Sote-uudistuksen lakiesityksessä ehdotetaan, että hyvinvointialueella olisi oltava riittävästi omaa palvelutuotantoa. Tämä vaatimus näyttää joutuneen kahden tulen väliin. Yksityiset palvelutuottajat katsovat, että esitys rajoittaisi merkittävästi ostopalvelumahdollisuuksia. Julkiset järjestäjät katsovat, erityisesti Pirkanmaalla, että julkisen omaan palvelutuotantoon tulisi laskea myös julkisomisteiset yhtiöt eikä julkisen toiminnan yhtiöittämiselle tulisi asettaa rajoja. Molemmat maalaavat uhkakuvia, että riittävän oman tuotannon vaade joko vaarantaa palvelujen saatavuuden tai romuttaa palvelujen kustannustehokkaan hoitamisen. Sääntely on lisäksi leimattu puhtaasti ideologiseksi.

Arvioimme THL:ssä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman hankkeiden alueellisen lähtötilanteen. Kokosimme alueelliset tiedot myös yhteiseksi valtakunnalliseksi tilannekuvaksi.

Pitkään valmisteltu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus nytkähti eteenpäin, kun hallitus sai joulukuussa esityksensä valmiiksi ja lähetti sen eduskunnan käsittelyyn. Eduskunnassa mietintövaliokuntana toimiva sosiaali- ja terveysvaliokunta sekä muut asiaa käsittelevät valiokunnat ovat jo käynnistäneet HE:n käsittelyn. Asiantuntijakuulemiset ovat kovassa vauhdissa ja ainakin nyt näyttää hyvältä aikataulujen suhteen.

Toivo-ohjelmassa otettiin suuria harppauksia eteenpäin viime vuonna. Maailmanlaajuinen pandemia osoitti tiedolla johtamisen välttämättömyyden.

Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu (Tapani Tölli). Ja tämä on, tässä tapauksessa, Siun soten terveysasemien, tulevaisuuden sote-asemien, toiminnan muutos ja kehittäminen. Tiimimalli on yksi Siun soten tulevaisuuden sote-keskushankkeen kruununjalokivistä.

Monet varmastikin toivovat, että jo 1970-luvulla kansanterveyslain säätämisen yhteydessä alkanut kehittämisen ympyrä yhteen sovitetuista ja integroiduista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista vihdoin voisi sulkeutua: löytäisimme tavat tehdä sujuvaa, asiakaskeskeistä ja monialaista työtä yhdessä.

THL on julkaissut käsikirjan, jonka avulla voi mallintaa, ohjata ja seurata sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja. Käsikirja on syntynyt yhteiskehittämisen tuloksena moniammatillisessa verkostossa, jossa oli mukana laajasti sote-alan ammattilaisia ja tutkijoita.

Kun elämässä tulee mutkia matkaan, sosiaalityöntekijän, sairaanhoitajan, lääkärin tai fysioterapeutin palvelut voivat ehkäistä ongelmien syntymistä. Usein tarvitaan yhteistyötä. Joustava ja oikea-aikainen apu edellyttää, että palvelut pelaavat yhteen, ja siksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskukset perustuvat sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhdenvertaiseen kumppanuuteen.

Tiedon roolia ja merkitystä on kiinnostavaa tarkastella sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Tämän päivän maailmassa menestys perustuu tiedon jakamiseen tiedon keskittymisen sijaan. Lokakuun lopussa sosiaali- ja terveysministeriö järjesti kansallisen verkkotapahtuman ”Mikä muuttuu, kun sote-toimintoja johdetaan tiedolla”. Tapahtuma kiinnosti yli 300 kunta- ja sote-alan päättäjää, sote-ammattilaista ja viranomaista ympäri Suomea.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusten käytännön kehittämistyö on parhaillaan käynnistymässä. Innokylä on mukana tukemassa tätä työtä tarjoamalla sparrausta yhteiskehittämiseen ja kokoamalla kehittämisen tulokset yhteen paikkaan.

Löytyykö Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman hankehakemuksista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) rakenteiden ja toimien kuvauksia?

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen rakentaminen eri puolilla Suomea sai vauhtia sosiaali- ja terveysministeriön kesäkuun lopussa myöntämistä valtionavustuksista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sosiaali- ja terveysministeriö sekä käytännön sote-asiantuntijat eri puolilta Suomea käynnistivät keväällä 2018 palvelukokonaisuuksien ja ketjujen kehittämisverkoston. Verkostoa kutsutaan pkpk-verkostoksi.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä tapahtuu paljon lähivuosien aikana. Viime vuosina tehtyä alueellista kehittämistyötä, pitkään käytössä olleita hyviä toimintamalleja ja uusia avauksia on koottu yhteen, kun tulevien maakuntien toimijat ovat työstäneet visioitaan ja suunnitelmiaan siitä, miten rakentuvat tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskukset.

THL vastaa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman hyötytavoitteiden toteutumisen seurannasta ja arvioinnista sekä arviointitulosten julkaisemisesta. THL:n toteuttama seuranta ja arviointi on niin sanottua kehittävää arviointia, jonka tarkoituksena on tukea alueilla tehtävää kehittämistoimintaa hyötytavoitteiden suuntaisesti.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa STM vastaa ohjelman kansallisesta ohjauksesta sekä sen toteutusta tukevasta valtionavustuksesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL vastaa ohjelman toimeenpanon tuesta. THL tarjoaa asiantuntija-apua hankkeiden toteutuksesta vastaaville toimijoille eri alueilla.

Vaikka tässä ajassa korona vie lähes kaiken huomion, pyrimme samaan aikaan jatkamaan myös normaalia elämää. Tähän sosiaali- ja terveysministeriön toiminnassa kuuluu muun muassa vuorovaikutuksen lisääminen alueiden kanssa.

Sote-uudistuksen yhteydessä uudistetaan myös pelastustoimen hallintoa, ohjausta ja rahoitusta - kyse ei siis ole pelkästään sosiaali- ja terveystoimea koskevasta hankkeesta.

Tätä kirjoittaessani on kulunut vähän yli vuosi siitä, kun edellinen sote-yritys kaatui. Puolen vuoden hiljaiselon jälkeen uusi hallitus käynnisti uuden sote-uudistuksen valmistelun ja nyt ollaan jo täydessä vauhdissa. Edellisistä epäonnistumisista on otettu opiksi ja aika paljon edellisestä lainvalmistelusta on myös voitu ottaa uuden lainvalmistelun pohjaksi. Onneksi.

Vastuu sote-palveluiden järjestämisestä siirtyy maakunnille. Toivo-ohjelman tavoitteena on se, että maakunnat voivat johtaa ja seurata palvelutuotan­toa ajantasaisen ja laadukkaan tiedon avulla.