimen neuvottelukunta on yksi tällainen foorumi.
Kelan ja hyvinvointialueiden yhteistyö tähtää yhteisten asiakkaiden parhaaseen
Kelan etuudet ja palvelut liittyvät tiiviisti hyvinvointialueiden ja kuntien asiakkaiden kokonaistilanteeseen. Kela järjestää kuntoutuspalveluita kaikenikäisille ja niitä tarvitseville, kun sairaus tai vamma heikentää toimintakykyä.
Opiskeluhuoltopalvelujen ammattilainen, löysithän jo asiakkaan silmälasit?
Onnittelut, jos löysit asiakkaan, oppilaan, opiskelijan tai perheen silmälasit kesken hyvinvointialueesi opiskeluhuoltopalvelujen järjestäytymistä.
Digi on tullut myös mielenterveyspalveluihin
Tekoälyrobotti ottaa sinut vastaan nyt. Tervetuloa virtuaalitodellisuusterapiaan! No ei sentään – ainakaan vielä. Vaikka älypuhelimeen onkin jo saatavilla esimerkiksi tekoälyä hyödyntävä keskusteluapusovellus, ollaan vielä kaukana futuristisista visioista, joissa hoito olisi kokonaan digitaalista.
Uudistuksen H-hetki lähestyy – ehditäänkö kaikki välttämätön tehdä?
Hyvinvointialueiden varsinaisen toiminnan käynnistymiseen on noin 40 arkipäivää jäljellä. Vuosi 2022 on ollut alueilla vauhdikasta aikaa. Jännitys tiivistyy kohti loppuvuotta: onko kaikki valmiina vuodenvaihteessa vai tuleeko häiriöitä ja jos tulee, miten nopeasti ne saadaan setvittyä.
Osallisuus on yksinkertaista – lasten ja nuorten ääni kuulumaan sote-uudistuksessa
Osallisuuden edistäminen on keskeinen toiminnan lähtökohta sote-uudistuksessa. Hyvinvointialueen asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan iästään ja muista taustalähtökohdistaan riippumatta.
Katse tulevaisuuteen kehittämistyöhön panostamalla
Suomen kestävän kasvun ohjelman toteutus sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä etenee. Hyvinvointialueiden hankkeissa tehtävä kehittämistyö on tärkeä osa uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja rakentaa osaltaan hyvinvointipalveluiden tulevaisuutta. Kansalliset kehittämisprojektit ovat työn tukena.
Järjestöneuvottelukunnat hyvinvointialueilla – miten pääsee mukaan?
Yhdistykset ja säätiöt kautta Suomen: hyvinvointialueille tulee järjestöneuvottelukuntia tai muita vastaavia yhteydenpidon rakenteita, joiden tehtävänä on toimia yhteistyökanavana hyvinvointialueiden ja kolmannen sektorin välillä. Niiden muoto, toimintatavat, vaihe ja tehtävät vaihtelevat alueittain, mutta takuulla niihin yhteyden saa, eikä niistä muodostu ikuisesti suljettua salakerhoa.
Uusi koulutuskokonaisuus vahvistaa ammattilaisten osaamista ja työkyvyn tuen vaikuttavuutta
Uudella koulutuskokonaisuudella ennakoidaan hyvinvointialueilla toimivien ammattilaisten työkyvyn ja työllistymisen tuen osaamistarpeita. Koulutusten on tarkoitus olla osa valtakunnallista koulutustarjontaa. Koulutuksia voidaan hyödyntää työkyvyn ja työllistymisen tukeen liittyvissä palveluissa sekä eri alojen työpaikoilla ja oppilaitoksissa.
Ensimmäisillä hyvinvointialuejohtajilla laaja ja monipuolinen tausta
Vaikka hyvinvointialuejohtajien taustoissa on eroavaisuuksia, löytyy kaikilta pitkä johtamiskokemus julkisen hallinnon organisaatioista. Selvä enemmistö hyvinvointialuejohtajista siirtyi tehtäviinsä sairaanhoitopiirin tai sote-kuntayhtymän johdosta ja yli puolet ”vaihtoi aluetta” valinnan yhteydessä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden erityisosaamista kotoutumisasioissa tarvitaan myös tulevaisuudessa
Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen on monen rakennemuutoksen risteyksessä työ- ja elinkeinoministeriön annettua esityksen uudesta kotoutumisen edistämisen lainsäädännöstä ja sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä uuteen hyvinvointialuerakenteeseen.
Hyvinvointialueilla viimeistellään valmisteluja pelastustoimen järjestämistehtävän vastaanottamiseksi
Loppusyksy on kiireistä aikaa hyvinvointialuevalmistelussa, ja alueilla keskitytään nyt niihin tehtäviin, jotka on välttämätöntä hoitaa ennen vuoden vaihdetta. Pelastustoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö valmistelussa on välttämätöntä, jotta alueilla syntyy yhteinen käsitys valmistelupanosten kohdentumisista. Kaikilla alueilla on tehtäviä, joiden valmistelua joudutaan siirtämään ajallisesti eteenpäin ja turvautumaan siirtymäkauden järjestelyihin aikaisempien toimijoiden kanssa.
Erityisasiantuntija Elina Stenvall: Ratkaisut yhteistoiminnasta on aina tehtävä asiakkaan etua arvioiden
SOS-lapsikylässä erityisasiantuntijana työskentelevä Elina Stenvall puhuu haastattelussamme yhteistoiminnasta ja sen merkityksestä asiakaslähtöisen toimintakulttuurin kehittämisessä. Johtamisella on suuri merkitys - johtamalla samaan suuntaan mahdollistetaan useamman toimijan työ yhteisten perheiden tueksi.
8 kohdan muistilista hyvinvointialueille – näin hoidat yhdyspinnat Kelan kanssa kuntoon
Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymiseen on alle 100 päivää, ja tahti kiihtyy. Kiireessä on tärkeää keskittyä olennaiseen eli vuodenvaihteen sujuvaan siirtymään. Hyvinvointialueiden on hyvä hoitaa yhdyspinnat kuntoon myös Kelan kanssa, jotta asiakkaat saavat tarvitsemansa etuudet ja palvelut vuodenvaihteen jälkeenkin.
Suorituskyvyn rakennustalkoot – yhdessä kohti laadukkaampaa ja tehokkaampaa pelastustoimea
Sisäministeriö järjesti Säätytalolla elokuun lopussa kick off -tilaisuuden pelastustoimen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän toimeenpanosta. Tilaisuuden tavoitteena oli avata suunnittelumallia ja siihen liittyvää työskentelytapaa pelastustoimen viranomaisille ja muille toimijoille.
Pelastustoimen strategiset tavoitteet ja neuvottelukunta tulevat ohjaamaan pelastustoimea valtakunnallisesti
BLOGI.png/75aa2c01-271c-3888-f6ae-91305ec81699?version=1.0&t=1664447026763&width=1200)
Pelastustoimen järjestämislain mukaan valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi pelastustoimen valtakunnalliset strategiset tavoitteet. Pelastustoimi tulee järjestää laadukkaasti, yhdenvertaisesti ja kustannusvaikuttavasti siten, että palvelut vastaavat kansallisia, alueellisia, ja paikallisia tarpeita sekä onnettomuus- ja muita uhkia.
Anteeksi, olisiko sinulla hetki aikaa viestiä muutoksista?
Kun tämä kirjoitus julkaistaan, on jäljellä alle 70 arkipäivää siihen, että Suomen pelastustoimen, sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palveluissa alkaa uusi aikakausi. Jäljellä oleva aika kannattaa käyttää viisaasti, jotta uusilla hyvinvointialueilla olisi niin sujuva alku kuin mahdollista.
Vastuullisuutta ovat myös teot tulevaisuuden sote-palvelujen puolesta
Katson iltauutisia ja tunnen ahdistusta. Uutisissa aiheina ovat muun muassa ilmaston ääri-ilmiöt, sähkön hinta ja inflaatio – ongelmien määrä Suomessa ja maailmalla tuntuu loputtomalta. Tekisi mieli vain sulkea televisio ja olla onnellisen tietämätön ympäristön pahoinvoinnista sekä muista maailman ongelmista, mutta se ei ole mahdollista.
Muutos onnistuu selkeällä yhteisellä tavoitteella ja pitkäjänteisyydellä
On meistä itsestä kiinni, näemmekö hyvinvointialueuudistuksessa enemmän mahdollisuuksia vai uhkia. Olen saanut kuluvan vuoden aikana useasti kertoa kokemuksista, joita olemme Pohjanmaalla saaneet, kun käynnistimme kuntayhtymäpohjaisen hyvinvointialueen vuoden alussa. Kokemukset ovat olleet hyvin opettavaisia ja näen ne suurena mahdollisuutena oppia ja siksi olemme niitä jakaneet myös muille.
Hyte on ollut yhteisö – Onko se sitä sote-uudistuksen jälkeenkin?
Hyvinvoinnin edistäminen on kaikkien asia. Yhteys eri toimijoiden välillä on jatkossakin säilytettävä hyvänä yli toimiala- ja hallintorajojen.
Toimeenpanon kuulumisia viimeisen sadan päivän lähtökuopista
Puolitoista vuotta sitten sosiaali- ja terveysministeriö (STM) toteutti kilpailutuksen, jossa Nordic Healthcare Group (NHG) valittiin ministeriöiden kumppaniksi tukemaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen valmistelua ja toimeenpanoa. Tästä alkoi työurani mielenkiintoisin jakso, jonka myötä pääsin mukaan tekemään Suomen historian suurinta uudistusta.
ICT-muutoksen viime metrit ovat meneillään – toimeenpano jatkuu vuodenvaihteen jälkeen
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus on etenemässä kokonaisuutena hallitusohjelmassa suunnitellulla tavalla. ICT:n osalta hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen tarkoittaa, että käynnistysvaiheen ratkaisujen turvaamisen jälkeen on vielä paljon toimeenpantavaa, mukaan lukien väliaikaisten ratkaisujen purkaminen. Lisäksi aloitetaan pidemmän aikavälin tavoitteisiin tähtäävää digitalisaation hyödyntämistyötä.
Perhekeskukset ovat tuhannen taalan paikka sote-uudistuksessa
Perhekeskuksia on kehitetty vuodesta 2016 alkaen. Perhekeskuksella tarkoitetaan palveluverkostoa, joka vastaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja avun tarpeisiin. Perhekeskusta myös johdetaan yhtenä kokonaisuutena.
Haastattelussa professori Niina Junttila: Tahattomasta ostrakismista on lyhyt matka yksinäisyyteen ja turvattomuuteen
Ostrakismi on tahallista tai tahatonta sosiaalista väkivaltaa ja yksi laajimmin käytetyistä ja sivistyneenä pidetyistä rangaistusmenetelmistämme. Ostrakismissa ihminen tai ihmisryhmä jätetään jonkun tai joidenkin toimesta näkemättä, kuulematta ja huomioimatta.
Asiantuntija Mari Hirvonen: Sujuva arki suojaa lasta – yhteisövaikuttavuus ja perhepalveluiden integraatio
Alueellinen oppimisverkoston (AO) työ on käynnistetty vuonna 2020 Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itla), Oulun yliopiston sekä neljän alueen Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Oulun ja Tampereen kanssa yhdessä.
Kyllä tästä sote-palvelujen integraatio syntyy
Missä mennään asiakas- ja palveluohjauksen kehittämisessä nyt? Voisiko kansallisesti päättää sellaisen asiakasohjausmallin, jolla edetään? Nämä kysymykset olemme kuulleet monta kertaa hyvinvointialueilla Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman kehittäjiltä, kun olemme keskustellut asiakas- ja palveluohjauksesta.
Muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen, neuvotteleva virkamies Eeva Kaunismaa ja erityisasiantuntija Lotta Mattsson:
Valtion ja hyvinvointialueiden välille rakennetaan uudenlaista yhteistyötä
"Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen tarkoittaa perustavanlaatuista muutosta Suomen julkiseen hallintoon. Uudistuksen myötä tapahtuvat valta- ja vastuusuhteiden muutokset vaativat kunnilta, valtiolta ja hyvinvointialueilta panostuksia uudenlaiseen vuorovaikutukseen", kirjoittavat muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen, neuvotteleva virkamies Eeva Kaunismaa ja erityisasiantuntija Lotta Mattsson kolumnissaan.
Sosiaalihuolto – näkymätön jättiläinen?
Sosiaalihuolto on ajautunut viime vuosina tilanteeseen, jossa kuulemme huolestuttavan usein eri yhteyksissä, että ”sosiaalihuolto ei näy tässä” tai ”sosiaalihuolto ei ole mukana”. Haluamme pysähtyä pohtimaan mitä sillä oikein tarkoitetaan?
Suomeen tarvitaan tuhat uutta pelastajaa – koulutettavien määrä pitää tuplata
Kun hätä on suuri, on avun oltava lähellä. Siksi pelastuspalvelut ovat yksi yhteiskuntamme tärkeimmistä palveluista. Pelastuslaitokset ja sopimuspalokunnat auttavat ihmisiä vuoden jokaisena päivänä esimerkiksi onnettomuuksissa, tulipaloissa ja myrskyissä. Pelastustoimen tehtäviin kuuluu myös ensihoitoa ja ympäristövahinkojen torjuntaa.
Yhteinen tahtotila ratkaisee kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyössä onnistumisen
Hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyön onnistuminen on tärkeää, jotta asukkaat saavat sujuvia palveluita ja sote-uudistuksen tavoitteet voivat toteutua.
Seikkailu kolmen hyvinvointialueen palvelujärjestelmässä
Kuusikymppinen Maarit seikkailee kolmen eri hyvinvointialueen palvelujärjestelmässä monen samanaikaisen tarpeen kanssa THL:n kansallisessa webinaarissa 13.9.22. Iltapäivän tavoitteena on lisätä meidän kaikkien asiakasymmärrystä konkreettisen esimerkin avulla.
8½
Sote-lakien hyväksynnästä on kulunut aika tarkalleen vuosi. Saman tien myös hyvinvointialueet aloittivat toimintansa. Ensin väliaikaishallinnon vetäminä ja aluevaalien jälkeen aluevaltuustojen johtamina. Tässä kohtaa onkin hyvä katsoa hieman taaksepäin ja antaa meille kaikille yhteinen toimeenpanon kevättodistus. Siitä tuo otsikon numero siis.
Älä yritä keksiä pyörää uudelleen – Riihimäen suun terveydenhuollossa ideoitiin olemassa olevan pohjalta
Uutiset terveyskeskusten hammashoidon jonoista ovat meille jokaiselle tuttu näky, joka aika ajoin nousee otsikoihin. Tilanne vaihtelee paljon ympäri maata, mutta eroon jonoista tai pitkistä odotusajoista ei ole päästy, vaikka tilanne on ollut jo vuosia tiedossa.
Vuosaaren tuhkimotarina
Vuosaaren terveysaseman hoitotakuujonoon oli kertynyt lokakuussa 2021 jo lähes 1000 potilasta odottamaan kiireetöntä lääkärin vastaanottoaikaa. Näille potilaille ei siis voitu antaa vastaanottoaikaa, vaan heidät laitettiin jonoon odottamaan päivää, kun aika voitaisiin antaa.
Sosiaalityön osaaminen ja keinot käyttöön laaja-alaisesti hyvinvointialueella
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja rakenteen uudistamisessa terveyssosiaalityö on noussut keskusteluun. Monella hyvinvointialueilla pohditaan, pysyykö terveyssosiaalityö jatkossakin osana terveydenhuollon palvelutoimintaa, vai tulisiko se siirtää osin tai kokonaan osaksi sosiaalihuollon palvelukokonaisuutta.
Tehty sote-kehittämistyö ei saa mennä hukkaan
Viime viikkoina on tehty hyvinvointialueiden johtajavalintoja ympäri Suomen. Juhlapuheissa ja lupauksissa toistuu muutos ja kehittäminen, mutta onneksi myös yhdessä tekeminen.
Pienillä muutoksilla isoja onnistumisia
Lapualla vastaanottopalveluissa tilanne oli vuosia rauhallinen: mahtava, osaava ja hyvin toimiva työyhteisö, lääkärinvirat täynnä, paljon palveluita ja nopea hoitoon pääsy
Systemaattinen kehittäminen on vaikuttavaa – esimerkkinä Hyvä vastaanotto -valmennukset
.jpg/f2857fc6-be2c-c1a0-b848-98f1a5da777a?version=1.0&t=1655366710819&width=1200)
Toimin Espoossa terveysjohtajana 2000-luvun alussa ja meillä oli ongelma: pitkät jonot terveyskeskuksiin. Vaikka rahallisia resursseja olisi ollutkin – aina toki vähemmän kuin olisi toivottu – rekrytointi oli jo silloin haasteellista. Suolakaivoksen maine ei tätä helpottanut.
Muutosjohtamisen prosessi on kuin tilkkutäkin sommittelua
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa kehitetään sekä perustason sosiaalipalveluja että terveyspalveluja. Palvelujen saatavuutta parannetaan ja palvelut yhteensovitetaan ihmisen tarpeita vastaavaksi.
Keiturin Soten asiakaslupaus muotoutui THL:n Hyvä vastaanotto -valmennuksessa
Hoidon tarpeen arviointi on vaativaa ja haluan antaa asiakkaalle tunteen, että olen aidosti kuunnellut häntä. Puhelu on ensimmäinen yhteydenotto meille, joten siitä täytyy jäädä positiivinen vaikutelma.
Tulevan hyvinvointialueen paras fysioterapiayksikkö, josta muut voivat ottaa mallia
Ei enempää eikä vähempää, tavoite on meillä selkeä ja haastava: tulevan hyvinvointialueen paras fysioterapiayksikkö. Olemme kuitenkin painiskelleet Turun kaupungin avokuntoutuspalveluiden fysioterapiayksikössä jo vuosien ajan jonojen kanssa.
Löytyykö teiltä Rohkelikkoja terveyskeskuksen toiminnan kehittämiseen? Ylöjärveltä löytyy
Ylöjärven kehittäjätiimi eli Ylöjärven Rohkelikot osallistui puoli vuotta kestäneeseen THL:n Hyvä vastaanotto -valmennukseen.
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus tarjoaa apua ja tukea hyvinvointialueiden valmisteluun
Maaliskuun puolivälissä on käynnistetty valtakunnallinen verkosto tukemaan asiakas- ja potilasturvallisuusasioiden huomioimista hyvinvointialueiden valmistelussa. Verkostossa on mukana henkilöitä kaikilta hyvinvointialueilta ja muutamasta asiantuntijaorganisaatiosta tällä hetkellä noin 100.
Elinvoimaisuutta yhteistyöllä
Hyvinvointialueiden valmistelutyö etenee vauhdikkaasti ja uudet rakenteet alkavat saada muotoaan. Samanaikaisesti hyvinvointialueiden toimintaympäristö – kuten kunnat ja kaupungit, maakunnat, valtio, yritykset, korkeakoulut ja muut toimijat – pohtivat miten tämä uusi hallinnon taso ja toimija vaikuttaa heidän toimintaansa ja mitkä ovat yhteisen tekemisen mahdollisuudet?
Huomenna hän tulee – Vaikuttavuusperustaisen ohjauksen ”uusi” tuleminen
Hyvinvointialueet ottavat järjestämisvastuun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluista jo noin seitsemän kuukauden kuluttua. Sote-uudistuksen toimeenpano etenee valtaosin aikataulussa ja suunnitellusti. 1.1.2023 alkaen on odotettavissa joitain hyvinvointialueiden toiminnan ohimeneviä häiriöitä, mutta ei mitään sellaista, joka uhkaisi väestön tarvitsemia palveluja. Toivottavasti mahdollisimman moni sote-uudistuksen toimeenpanon valmistelija viettää nyt lähikuukausina ansaittuja lepohetkiä. Töitä riittää edelleen syksyllä ja jatkossakin; maailma ei ole valmis 1.1.2023.
Mitä lupaamme sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaalle?
.jpg/f258e53b-f87e-2106-05e7-c38088e0226d?version=1.0&t=1654082255988&width=1200)
Hoidon ja palvelun saatavuudessa ja jatkuvuudessa on edelleen ongelmia. Joskus on haasteita myös palvelujen saavutettavuudessa eli asiakas ei ohjaudu palveluun, koska hän ei osaa, hänellä ei ole voimavaroja, varaa tai etäisyydet ovat liian pitkät.
Hyvinvointialueiden tulee varmistaa työkyvyn tuen palveluiden saatavuus
Työttömien työikäisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen on tärkeää, koska osatyökykyisillä työttömillä on usein monia eri esteitä ja haasteita työllistymiselle. Kuka vain meistä voi jossakin vaiheessa elämäänsä tarvita näitä palveluja, jos sairastumme tai kohtaamme muita vastoinkäymisiä elämässämme. Eri puolilla Suomea tehdään tällä hetkellä arvokasta työkyvyn tuen palveluiden kehittämistyötä. Työkykyohjelman hankkeet kehittävät työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluita osana sote-uudistusta.
Kuntaministeri Sirpa Paatero:
Julkisilla hankinnoilla rakennetaan kestävämpää ja toimivampaa Suomea
"Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen myötä hyvinvointialueiden vastuulle siirtyy miljardien eurojen edestä julkisia hankintoja. Tämän summan äärelle on hyvä hetkeksi pysähtyä. Hyvinvointialueiden hankinnoilla on merkittävä vaikuttavuus. Hankintojen avulla voimme parantaa palvelujen laatua ja edistää sekä paikallisten että kansallisten strategisten tavoitteiden saavuttamista", kirjoittaa kuntaministeri Sirpa Paatero kolumnissaan.
Nyt jos koskaan on oikea aika uudistaa toimintakulttuuria
On kulunut reilut viisi vuotta siitä, kun maakunnassamme otettiin yhteisiä askeleita kohti tulevaisuutta ja muodostettiin 14 kunnan sote-kuntayhtymä, Siun sote. Muutos kosketti myös liikelaitoksia: uusia tukipalvelua tuottavia julkisen omistuksen osakeyhtiöitä perustettiin. Meistä muodostui maakunnan suurin työnantaja, jossa työskentelee noin 8000 sote-alan ammattilaista ja tukipalvelua tuottavaa työntekijää, mukaan lukien pelastusala ja ympäristöterveydenhuolto.
Monialaisuus vahvistaa asiakaslähtöisyyttä
.jpg/07ee9070-deec-8d08-e3db-73ea0c8bfe9a?version=1.0&t=1653050046656&width=1200)
Asiakkaan hyvä kohtaaminen ja kuulluksi tulemisen kokemus edistävät hyvää palvelukokemusta. On tärkeää havaita ihminen palvelujen ketjussa ja hänen haasteellinen asemansa moninaisten toimijoiden verkostossa.
THL:n Hyvä vastaanotto -valmennus: toisen kierroksen tiimit maalissa, kehittäminen jatkuu
THL:n Hyvä vastaanotto -valmennus: toisen kierroksen tiimit maalissa, kehittäminen jatkuu Mitäpä adjektiiveja Mentiin kertyi tällä kertaa: innostava, innovatiivinen, inspiroiva ja ajatuksia herättävä.
Itsemurhien ehkäisy alkaa myyttien murtamisesta ja puheeksiotosta
Olen työskennellyt mielenterveyteen ja itsemurhien ehkäisyyn liittyvien teemojen parissa jo pari vuosikymmentä. Itsemurha-aiheen ympärillä on edelleen useita pitkään eläneitä, virheellisiä uskomuksia. Uskomukset ovat juurtuneet syvään, ja on helppo ymmärtää, että näin on käynyt.
Työkykyohjelma yhdistää työikäisten palvelu-uudistuksia
Työkykyohjelma poikkihallinnollisena ohjelmana tarjoaa mahdollisuuden yhdistää meneillään olevia sosiaali-, terveys- ja TE-palveluja koskevia uudistuksia niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiteet ovat kiinteä osa sote-uudistusta. Työkyvyn tuen palvelut edellyttävät yhteistä koordinaatiota ja yhdistäviä palveluprosesseja eri palvelujen välillä. Lisäksi tarvitaan yhteistä näkymää työikäisten palvelujen kokonaisuudesta ja tavoitteista.
Kirsimarja Raitasalo tutkii nuorten päihteiden käyttöä: Lieventyneet kannabisasenteet saattavat ennakoida käytön lisääntymistä alaikäisillä
Kirsimarja Raitasalo työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella ja tutkii nuorten päihteiden käyttöä. Saimme Kirsimarjan haastatteluun ennen lapsi- ja perhepalvelujen kehittäjien verkostotapaamista 16.5.2022. Tilaisuudessa hän käy läpi nuorten päihdepalvelujen tilannekuvan.
Nuorisovastaava Henna Rautavuo-Hätönen: Vakavia päihdeongelmia kehittyy yhä nuoremmille
.jpg/cfa4ef3b-9e23-582b-28a0-ce46a7f0845e?version=1.0&t=1651566591103&width=1200)
Henna Rautavuo-Hätönen on käytännön päihdetyön asiantuntija ja on nähnyt työuransa aikana päihdeongelmien arkipäiväistymisen. Kuitenkin yhä nuorempien vakavat päihdeongelmat saavat konkarin mietteliääksi. Henna kertoo haastattelussamme tilanteesta Päijät-Hämeessä.
Teemmekö oikeita asioita ja teemmekö niitä oikein?
Sote-uudistusta on tehty jo pitkälti yli kymmenen vuotta. Kahden viime vuoden ajan on kuitenkin käynyt selväksi, että siitä tulee totta. Ilmeistä on myös vaikeus sitoutua uudistukseen. Kokonaisuus voi edelleenkin hahmottua monella tavalla, kuten se sokean tunnustelema elefantti: käsitys riippuu näkökulmasta, josta asiaan tarttuu.
Muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen:
Tarkka taloudenpito on A ja O hyvinvointialueiden toiminnassa
Hyvinvointialueiden toiminta pitää sopeuttaa käytössä olevaan rahoitukseen. Kun kädet ovat rahoituksen ja asiakasmaksujen suhteen sidotut, pitää liikkumatilaa talouteen hakea toiminnan uudistamisesta ja säästämällä rahaa sukanvarteen muun muassa investointeja varten, kirjoittaa muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen kolumnissaan.
Ajankohtaista järjestöyhteistyössä – Järjestöavustukset, yhteistyö ja kulttuurihyvinvointi
Uudistus tuo monenlaisia muutoksia järjestöyhteistyön, järjestöavustusten ja uudenlaisten toimintamallien osalta. Alueilla valmistelutyötä tekevät yhteistyössä hyvinvointialueet, kunnat ja järjestöt. Valmistelun ajankohtaisista kysymyksistä kirjoittaa Varsinais-Suomen sote-järjestöjen neuvottelukunnan puheenjohtaja Minna Rosendahl ja Kulttuurikeskus PiiPoon toiminnanjohtaja Pilvi Kuitu Pirkanmaalta.
Mistä on hyvä asiakas- ja palveluohjaus tehty tulevaisuuden sote-keskuksessa?
Sokerista, siirapista, loputtomista korulauseista vai suunnitelluista prosesseista? Yksittäisistä yhteydenottokanavista, toimivista nettisivuista vai asiakasta ymmärtävästä chatbotista? Kuuntelevasta, ymmärtävästä ja näppärästä puhelinkeskuksesta? Kynnyksettömästä kohtaamispaikasta vai laaja-alaisesta palvelupisteestä sote-keskuksen aulassa?
ICT osana sote-uudistusta
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen rakenteellinen ja toiminnallinen uudistus ovat etenemässä kokonaisuutena hallitusohjelmassa suunnitellulla tavalla. Uudistuksen toimeenpano edellyttää, että hyvinvointialueilla on käytettävissään toimivat ICT-ratkaisut, kun ne ottavat palvelujen järjestämistehtävät vastuulleen 1.1.2023. Tämä työ on parhaillaan käynnissä osana muuta toimeenpanoa. Tehtävää on todella paljon sekä kansallisesti ja alueellisesti, että alueiden ja kansallisten toimijoiden kesken.
Takuulla samalla rahalla enemmän
Mielenterveys on yksilön ja arjen pääomaa, joka noudattaa talouden lainalaisuuksia. Pääoman hyvä hoitaminen tuottaa lisää pääomaa, kuten taloudessa yleensäkin. Nyt kuitenkin tuotto mitataan subjektiivisen hyvinvoinnin ja kokemusten kautta.
Yrittäjänä kohti hyvinvointialuetta
Hyvinvointialueilla on oltava riittävää osaamista ja valmiutta vastata terveys- ja sosiaalipalveluiden saatavuudesta erilaisissa tilanteissa. Mikä tulee olemaan hyvinvointialueiden yksityisten palveluntuottajien rooli ja miten digitalisaatio tulee näkymään palveluissa?
Neuvotteleva virkamies Markku Mölläri ja erityisasiantuntija Jari Mäkäläinen:
Alueen hyvinvointia rakennetaan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien avulla
Hyvinvointialueet rakentavat omaan toimintaympäristöönsä parhaiten sopivat asukkaiden osallistumisen menetelmät. Ihmisten välisten yhteyksien vahvistaminen ja demokratian kehittäminen ovat kannattavia investointeja, kirjoittavat neuvotteleva virkamies Markku Mölläri ja erityisasiantuntija Jari Mäkäläinen.
Erityisasiantuntija Jari Mäkäläinen ja neuvotteleva virkamies Markku Mölläri:
Alueelliset vaikuttamistoimielimet ovat osa hyvinvointialuedemokratiaa
Hyvinvointialueille perustetaan asukkaiden vaikuttamistoimielimiä. Hyviä käytänteitä ja toimintatapoja voi soveltaa kunnista ja muilta alueilta, mutta vaikuttamistoimielinten jäsenille tulee jättää mahdollisuus muokata toimintaa haluamaansa suuntaan, kirjoittavat erityisasiantuntija Jari Mäkäläinen ja neuvotteleva virkamies Markku Mölläri kolumnissaan.
Erityisasiantuntija Jari Mäkäläinen ja neuvotteleva virkamies Markku Mölläri:
Ihminen, joka tietää, luottaa ja innostuu, todennäköisesti myös osallistuu
Hyvinvointialueilla on edessään iso työ asukkaiden luottamuksen rakentamiseksi. Laaja-alainen yhteistyö sekä avoin, asiantunteva ja asukkaita arvostava viestintä antavat tähän työkaluja, kirjoittavat erityisasiantuntija Jari Mäkäläinen ja neuvotteleva virkamies Markku Mölläri.
Fuusio-opissa
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistusta vastaavaa julkisen hallinnon uudistusta ei ole Suomessa ennen tehty, joten oppia kannattaa ottaa sieltä, mistä sitä on saatavilla. Johtamisen ja osaamisen valmisteluryhmä järjesti 15.12.2021 kaikille alueiden valmistelijoille tarkoitetun luennon, johon saimme Timo Ihamuotilan, ABB:n nykyisen ja Nokian entisen talous- ja rahoitusjohtajan, jakamaan meille oppejaan fuusioista yksityiseltä sektorilta. Tärkeintä fuusioprosessin läpiviennissä on viestinnän ja toteutussuunnitelman selkeys.
Hyvää ja kaunista
Tämän jutun otsikon nappasin Hesarin jutusta, jossa toimittaja sanoitti tällä otsikolla sen, mitä olin hänelle yrittänyt kuvata haastattelussani. Että tässä on nyt mahdollisuus luoda hyvää ja kaunista.
Hyvinvointialueiden uusi aika alkaa tiedolla johtaen
.png/9b3e05f8-90b2-8727-871e-59bcb0a51af6?version=1.0&t=1642600443935&width=1200)
Tiedolla johtaminen on yksi sote-uudistuksen kulmakivistä. Tällä ja edellisillä hallituskausilla tiedolla johtamisen edistämiseksi tehty työ sai viime kesäkuussa huipennuksen, kun laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) hyväksyttiin. Uusi sote-järjestämislaki velvoittaa hyvinvointialueita keräämään tietoa väestön hyvinvoinnin tilasta, palveluiden saatavuudesta, laadusta, vaikuttavuudesta ja kustannuksista. Sote-järjestämislaki yhdistettynä vuonna 2019 annettuun lakiin sotetiedon toissijaisesta käytöstä antaa ennennäkemättömän pohjan sekä tiedolla johtamisen kehittämiselle että sotetiedon hyödyntämiselle. Vaalikauden alussa käynnistetty tiedolla johtamisen Toivo-ohjelma on nyt puolivälissä. Kuluneet kaksi vuotta koronan varjossa ovat olleet kiihkeätä kehittämisen ja pilotoinnin aikaa, seuraavaksi katse kääntyy kohti odotusten ja lupausten lunastamista.
Päivi Nerg, Ville-Veikko Ahonen ja Noora Heinonen:
Sote-uudistuksen muutoskustannusten arviot tarkentuvat toimeenpanon edetessä
Suuriin uudistuksiin liittyy aina muutoskustannuksia. Muutoskustannukset ovat välttämättömiä turvalliselle siirtymälle ja myös toiminnan uudistamiselle. Valtio vastaa muutoskustannuksiin osoittamalla hyvinvointialueille erillisrahoitusta vuosina 2021–2025. Lisäksi hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmä sisältää rahoituksen määrää korottavia tekijöitä, joita sovelletaan vuosina 2023–2029, kirjoittavat alivaltiosihteeri Päivi Nerg, muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen ja finanssineuvos Noora Heinonen.
Kansallisen tason ohjauksella lisää vaikuttavuutta perhepalveluihin
Vuosikaudet olemme kantaneet huolta lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehityksestä yhä eriarvoisempaan suuntaan sekä korjaavien palveluiden jatkuvasta kysynnän ja kustannusten kasvusta. Samanaikaisesti lasten ja nuorten palvelujärjestelmä on muuttunut viidakoksi, jota asiakkaan on vaikea hahmottaa, saati löytää sieltä yhdenmukaisesti toteutuvia palveluita.
Päivi Nerg, Jani Pitkäniemi ja Ville-Veikko Ahonen:
Sote-uudistus muuttaa koko Suomen julkista hallintoa
Sote-uudistus on monella tapaa maamme julkisen hallinnon ja demokraattisen järjestelmän kokonaisuudistus. Myös kunnat ja monet valtion virastot valmistelevat muutosta tiukalla aikataululla. Uudistus on merkinnyt niille uusia lakisääteisiä tehtäviä tai jo olemassa olevien prosessien muutoksia, kirjoittavat alivaltiosihteeri Päivi Nerg, ylijohtaja Jani Pitkäniemi ja muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen kolumnissaan.
Yhtenäiset valvontakäytännöt takaavat yhdenvertaiset, laadukkaat ja turvalliset palvelut
Keski-Suomen Rakenneuudistusta tukevassa alueellisessa valmistelu -hankkeessa on yhtenäistetty sosiaali- ja terveyspalveluiden valvontakäytäntöjä vuoden 2021 aikana yhteistyössä Keski-Suomen kuntien kanssa.
Sosiaalipalvelut ovat keskeinen osa sote-uudistusta
Tammikuussa edessämme ovat ensimmäiset aluevaalit, joissa valittavat hyvinvointialueiden aluevaltuustot käynnistävät sosiaali- ja terveydenhuollon uuden kauden. Jatkossa sosiaalihuollon palvelujen järjestämisen ja tuottamisen vastuu on hyvinvointialueella.
Onko asiakkaan velvollisuus huolehtia tiedonkulusta sote-ammattilaisten välillä?
Paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat joutuvat usein kantamaan kohtuutonta kuormaa pitäessään itse langat käsissään ja huolehtiessaan viestin välityksestä eri asiantuntijoiden välillä. Onko se asiakkaan velvollisuus?
Etelä-Karjalan järjestöyhteistyön visio tavoittelee järjestöyhteistyön muuttumista sattumanvaraisesta systemaattiseksi
Kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen yhteistyö on tunnistettu tärkeäksi yhdyspinnaksi. Kunnilla ja tulevilla hyvinvointialueilla on tehtävänä edistää järjestöjen toiminta edellytyksiä. Miten kokonaisuutta on mahdollista ratkoa asukkaiden näkökulmasta toimivaksi ratkaisuksi?
Vahinko ei tule kello kaulassa – mutta kodin turvallisuusarvio varoittaa vaarasta
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri ja pelastuslaitos ovat kehittäneet yhdessä mallin kodin turvallisuusarvion tekemisestä.
Palvelujen yhteensovittaminen on tärkeä hyvinvointialueen tehtävä
Miten paljon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tarvitseva ihminen hyötyy sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksesta? Onko vaarana tuttujen palvelujen pirstoutuminen ja karkaaminen kauemmaksi? Toteutuvatko luvatut palvelujen parannukset vai joutuuko jokaista palvelua etsimään ja hakemaan erikseen, pohtivat kolumnissaan Tapani Hämäläinen ja Harri Jokiranta palvelujen järjestämisen valmisteluryhmän sihteeristöstä.
Sote-keskuskehittämisen painopiste on ehkäisevässä työssä – muista siis neuvolat sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen kehittämisessä on tavoitteeksi asetettu toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön.
Finanssineuvos Noora Heinonen:
Rajattomat tarpeet ja rajalliset resurssit – hyvinvointialueiden valmistelurahoitus vuonna 2022
Syksyn edetessä hyvinvointialueiden valmisteluorganisaatiot ovat ilmaisseet huolensa siitä, että rahoituksen määrä on kokonaisuutena riittämätöntä. Suhtaudumme valtiovarainministeriössä viesteihin vakavasti. Alkuvuonna arvioimme hyvinvointialueiden valmistelurahoituksen määrää ja käyttötarpeita. Valmistelemme tarvittaessa päätökset lisärahoitusesityksistä nopeasti, kirjoittaa finanssineuvos Noora Heinonen.
Vauhti kiihtyy valmistelussa – THL:n arvioinnit sote-palveluista kirittävät alueita
Hyvinvointialueiden valmistelu kääntyy kohta loppusuoralle, sillä jo reilun vuoden päästä kuntien ja kuntayhtymien järjestämät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi ovat muisto vain.
Pelastustoimen yhdyspinnat hyvinvointialueella
Kunnan ja hyvinvointialueen välisen yhdyspinnan toimivuus on oleellisen tärkeää hyvinvointialueiden tehtävien järjestämisessä. Yhdyspinnalla tarkoitetaan kahden tai useamman organisaation välistä toiminnallista yhteyttä tai liityntäpintaa, jonka toimivuuteen vaikuttaa yhdessä tekeminen.
Hyvinvointialueiden tilannekuvan rakentaminen ja lokakuun tilanne alueilla
Tilannekuva kertoo sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen toimeenpanon etenemisestä kaikilla 21 hyvinvointialueella, Helsingissä ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS). Alueellisen toimeenpanon tiekartta luo pohjan tilannekuvalle, johon alueet päivittävät tiedot etenemisestä kuukausittain. Työn keskeisin tavoite on varmistaa, että jokainen hyvinvointialue pystyy järjestämään sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelut alueella 1.1.2023 alkaen.
Sote-uudistuksen vaikutuksia kuntien rahoitukseen on arvioitava kokonaisuutena
Kunnat ovat tulo- ja menorakenteeltaan keskenään erilaisia, joten sote-uudistuksen vaikutukset kohdentuvat niihin eri tavoin. Valtionosuusjärjestelmään sisältyy suuria tasausmenettelyjä, joilla pyritään hallitsemaan ja rajaamaan kuntakohtaisia muutoksia. Yksittäisten kuntien tulorakenne saattaa muuttua hyvinkin paljon, ja tämä on otettava huomioon talousvalmistelussa, painottavat finanssineuvos Tanja Rantanen ja ylijohtaja Jani Pitkäniemi kolumnissaan.
Tiedätkö, kuinka osallisia alueesi asukkaat ovat? Osallisuusindikaattori auttaa
Hyvinvointialueen asukkailla on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia voidaan tarjota sekä alueen hallinnossa että sen palveluissa. Tämän lisäksi palveluilla on keskeinen rooli tukea ihmisten osallisuutta myös muualla yhteiskunnassa.
Sote-uudistuksessa ei saa unohtaa pakolaistaustaisen väestön tarpeita
Suomen pakolaistaustaisella väestöllä on paljon terveyteen liittyviä haasteita. Sota- ja konfliktialueilla monet ongelmat jäävät tunnistamatta ja hoitamatta. Järkyttävät kokemukset ja niiden lisäksi myöhemmät haasteet Suomessa, kuten rasismi tai huoli perheestä maailmalla, kuormittavat terveyttä entisestään.
Suomalaiset arvostavat julkisesti järjestetyn sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen erittäin korkealle
Hyvinvointialue saa järjestämisvastuulleen kaksi yhteiskunnallisesti erittäin merkittävää ja väestön laajasti arvostamaa toimialaa, kirjoittavat Pasi Ryynänen ja Sirkku Pikkujämsä.
Opiskeluhuollon supermarket voi olla kohta täällä!
Joidenkin asioiden kypsymiseen menee paljon aikaa. Sote-uudistus on yksi niistä. Mutta kärsivällisyys on kannattanut, sillä juuri nyt ollaan niiden mahdollisuuksien ääressä, joita olen vuonna 2016 maalaillut blogissani ”Opiskeluhuolto tarvitsee oman pikku-sotensa”.
Perhekeskustoiminnalla edistetään lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta
Lapsen oikeus osallisuuteen on perus- ja ihmisoikeus, joka on turvattu niin perustuslaissa kuin YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Tästä huolimatta osallisuus ja kuuleminen toteutuvat edelleen vaihtelevasti. On varmistettava, että kaikilla lapsille ja nuorilla on aito mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa.
Tiedolla johtaminen mahdollistaa sote-palvelujärjestelmän uudistamisen
Uusi järjestämislaki velvoittaa, että tulevia hyvinvointialueita johdetaan mahdollisimman hyvään tietoon perustuen. Tavoitteena on, että laadukkaaseen tietoon perustuvan päätöksenteon avulla palvelut pystytään järjestämään nykyistä paremmin ja takaamaan asukkaille yhdenvertaiset sote-palvelut asuinpaikasta riippumatta. Haaste on suuri ja kehitettävää riittää niin hyvinvointialueiden tietojohtamisen kyvykkyydessä kuin ajantasaisen ja kansallisesti vertailukelpoisen tiedon varmistamisessa.
Työttömien monialaisista palveluista pitää huolehtia rakenteellisten uudistusten valmistelussa
Valtaosalla työttömistä on vastassaan monimutkaisia ja toisiinsa kytköksissä olevia työllistymisen esteitä, yksi tai useampia. OECD:n tutkimusraportin mukaan (2020) Suomessa näitä ovat erityisesti työkykyyn, kannustimiin ja työn hakuun liittyvät esteet. Erityisen vaikeaksi tilanteen kokevat ne ihmiset, jotka ovat olleet yhtäjaksoisesti työttöminä vuoden tai pidempään.
Muutospuheesta johtamistyöhön
Muutoksesta ja sen johtamisesta on monen mielestä puhuttu jo liikaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyen. Itse ajattelen, että johtamispuhetta ei ole koskaan liikaa, mutta konkretiaa puheeseen voi kyllä lisätä, kirjoittaa yhteyspäällikkö Aija Tuimala Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:stä.
Reilu vuosi aikaa h-hetkeen: ehditäänkö kaikki välttämätön tehdä?
Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut siirtyvät kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointi-alueiden järjestämisvastuulle noin kolmensadan työpäivän päästä. Valmisteluun käytössä olevaa aikaa vähentää tästäkin vielä muun muassa loma-ajat.
Strategia määrittää hyvinvointialueen tavoitteet
Hyvinvointialueiden valmistelu on täydessä vauhdissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen toimeenpanon onnistumista voidaan tarkastella kyvykkyyden vähimmäistason ja tavoitteiden saavuttamisen näkökulmista, kirjoittavat sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen toimeenpanon parissa työskentelevät Helena Tolkki ja Eveliina Pöyhönen.
Yhdyspintojen rakentaminen Pirkanmaalla etenee yhdessä tehden
Pirkanmaa aloitti hyvinvointialueen rakentamisen vauhdikkaasti. Väliaikainen toimielinkin piti ensimmäisen kokouksen jo muutaman tunnin kuluttua lain voimaantulemisesta. Pirkanmaan hyvää etenemisvauhtia selittää näkemykseni mukaan se, että sote-uudistuksen aiemmissakin vaiheissa kuntien ja valmistelun välinen yhteys on pidetty tiiviinä. Vaikka sote-uudistusta koskevan lakipaketin hyväksyntä ei kaikkialla Pirkanmaalla hurraahuutoja herättänyt, nähtiin toimivan yhteistyön arvo jo lähtötilanteessa, kirjoittaa Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen.
Miten tehdä näkymätön näkyväksi? Menetelmät ja kirjaaminen tukevat perustason mielenterveystyötä
Perustason mielenterveystyö tuntuu olevan vaikeammin tunnistettavissa ja löydettävissä kuin syysmetsän kantarellit. Kuten sieniä voi etsiä vääränlaisesta maastosta, voi perustason mielenterveystyötä etsiä diagnoosirekistereistä. Saalista ei juurikaan kerry. Sienimetsällä voi helposti myös katsoa liian kauas tai jopa huomaamattaan talloa satoa.