THL:n Hyvä vastaanotto -valmennus: toisen kierroksen tiimit maalissa, kehittäminen jatkuu
THL:n Hyvä vastaanotto -valmennus: toisen kierroksen tiimit maalissa, kehittäminen jatkuu Mitäpä adjektiiveja Mentiin kertyi tällä kertaa: innostava, innovatiivinen, inspiroiva ja ajatuksia herättävä.
Itsemurhien ehkäisy alkaa myyttien murtamisesta ja puheeksiotosta
Olen työskennellyt mielenterveyteen ja itsemurhien ehkäisyyn liittyvien teemojen parissa jo pari vuosikymmentä. Itsemurha-aiheen ympärillä on edelleen useita pitkään eläneitä, virheellisiä uskomuksia. Uskomukset ovat juurtuneet syvään, ja on helppo ymmärtää, että näin on käynyt.
Työkykyohjelma yhdistää työikäisten palvelu-uudistuksia
Työkykyohjelma poikkihallinnollisena ohjelmana tarjoaa mahdollisuuden yhdistää meneillään olevia sosiaali-, terveys- ja TE-palveluja koskevia uudistuksia niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiteet ovat kiinteä osa sote-uudistusta. Työkyvyn tuen palvelut edellyttävät yhteistä koordinaatiota ja yhdistäviä palveluprosesseja eri palvelujen välillä. Lisäksi tarvitaan yhteistä näkymää työikäisten palvelujen kokonaisuudesta ja tavoitteista.
Kirsimarja Raitasalo tutkii nuorten päihteiden käyttöä: Lieventyneet kannabisasenteet saattavat ennakoida käytön lisääntymistä alaikäisillä
Kirsimarja Raitasalo työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella ja tutkii nuorten päihteiden käyttöä. Saimme Kirsimarjan haastatteluun ennen lapsi- ja perhepalvelujen kehittäjien verkostotapaamista 16.5.2022. Tilaisuudessa hän käy läpi nuorten päihdepalvelujen tilannekuvan.
Nuorisovastaava Henna Rautavuo-Hätönen: Vakavia päihdeongelmia kehittyy yhä nuoremmille
.jpg/cfa4ef3b-9e23-582b-28a0-ce46a7f0845e?version=1.0&t=1651566591103&width=1200)
Henna Rautavuo-Hätönen on käytännön päihdetyön asiantuntija ja on nähnyt työuransa aikana päihdeongelmien arkipäiväistymisen. Kuitenkin yhä nuorempien vakavat päihdeongelmat saavat konkarin mietteliääksi. Henna kertoo haastattelussamme tilanteesta Päijät-Hämeessä.
Teemmekö oikeita asioita ja teemmekö niitä oikein?
Sote-uudistusta on tehty jo pitkälti yli kymmenen vuotta. Kahden viime vuoden ajan on kuitenkin käynyt selväksi, että siitä tulee totta. Ilmeistä on myös vaikeus sitoutua uudistukseen. Kokonaisuus voi edelleenkin hahmottua monella tavalla, kuten se sokean tunnustelema elefantti: käsitys riippuu näkökulmasta, josta asiaan tarttuu.
Muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen:
Tarkka taloudenpito on A ja O hyvinvointialueiden toiminnassa
Hyvinvointialueiden toiminta pitää sopeuttaa käytössä olevaan rahoitukseen. Kun kädet ovat rahoituksen ja asiakasmaksujen suhteen sidotut, pitää liikkumatilaa talouteen hakea toiminnan uudistamisesta ja säästämällä rahaa sukanvarteen muun muassa investointeja varten, kirjoittaa muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen kolumnissaan.
Ajankohtaista järjestöyhteistyössä – Järjestöavustukset, yhteistyö ja kulttuurihyvinvointi
Uudistus tuo monenlaisia muutoksia järjestöyhteistyön, järjestöavustusten ja uudenlaisten toimintamallien osalta. Alueilla valmistelutyötä tekevät yhteistyössä hyvinvointialueet, kunnat ja järjestöt. Valmistelun ajankohtaisista kysymyksistä kirjoittaa Varsinais-Suomen sote-järjestöjen neuvottelukunnan puheenjohtaja Minna Rosendahl ja Kulttuurikeskus PiiPoon toiminnanjohtaja Pilvi Kuitu Pirkanmaalta.
Mistä on hyvä asiakas- ja palveluohjaus tehty tulevaisuuden sote-keskuksessa?
Sokerista, siirapista, loputtomista korulauseista vai suunnitelluista prosesseista? Yksittäisistä yhteydenottokanavista, toimivista nettisivuista vai asiakasta ymmärtävästä chatbotista? Kuuntelevasta, ymmärtävästä ja näppärästä puhelinkeskuksesta? Kynnyksettömästä kohtaamispaikasta vai laaja-alaisesta palvelupisteestä sote-keskuksen aulassa?
ICT osana sote-uudistusta
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen rakenteellinen ja toiminnallinen uudistus ovat etenemässä kokonaisuutena hallitusohjelmassa suunnitellulla tavalla. Uudistuksen toimeenpano edellyttää, että hyvinvointialueilla on käytettävissään toimivat ICT-ratkaisut, kun ne ottavat palvelujen järjestämistehtävät vastuulleen 1.1.2023. Tämä työ on parhaillaan käynnissä osana muuta toimeenpanoa. Tehtävää on todella paljon sekä kansallisesti ja alueellisesti, että alueiden ja kansallisten toimijoiden kesken.
Takuulla samalla rahalla enemmän
Mielenterveys on yksilön ja arjen pääomaa, joka noudattaa talouden lainalaisuuksia. Pääoman hyvä hoitaminen tuottaa lisää pääomaa, kuten taloudessa yleensäkin. Nyt kuitenkin tuotto mitataan subjektiivisen hyvinvoinnin ja kokemusten kautta.
Yrittäjänä kohti hyvinvointialuetta
Hyvinvointialueilla on oltava riittävää osaamista ja valmiutta vastata terveys- ja sosiaalipalveluiden saatavuudesta erilaisissa tilanteissa. Mikä tulee olemaan hyvinvointialueiden yksityisten palveluntuottajien rooli ja miten digitalisaatio tulee näkymään palveluissa?
Neuvotteleva virkamies Markku Mölläri ja erityisasiantuntija Jari Mäkäläinen:
Alueen hyvinvointia rakennetaan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien avulla
Hyvinvointialueet rakentavat omaan toimintaympäristöönsä parhaiten sopivat asukkaiden osallistumisen menetelmät. Ihmisten välisten yhteyksien vahvistaminen ja demokratian kehittäminen ovat kannattavia investointeja, kirjoittavat neuvotteleva virkamies Markku Mölläri ja erityisasiantuntija Jari Mäkäläinen.
Erityisasiantuntija Jari Mäkäläinen ja neuvotteleva virkamies Markku Mölläri:
Alueelliset vaikuttamistoimielimet ovat osa hyvinvointialuedemokratiaa
Hyvinvointialueille perustetaan asukkaiden vaikuttamistoimielimiä. Hyviä käytänteitä ja toimintatapoja voi soveltaa kunnista ja muilta alueilta, mutta vaikuttamistoimielinten jäsenille tulee jättää mahdollisuus muokata toimintaa haluamaansa suuntaan, kirjoittavat erityisasiantuntija Jari Mäkäläinen ja neuvotteleva virkamies Markku Mölläri kolumnissaan.
Erityisasiantuntija Jari Mäkäläinen ja neuvotteleva virkamies Markku Mölläri:
Ihminen, joka tietää, luottaa ja innostuu, todennäköisesti myös osallistuu
Hyvinvointialueilla on edessään iso työ asukkaiden luottamuksen rakentamiseksi. Laaja-alainen yhteistyö sekä avoin, asiantunteva ja asukkaita arvostava viestintä antavat tähän työkaluja, kirjoittavat erityisasiantuntija Jari Mäkäläinen ja neuvotteleva virkamies Markku Mölläri.
Fuusio-opissa
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistusta vastaavaa julkisen hallinnon uudistusta ei ole Suomessa ennen tehty, joten oppia kannattaa ottaa sieltä, mistä sitä on saatavilla. Johtamisen ja osaamisen valmisteluryhmä järjesti 15.12.2021 kaikille alueiden valmistelijoille tarkoitetun luennon, johon saimme Timo Ihamuotilan, ABB:n nykyisen ja Nokian entisen talous- ja rahoitusjohtajan, jakamaan meille oppejaan fuusioista yksityiseltä sektorilta. Tärkeintä fuusioprosessin läpiviennissä on viestinnän ja toteutussuunnitelman selkeys.
Hyvää ja kaunista
Tämän jutun otsikon nappasin Hesarin jutusta, jossa toimittaja sanoitti tällä otsikolla sen, mitä olin hänelle yrittänyt kuvata haastattelussani. Että tässä on nyt mahdollisuus luoda hyvää ja kaunista.
Hyvinvointialueiden uusi aika alkaa tiedolla johtaen
.png/9b3e05f8-90b2-8727-871e-59bcb0a51af6?version=1.0&t=1642600443935&width=1200)
Tiedolla johtaminen on yksi sote-uudistuksen kulmakivistä. Tällä ja edellisillä hallituskausilla tiedolla johtamisen edistämiseksi tehty työ sai viime kesäkuussa huipennuksen, kun laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) hyväksyttiin. Uusi sote-järjestämislaki velvoittaa hyvinvointialueita keräämään tietoa väestön hyvinvoinnin tilasta, palveluiden saatavuudesta, laadusta, vaikuttavuudesta ja kustannuksista. Sote-järjestämislaki yhdistettynä vuonna 2019 annettuun lakiin sotetiedon toissijaisesta käytöstä antaa ennennäkemättömän pohjan sekä tiedolla johtamisen kehittämiselle että sotetiedon hyödyntämiselle. Vaalikauden alussa käynnistetty tiedolla johtamisen Toivo-ohjelma on nyt puolivälissä. Kuluneet kaksi vuotta koronan varjossa ovat olleet kiihkeätä kehittämisen ja pilotoinnin aikaa, seuraavaksi katse kääntyy kohti odotusten ja lupausten lunastamista.
Päivi Nerg, Ville-Veikko Ahonen ja Noora Heinonen:
Sote-uudistuksen muutoskustannusten arviot tarkentuvat toimeenpanon edetessä
Suuriin uudistuksiin liittyy aina muutoskustannuksia. Muutoskustannukset ovat välttämättömiä turvalliselle siirtymälle ja myös toiminnan uudistamiselle. Valtio vastaa muutoskustannuksiin osoittamalla hyvinvointialueille erillisrahoitusta vuosina 2021–2025. Lisäksi hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmä sisältää rahoituksen määrää korottavia tekijöitä, joita sovelletaan vuosina 2023–2029, kirjoittavat alivaltiosihteeri Päivi Nerg, muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen ja finanssineuvos Noora Heinonen.
Kansallisen tason ohjauksella lisää vaikuttavuutta perhepalveluihin
Vuosikaudet olemme kantaneet huolta lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehityksestä yhä eriarvoisempaan suuntaan sekä korjaavien palveluiden jatkuvasta kysynnän ja kustannusten kasvusta. Samanaikaisesti lasten ja nuorten palvelujärjestelmä on muuttunut viidakoksi, jota asiakkaan on vaikea hahmottaa, saati löytää sieltä yhdenmukaisesti toteutuvia palveluita.
Päivi Nerg, Jani Pitkäniemi ja Ville-Veikko Ahonen:
Sote-uudistus muuttaa koko Suomen julkista hallintoa
Sote-uudistus on monella tapaa maamme julkisen hallinnon ja demokraattisen järjestelmän kokonaisuudistus. Myös kunnat ja monet valtion virastot valmistelevat muutosta tiukalla aikataululla. Uudistus on merkinnyt niille uusia lakisääteisiä tehtäviä tai jo olemassa olevien prosessien muutoksia, kirjoittavat alivaltiosihteeri Päivi Nerg, ylijohtaja Jani Pitkäniemi ja muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen kolumnissaan.
Yhtenäiset valvontakäytännöt takaavat yhdenvertaiset, laadukkaat ja turvalliset palvelut
Keski-Suomen Rakenneuudistusta tukevassa alueellisessa valmistelu -hankkeessa on yhtenäistetty sosiaali- ja terveyspalveluiden valvontakäytäntöjä vuoden 2021 aikana yhteistyössä Keski-Suomen kuntien kanssa.
Sosiaalipalvelut ovat keskeinen osa sote-uudistusta
Tammikuussa edessämme ovat ensimmäiset aluevaalit, joissa valittavat hyvinvointialueiden aluevaltuustot käynnistävät sosiaali- ja terveydenhuollon uuden kauden. Jatkossa sosiaalihuollon palvelujen järjestämisen ja tuottamisen vastuu on hyvinvointialueella.
Onko asiakkaan velvollisuus huolehtia tiedonkulusta sote-ammattilaisten välillä?
Paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat joutuvat usein kantamaan kohtuutonta kuormaa pitäessään itse langat käsissään ja huolehtiessaan viestin välityksestä eri asiantuntijoiden välillä. Onko se asiakkaan velvollisuus?
Etelä-Karjalan järjestöyhteistyön visio tavoittelee järjestöyhteistyön muuttumista sattumanvaraisesta systemaattiseksi
Kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen yhteistyö on tunnistettu tärkeäksi yhdyspinnaksi. Kunnilla ja tulevilla hyvinvointialueilla on tehtävänä edistää järjestöjen toiminta edellytyksiä. Miten kokonaisuutta on mahdollista ratkoa asukkaiden näkökulmasta toimivaksi ratkaisuksi?
Vahinko ei tule kello kaulassa – mutta kodin turvallisuusarvio varoittaa vaarasta
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri ja pelastuslaitos ovat kehittäneet yhdessä mallin kodin turvallisuusarvion tekemisestä.
Palvelujen yhteensovittaminen on tärkeä hyvinvointialueen tehtävä
Miten paljon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tarvitseva ihminen hyötyy sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksesta? Onko vaarana tuttujen palvelujen pirstoutuminen ja karkaaminen kauemmaksi? Toteutuvatko luvatut palvelujen parannukset vai joutuuko jokaista palvelua etsimään ja hakemaan erikseen, pohtivat kolumnissaan Tapani Hämäläinen ja Harri Jokiranta palvelujen järjestämisen valmisteluryhmän sihteeristöstä.
Sote-keskuskehittämisen painopiste on ehkäisevässä työssä – muista siis neuvolat sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen kehittämisessä on tavoitteeksi asetettu toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön.
Finanssineuvos Noora Heinonen:
Rajattomat tarpeet ja rajalliset resurssit – hyvinvointialueiden valmistelurahoitus vuonna 2022
Syksyn edetessä hyvinvointialueiden valmisteluorganisaatiot ovat ilmaisseet huolensa siitä, että rahoituksen määrä on kokonaisuutena riittämätöntä. Suhtaudumme valtiovarainministeriössä viesteihin vakavasti. Alkuvuonna arvioimme hyvinvointialueiden valmistelurahoituksen määrää ja käyttötarpeita. Valmistelemme tarvittaessa päätökset lisärahoitusesityksistä nopeasti, kirjoittaa finanssineuvos Noora Heinonen.
Vauhti kiihtyy valmistelussa – THL:n arvioinnit sote-palveluista kirittävät alueita
Hyvinvointialueiden valmistelu kääntyy kohta loppusuoralle, sillä jo reilun vuoden päästä kuntien ja kuntayhtymien järjestämät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi ovat muisto vain.
Pelastustoimen yhdyspinnat hyvinvointialueella
Kunnan ja hyvinvointialueen välisen yhdyspinnan toimivuus on oleellisen tärkeää hyvinvointialueiden tehtävien järjestämisessä. Yhdyspinnalla tarkoitetaan kahden tai useamman organisaation välistä toiminnallista yhteyttä tai liityntäpintaa, jonka toimivuuteen vaikuttaa yhdessä tekeminen.
Hyvinvointialueiden tilannekuvan rakentaminen ja lokakuun tilanne alueilla
Tilannekuva kertoo sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen toimeenpanon etenemisestä kaikilla 21 hyvinvointialueella, Helsingissä ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS). Alueellisen toimeenpanon tiekartta luo pohjan tilannekuvalle, johon alueet päivittävät tiedot etenemisestä kuukausittain. Työn keskeisin tavoite on varmistaa, että jokainen hyvinvointialue pystyy järjestämään sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelut alueella 1.1.2023 alkaen.
Sote-uudistuksen vaikutuksia kuntien rahoitukseen on arvioitava kokonaisuutena
Kunnat ovat tulo- ja menorakenteeltaan keskenään erilaisia, joten sote-uudistuksen vaikutukset kohdentuvat niihin eri tavoin. Valtionosuusjärjestelmään sisältyy suuria tasausmenettelyjä, joilla pyritään hallitsemaan ja rajaamaan kuntakohtaisia muutoksia. Yksittäisten kuntien tulorakenne saattaa muuttua hyvinkin paljon, ja tämä on otettava huomioon talousvalmistelussa, painottavat finanssineuvos Tanja Rantanen ja ylijohtaja Jani Pitkäniemi kolumnissaan.
Tiedätkö, kuinka osallisia alueesi asukkaat ovat? Osallisuusindikaattori auttaa
Hyvinvointialueen asukkailla on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia voidaan tarjota sekä alueen hallinnossa että sen palveluissa. Tämän lisäksi palveluilla on keskeinen rooli tukea ihmisten osallisuutta myös muualla yhteiskunnassa.
Sote-uudistuksessa ei saa unohtaa pakolaistaustaisen väestön tarpeita
Suomen pakolaistaustaisella väestöllä on paljon terveyteen liittyviä haasteita. Sota- ja konfliktialueilla monet ongelmat jäävät tunnistamatta ja hoitamatta. Järkyttävät kokemukset ja niiden lisäksi myöhemmät haasteet Suomessa, kuten rasismi tai huoli perheestä maailmalla, kuormittavat terveyttä entisestään.
Suomalaiset arvostavat julkisesti järjestetyn sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen erittäin korkealle
Hyvinvointialue saa järjestämisvastuulleen kaksi yhteiskunnallisesti erittäin merkittävää ja väestön laajasti arvostamaa toimialaa, kirjoittavat Pasi Ryynänen ja Sirkku Pikkujämsä.
Opiskeluhuollon supermarket voi olla kohta täällä!
Joidenkin asioiden kypsymiseen menee paljon aikaa. Sote-uudistus on yksi niistä. Mutta kärsivällisyys on kannattanut, sillä juuri nyt ollaan niiden mahdollisuuksien ääressä, joita olen vuonna 2016 maalaillut blogissani ”Opiskeluhuolto tarvitsee oman pikku-sotensa”.
Perhekeskustoiminnalla edistetään lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta
Lapsen oikeus osallisuuteen on perus- ja ihmisoikeus, joka on turvattu niin perustuslaissa kuin YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Tästä huolimatta osallisuus ja kuuleminen toteutuvat edelleen vaihtelevasti. On varmistettava, että kaikilla lapsille ja nuorilla on aito mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa.
Tiedolla johtaminen mahdollistaa sote-palvelujärjestelmän uudistamisen
Uusi järjestämislaki velvoittaa, että tulevia hyvinvointialueita johdetaan mahdollisimman hyvään tietoon perustuen. Tavoitteena on, että laadukkaaseen tietoon perustuvan päätöksenteon avulla palvelut pystytään järjestämään nykyistä paremmin ja takaamaan asukkaille yhdenvertaiset sote-palvelut asuinpaikasta riippumatta. Haaste on suuri ja kehitettävää riittää niin hyvinvointialueiden tietojohtamisen kyvykkyydessä kuin ajantasaisen ja kansallisesti vertailukelpoisen tiedon varmistamisessa.
Työttömien monialaisista palveluista pitää huolehtia rakenteellisten uudistusten valmistelussa
Valtaosalla työttömistä on vastassaan monimutkaisia ja toisiinsa kytköksissä olevia työllistymisen esteitä, yksi tai useampia. OECD:n tutkimusraportin mukaan (2020) Suomessa näitä ovat erityisesti työkykyyn, kannustimiin ja työn hakuun liittyvät esteet. Erityisen vaikeaksi tilanteen kokevat ne ihmiset, jotka ovat olleet yhtäjaksoisesti työttöminä vuoden tai pidempään.
Muutospuheesta johtamistyöhön
Muutoksesta ja sen johtamisesta on monen mielestä puhuttu jo liikaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyen. Itse ajattelen, että johtamispuhetta ei ole koskaan liikaa, mutta konkretiaa puheeseen voi kyllä lisätä, kirjoittaa yhteyspäällikkö Aija Tuimala Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:stä.
Reilu vuosi aikaa h-hetkeen: ehditäänkö kaikki välttämätön tehdä?
Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut siirtyvät kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointi-alueiden järjestämisvastuulle noin kolmensadan työpäivän päästä. Valmisteluun käytössä olevaa aikaa vähentää tästäkin vielä muun muassa loma-ajat.
Strategia määrittää hyvinvointialueen tavoitteet
Hyvinvointialueiden valmistelu on täydessä vauhdissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen toimeenpanon onnistumista voidaan tarkastella kyvykkyyden vähimmäistason ja tavoitteiden saavuttamisen näkökulmista, kirjoittavat sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen toimeenpanon parissa työskentelevät Helena Tolkki ja Eveliina Pöyhönen.
Yhdyspintojen rakentaminen Pirkanmaalla etenee yhdessä tehden
Pirkanmaa aloitti hyvinvointialueen rakentamisen vauhdikkaasti. Väliaikainen toimielinkin piti ensimmäisen kokouksen jo muutaman tunnin kuluttua lain voimaantulemisesta. Pirkanmaan hyvää etenemisvauhtia selittää näkemykseni mukaan se, että sote-uudistuksen aiemmissakin vaiheissa kuntien ja valmistelun välinen yhteys on pidetty tiiviinä. Vaikka sote-uudistusta koskevan lakipaketin hyväksyntä ei kaikkialla Pirkanmaalla hurraahuutoja herättänyt, nähtiin toimivan yhteistyön arvo jo lähtötilanteessa, kirjoittaa Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen.
Miten tehdä näkymätön näkyväksi? Menetelmät ja kirjaaminen tukevat perustason mielenterveystyötä
Perustason mielenterveystyö tuntuu olevan vaikeammin tunnistettavissa ja löydettävissä kuin syysmetsän kantarellit. Kuten sieniä voi etsiä vääränlaisesta maastosta, voi perustason mielenterveystyötä etsiä diagnoosirekistereistä. Saalista ei juurikaan kerry. Sienimetsällä voi helposti myös katsoa liian kauas tai jopa huomaamattaan talloa satoa.
Nykyrakenteiden siirtäminen sellaisenaan hyvinvointialueille ei ole ratkaisu
Uudistus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden siirtää koko järjestelmän painopiste resurssit imevästä reagoinnista aidosti ennaltaehkäisyyn, kirjoittaa projektijohtaja Anna Maksimainen.
HTT – hallinto, talous ja tukipalvelut vai Hyvin Tärkeät Työt
Hyvinvointialueiden hallinnon, talouden ja tukipalveluiden valmisteluryhmä on käynnistänyt syksyn työskentelynsä uudenlaisessa tilanteessa. Suuri osa ensimmäisestä kokouksesta kului kesän jälkeen mukaan liittyneiden uusien jäsenten esittelyihin mikä ehkä kuvastaakin tilannetta alueilla – alueet järjestäytyvät uudelleen ja toiminta on nyt toden teolla lähdössä käyntiin.
Palveluiden järjestämisen mahdollisuudet hyvinvointialueilla
.jpg/c93b51fe-11be-3012-4b12-e6d881536352?version=1.0&t=1631098546849&width=1200)
Pari kuukautta on kulunut siitä, kun eduskunta hyväksyi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirtämisen kunnilta hyvinvointialueille. Uudistusta odotettiin kauan, mutta sen läpimeno tuli silti monelle eteen hieman yllättäen – tapahtuuko tämä todellakin viimein?
Poistetaan potilaat!
Sote-uudistuksen alla ja sisällä ehdotan ajatusleikkiä. Ryhdyn siihen omasta aloitteestani.
Digiloikka Keski-Suomen sote-palveluissa: palvelua kotisohvalle 24/7
OmaKS.fi eli Keski-Suomen digitaalinen sosiaali- ja terveyskeskus avattiin Jyväskylän julkisten terveysasemien, Hankasalmen ja Uuraisten asiakkaiden käytettäväksi toukokuun lopulla 2021.
Sosiaalihuolto tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksissa on monialaista ja vaikuttavaa toimintaa
Asiakkaiden tarvitsema joustava ja oikea-aikainen apu edellyttää, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut pelaavat hyvin yhteen. Yhteistyö edistää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen vaikuttavuutta. Siksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskukset perustuvat sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhdenvertaiseen kumppanuuteen.
Mielenterveys on yhteinen pääomamme
Mielen hyvinvointi on keskeinen niin yksilöille, yhteisöille kuin yhteiskunnalle. Se on yhteistä pääomaa, johon kannattaa investoida. Tällä hallituskaudella mielenterveyteen on panostettu historiallisen paljon.
Uusi toimintamalli sulatti terveysaseman jonot: henkilöstö ratkoo arjen ongelmat yhdessä ja itsenäisesti
Urjalan terveysaseman kokemusten perusteella perusterveydenhuollon haasteisiin yksi ratkaisu löytyy läheltä – henkilöstön asiantuntemuksesta, luovuudesta ja osaamisesta.
Kohti sote-uudistusta: havaintoja matkan varrelta
Olimme vuokranneet veneen. Ison ja nopean, täynnä tekniikkaa ja suorituskykyä. Näihin ominaisuuksiin nojaten olimme jo luoneet reittisuunnitelman järviretkeilyyn aurinkoisena vapaapäivänä.
Vammainen asiakas antaa tärkeää tietoa rakenteelliseen sosiaalityöhön
Vammaissosiaalityö rakentuu vammaispolitiikalle, jonka periaatteita ovat oikeus yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen sekä tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin.
Rakentamassa näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa
Olen saanut olla aitiopaikalla mukana muutoksessa ja rakentamassa uudenlaista palapeliä, jota ei tehdä purettavaksi vaan pysyväksi.
ICT-muutoksissa paljon työtä hyvinvointialueilla – valmisteluryhmästä tukea toimeenpanoon
ICT-muutokset ovat yksi laaja valmistelun tehtäväkokonaisuus tuleville hyvinvointialueille.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko:
Koronan jälkeinen aika vaatii pitkäjänteistä päätöksentekoa
Koronan jälkeisessä ajassa päättäjien aikajänteen täytyy muuttua. Korona-ajassa elettiin kuukausi ja välillä jopa viikko kerrallaan. Nyt tarvitsemme pitkäjänteisyyttä ja näkymää yli tämän hallituskauden.
Vihdoinkin: Sote-uudistus läpi eduskunnasta (ja saamme käynnistää toimeenpanon)
Onhan tätä odotettu. Ja aika monta vaalikautta siihen meni. Mutta nyt se on totta. Sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan ”leveämmille harteille” hyvinvointialueille, jotka pystyvät nykyistä paremmin järjestämään asiakaslähtöiset palvelut kaikille kansalaisille kaikkialla Suomessa. Vaikea, välillä lähes mahdottomalta tuntunut työ on saatu nyt tehtyä.
Kivun Kera -hoitomalli siirtää kivun hoidon painopisteen perusterveydenhuoltoon
Kysyin muutama vuosi sitten kipulääketieteen professorilta Eija Kalsolta neuvoa, mistä perusterveydenhuollon kivun hoidon kehittäminen kannattaisi aloittaa. Olin Keravan kaupungin noviisi terveyspalvelujen johtaja ja aavistelin, että kipupotilaamme eivät saa niitä näyttöön perustuvia hoitoja, joihin heillä on oikeus.
Nuorten lisääntyneeseen mielenterveysavun tarpeeseen vastataan näyttöön perustuvin menetelmin
Nuorten psyykkinen pahoinvointi, mielenterveysoireilu ja koettu avun tarve ovat pandemia-aikana entisestään lisääntyneet. Kouluterveyskyselyn tuoreet tulokset osoittavat erityisesti nuorten tyttöjen ahdistuneisuuden yleistyneen voimakkaasti: jopa kolmannes tytöistä raportoi kyselyssä keskivaikeaa tai vaikeaa ahdistuneisuutta.
Helsingin mielenterveyspalveluissa panostuksia varhaiseen tukeen: miepit, lyhytterapia ja kohta terapiatakuu
Mielenterveyspalveluiden saatavuus on noussut viime vuosien aikana erittäin paljon keskustelua herättäväksi aiheeksi. Käynnissä on selvästi myös muutos asenteissa. Yhä useampi hakeutuu palveluihin ja monet ovat kertoneet avoimesti terapiassa käynnistä. Toisaalta myös terapiaan pääsyn vaikeudesta on kirjoitettu paljon.
Helposti ja hauskasti – yhteinen hoivakotiportaali Länsi-Uudellemaalle
Pääosassa sinä! Länsi-Uudellamaalla me sote-ammattilaiset tulemme töihin, jotta länsiuusimaalaiset voivat hyvin. Arvolupauksemme ”pääosassa sinä” tarkoittaa ikääntyneiden palveluissa esimerkiksi sitä, että ikääntynyt voi itse valita haluamansa hoivakodin, kun kotona asuminen ei ole enää mahdollista.
Yhteistyöllä ja vuoropuhelulla kohti suunnitelmallisempaa tiedonhallinnan ohjausta sekä parempia sote-palveluita
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan kehittämistarpeita on koottu kevään 2021 aikana eri sidosryhmiltä. Tavoitteena on ollut tehdä yhteistyötä ja käynnistää vuoropuhelua: saada sidosryhmien ääni kuuluviin ja tarpeet tietoon, jotta tiedonhallinnasta saataisiin suunnitelmallisempaa ja tavoitteellisempaa ja jotta sote-palveluista saataisiin entistä parempia.
Yhdyspinnat soten ja pelastustoimen uudistuksessa
Kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden tehtävänjaon toimivuudessa oleellinen kohta on kunnan ja hyvinvointialueen välisen yhdyspinnan toimivuus. Yhdyspinnalla tarkoitetaan kahden tai useamman organisaation välistä toiminnallista yhteyttä tai liittymäpintaa, jossa korostuu yhdessä tekemisen merkitys. Vaikka yhdyspinnat ovat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen vuoksi enemmän esillä kuin aiemmin, mikään uusi keksintö tämä ei ole. Yhdyspintoja on jo nyt sekä kuntaorganisaatioiden sisällä, että alueellisten toimijoiden ja kuntien välillä. Toiminnallisia yhdyspintoja syntyy myös hyvinvointialueen ja YTA-alueen kolmannen sektorin ja yksityisten tuottajien toiminnassa.
Miksi asiakas tarvitsee sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamista?
.jpg/e1a28ae1-2baa-828f-46b1-9476d8c3434c?version=1.0&t=1622443370608&width=1200)
Varasin ajan lääkärille sähköisesti ja asioin etänä kuvayhteyden avulla. Palvelutarpeeni oli yksinkertainen, saamani hoito-ohje selkeä ja ongelmani oli ratkaistavissa yhden ammattilaisen yhteydenotolla. Sain apua ja olin tyytyväinen palveluun.
Toimeenpanon tiekartasta tukea hyvinvointialueiden rakentamiseen
Sote-uudistuksen toimeenpanon valmistelua on käynnistelty viiden valmisteluryhmän työskentelyn kautta. Nämä valmisteluryhmät toimivat alueellisen valmistelun jaoston alaisuudessa ja tukevat osaltaan alueita valmistautumisessa varsinaiseen toimeenpanoon. Valmisteluryhmät ovat johtamisen ja osaamisen, hallinnon talouden ja tukipalveluiden, järjestämisen, yhdyspintojen sekä ICT-kokonaisuuden ryhmät. Alueellisen toimeenpanon tiekartan seuraava versio valmistuu kaikkien valmisteluryhmien osalta kesäkuun aikana, mutta jo sitä ennen alueet voivat hyödyntää tiekarttaluonnoksia vapaaehtoisen valmistelun tukena.
”Jotta länsiuusimaalaiset voivat hyvin”: paremmat palvelut yhdessä asukkaiden ja henkilöstön kanssa
Kun kymmenen kuntaa lyö sote-hynttyitä yhteen, kannattaa nojata parhaaseen kokemukseen ja näkemykseen. Siksi meille Länsi-Uudenmaan soten rakentajille oli alusta lähtien selvää, että määrittelemme tavoitteet ja suunnittelemme palvelut yhdessä asukkaiden ja henkilöstön kanssa.
Ensiaskeleita tiedolla johtamisesta ensihoitopalvelussa
Ensihoito on nimensä mukaisesti usein ensimmäinen ja kriittisin osa terveydenhuollon palvelukokonaisuutta. Potilaan päivystykselliseen hoitoon ja siihen liittyvään päätöksentekoon osallistuu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja palveluntuottajia, kuten hätäkeskuspäivystäjiä, Päivystysapu 116 117, ensihoitopalvelun henkilöstö, sosiaalipäivystäjiä, kotihoivan- ja hoidon ympärivuorokautinen henkilöstö, terveysasemien henkilöstö sekä ympärivuorokautisia päivystysyksiköitä.
Rakenteellinen sosiaalityö ja tieto
.jpg/4a362d25-e40d-7ef6-4810-4216f1c3498f?version=1.0&t=1618902798554&width=1200)
Rakenteellisen sosiaalityön ytimessä on tiedon tuottaminen. Suomen kielen tietää-sanan juuret ovat ilmeisesti vanhemmassa tie-sanassa, jälkien muodostaman uran seuraamisessa tai tien tuntemisessa. Millaisista jäljistä rakenteellisen sosiaalityön tiedonpolku muodostuu ja minne sitä pitkin kuljetaan?
Pystymmekö ammattilaisina parempaan?
Valmistuin lääkäriksi 1990-luvulla laman kynnyksellä. Matkan varrella olen työskennellyt monenlaisissa työympäristöissä ja -yhteisöissä ja oppinut paljon kliinisiä taitoja. Kun mietin työurani oivalluksia, merkittävimmät niistä tulevat kuitenkin kliinisten taitojen ulkopuolelta. Yksi oivallus on, että minun ei tarvitsekaan ratkaista kaikkea itse.
Palapelin kokoaminen on aloitettu
Sote-uudistuksen toimeenpanon valmistelu on aloitettu. Valmistelussa on paljon yhteyksiä palapelin kokoamiseen. Pieniä ja isoja palasia on paljon, ja ne pitäisi kaikki saada mahtumaan mukaan ja toimimaan yhteen. Vaikka tavoitekuva on selkeä, haasteena on, että lopullista palojen määrää ja muotoa emme vielä tiedä. Jostain on kuitenkin aloitettava.
Ville-Veikko Ahonen, Teemu Eriksson ja Antto Korhonen:
Katse kohti hyvinvointialueiden hallinnon ja talouden suunnittelua
Sote-uudistuksessa eletään jännittäviä hetkiä. Jos hallituksen esittämä lainsäädäntöpaketti eduskunnassa hyväksytään, käynnistyy hyvinvointialueiden toiminta kuumimpien kesähelteiden keskellä, nopeimmillaan heinäkuussa 2021. Tällöin perustettaisiin 21 hyvinvointialuetta ja niille asetettaisiin väliaikaiset valmistelutoimielimet, joiden tehtävänä olisi käynnistää uudistuksen toimeenpano alueilla.
Sote-palvelua omalla äidinkielellä
Ring ring! Hei, olet soittanut kuntaan A. Paina 1, jos haluat palvelua suomeksi. Paina 2, jos haluat palvelua ruotsiksi.
Yhteistyö on ainoa tapa saada aikaan laajasti vaikuttavia ja kestäviä digitaalisia ratkaisuja
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteellinen ja toiminnallinen uudistus ovat etenemässä kokonaisuutena hallitusohjelmassa suunnitellulla tavalla. Uudistuksen tavoitteet ovat kunnianhimoiset ja tehtävää on paljon, sekä kansallisesti ja alueellisesti että erityisesti alueiden ja kansallisten toimijoiden kesken.
Päijät-Soten pilotissa farmaseutti osallistuu avosairaanhoidon potilaan lääkehoitoon
Päijät-Hämeen Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen lääkehoitopilotin tavoitteena on edistää avosairaanhoidon potilaiden tehokasta, turvallista ja tarkoituksenmukaista lääkehoitoa. Pilotissa kehitetty avosairaanhoidon farmaseutin toimintamalli on uutta Suomessa.
Huono-osaisten ongelmat heikoiten ratkaistavissa?
Tuoreessa vuoden 2021 Sosiaalibarometrissa havaittiin merkittävä epäsuhta siinä, miten vaikeimmassa asemassa olevien asiakasryhmien palvelutarpeisiin pystyttiin vastaamaan pandemiatilanteessa heikoiten.
Meidän, teidän vai kaikkien sote-uudistus?
Valmistelussa olevalla sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksella on toteutuessaan suuri vaikutus paikallisen ja alueellisen tason toimintaan. Hyvinvointialueiden perustaminen muuttaa kuntien roolia ja tehtäväkenttää. Uudistamistyössä on tärkeää huomioida kuntien ja alueiden keskinäinen erilaisuus. Hyviä tuloksia voidaan saada aikaan monin eri tavoin.
Hyvinvointi, terveys ja turvallisuus rakentuvat yhteistyöllä – siksi niitä toimeenpannaan sote-uudistuksessa
Hyvinvointi, terveys ja turvallisuus ovat jo yli vuoden ajan kytkeytyneet yhteen enemmän kuin ehkä koskaan aiemmin. Koronaepidemiassa on tarvittu ja tarvitaan yhä yhdessä tekemistä hyvinvoinnin ja terveyden hyväksi.
Iso satsaus nuorten mielenterveyteen – sadat opiskeluhuollon ammattilaiset kouluttautuvat uuteen malliin
Vuosi sitten kaikissa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman alueellisissa hankkeissa mietittiin, miten auttaa nuoria voimaan paremmin. Käynnistyi historiallinen yhteiskehittämisen hanke, jossa mukana on peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon toimijoita yliopistosairaaloita myöten.
Entten tentten teelikamentten - kuka hoitaisi lasten ja nuorten mielenterveyttä perustasolla?
Ekaluokkalaisen Sonjan on ihan pakko pestä käsiä monta kertaa päivässä. On hienoa oppia lukemaan, mutta ruokakaupan lehtilööpit pelottavat. Nukkumaan mennessä mielessä on monta murhetta eikä nukkumatti tule. Kaikki on solmussa ja se tuntuu vatsassa asti. Tilanne on jatkunut pitkään, ja vanhemmat ovat huolissaan. Onneksi Sonjalle ja perheelle on apua tarjolla, vai onko?
Uusi sote toimii jo Päijät-Hämeessä
Sosiaali- ja terveydenhoitouudistusta on rakennettu monen vaalikauden ajan, seitsemän eri hallituksen toimesta. Marinin hallituksen sote-esityksen kohtalo on nyt eduskunnan käsissä, ja ratkeaa kesään mennessä. Lakiesitys ei ole ongelmaton, mutta Päijät-Hämeen esimerkki kertoo, että uudistus on kokonaisuutena tarpeellinen ja toteutettavissa.
Maakuntaveron ja tehtävien valmistelua jatkettava yhteensovitettuna
Hallitusohjelman mukainen, laaja selvitystyö maakuntaverosta on valmistunut. Kyse on merkittävästä selvityksestä. Vaikka maakuntaverosta on keskusteltu aktiivisesti jo kahdella hallituskaudella, tähän mennessä uudesta verosta ja sen vaikutuksista ei ole ollut asiantuntija-arvioita saatavilla. Kiitän maakuntaverokomiteaa ja mietinnön valmistelutyöhön osallistuneita virkamiehiä perusteellisesta työstä.
Näkymiä Etelä-Karjalasta koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluiden toteutuksesta sote-organisaatiossa
Opiskeluhuollon koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluilla edistetään lasten ja nuorten oppimista, sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia sekä oppilaitosyhteisön hyvinvointia. Koulupsykologien ja -kuraattorien palvelut ovat matalan kynnyksen palveluita, joissa yhteydenotto on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi oppilaille ja huoltajille. Palveluille on ominaista, että ne ovat myös sijainniltaan helposti saavutettavissa: lapset ja nuoret kohdataan heidän omassa tutussa kouluympäristössään.
Sote-uudistus: Oman palvelutuotannon vaade kahden tulen välissä
Sote-uudistuksen lakiesityksessä ehdotetaan, että hyvinvointialueella olisi oltava riittävästi omaa palvelutuotantoa. Tämä vaatimus näyttää joutuneen kahden tulen väliin. Yksityiset palvelutuottajat katsovat, että esitys rajoittaisi merkittävästi ostopalvelumahdollisuuksia. Julkiset järjestäjät katsovat, erityisesti Pirkanmaalla, että julkisen omaan palvelutuotantoon tulisi laskea myös julkisomisteiset yhtiöt eikä julkisen toiminnan yhtiöittämiselle tulisi asettaa rajoja. Molemmat maalaavat uhkakuvia, että riittävän oman tuotannon vaade joko vaarantaa palvelujen saatavuuden tai romuttaa palvelujen kustannustehokkaan hoitamisen. Sääntely on lisäksi leimattu puhtaasti ideologiseksi.
THL tukee tulevaisuuden sote-keskusten kehittämistä myös arvioinnin avulla
Arvioimme THL:ssä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman hankkeiden alueellisen lähtötilanteen. Kokosimme alueelliset tiedot myös yhteiseksi valtakunnalliseksi tilannekuvaksi.
Sote-uudistus – kohti toimeenpanoa
Pitkään valmisteltu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus nytkähti eteenpäin, kun hallitus sai joulukuussa esityksensä valmiiksi ja lähetti sen eduskunnan käsittelyyn. Eduskunnassa mietintövaliokuntana toimiva sosiaali- ja terveysvaliokunta sekä muut asiaa käsittelevät valiokunnat ovat jo käynnistäneet HE:n käsittelyn. Asiantuntijakuulemiset ovat kovassa vauhdissa ja ainakin nyt näyttää hyvältä aikataulujen suhteen.
Toivo-ohjelma saavutti tavoitteensa haasteellisista olosuhteista huolimatta vuonna 2020
Toivo-ohjelmassa otettiin suuria harppauksia eteenpäin viime vuonna. Maailmanlaajuinen pandemia osoitti tiedolla johtamisen välttämättömyyden.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen:
Rakenteita uudistava hallitus
Moni talouspolitiikan seuraaja on vaatinut hallitukselta rakenneuudistuksia määrittelemättä sitä, mitä niillä tarkemmin ottaen tarkoittaa. Valtiovarainministeriölle rakenneuudistukset ovat politiikkatoimenpiteitä, joilla lisätään työvoiman tarjontaa ja tuetaan tuottavuuden kasvua. Ne ovat eri asia kuin suorat menojen leikkaukset tai verojen kiristykset, vaikka molemmilla julkisten talouden kestävyyttä voidaan parantaa.
Mikään ei muutu, jos mikään ei muutu
Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu (Tapani Tölli). Ja tämä on, tässä tapauksessa, Siun soten terveysasemien, tulevaisuuden sote-asemien, toiminnan muutos ja kehittäminen. Tiimimalli on yksi Siun soten tulevaisuuden sote-keskushankkeen kruununjalokivistä.
Olisiko aika vahvistaa terveyssosiaalityön asemaa?
Monet varmastikin toivovat, että jo 1970-luvulla kansanterveyslain säätämisen yhteydessä alkanut kehittämisen ympyrä yhteen sovitetuista ja integroiduista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista vihdoin voisi sulkeutua: löytäisimme tavat tehdä sujuvaa, asiakaskeskeistä ja monialaista työtä yhdessä.
Palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen käsikirja on tarkoitettu kovaan käyttöön
THL on julkaissut käsikirjan, jonka avulla voi mallintaa, ohjata ja seurata sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja. Käsikirja on syntynyt yhteiskehittämisen tuloksena moniammatillisessa verkostossa, jossa oli mukana laajasti sote-alan ammattilaisia ja tutkijoita.
Sote-tiedon uudet mahdollisuudet
Tiedon roolia ja merkitystä on kiinnostavaa tarkastella sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Tämän päivän maailmassa menestys perustuu tiedon jakamiseen tiedon keskittymisen sijaan. Lokakuun lopussa sosiaali- ja terveysministeriö järjesti kansallisen verkkotapahtuman ”Mikä muuttuu, kun sote-toimintoja johdetaan tiedolla”. Tapahtuma kiinnosti yli 300 kunta- ja sote-alan päättäjää, sote-ammattilaista ja viranomaista ympäri Suomea.
Ylijohtaja Jani Pitkäniemi ja finanssineuvos Tanja Rantanen:
Sote-rahoitusmallin jatkuva kehittäminen on välttämätöntä
Pääministeri Marinin hallituksen ehdottamalla sote-uudistuksen rahoituskokonaisuudella pyritään turvaamaan hyvinvointialueiden ja kuntien kyky järjestää jatkossakin laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut. Uudistuksen aiheuttamia suuria alue- ja kuntakohtaisia muutoksia pehmennetään mittavin ja ajallisesti pitkin siirtymäjärjestelyin, joita on paranneltu lausuntopalautteen perusteella.
Innokylä sote-keskusten kehittämisen tukena
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusten käytännön kehittämistyö on parhaillaan käynnistymässä. Innokylä on mukana tukemassa tätä työtä tarjoamalla sparrausta yhteiskehittämiseen ja kokoamalla kehittämisen tulokset yhteen paikkaan.
Mitä hankehakemukset kertovat sote-maakuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä?
Löytyykö Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman hankehakemuksista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) rakenteiden ja toimien kuvauksia?
Tulevaisuuden sote-keskuksissa työskentelee tyytyväisiä asiantuntijatiimejä
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen rakentaminen eri puolilla Suomea sai vauhtia sosiaali- ja terveysministeriön kesäkuun lopussa myöntämistä valtionavustuksista.
Valtiosihteeri Maria Kaisa Aula:
Valtion piikki ei ole sote-uudistuksessa auki
Sote-uudistuksen tavoitteena on sekä palveluiden nykyistä parempi yhdenvertaisuus että kustannusten kasvun hillintä. Sote-maakuntien uusi rahoitusmalli edistää molempia tavoitteita. Vaikka tiukkaa menokehityksen ”pakkopaitaa” ei uuteen sote-malliin sisälly, ei myöskään ”piikki” ole valtion puolelta auki.
Palvelukokonaisuudet ja -ketjut rakentavat sote-integraation
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sosiaali- ja terveysministeriö sekä käytännön sote-asiantuntijat eri puolilta Suomea käynnistivät keväällä 2018 palvelukokonaisuuksien ja ketjujen kehittämisverkoston. Verkostoa kutsutaan pkpk-verkostoksi.
Tulevaisuuden sote-keskuksissa palveluketjut pelaavat
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä tapahtuu paljon lähivuosien aikana. Viime vuosina tehtyä alueellista kehittämistyötä, pitkään käytössä olleita hyviä toimintamalleja ja uusia avauksia on koottu yhteen, kun tulevien maakuntien toimijat ovat työstäneet visioitaan ja suunnitelmiaan siitä, miten rakentuvat tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskukset.