Kysymyksiä ja vastauksia valtionavustuksista

 

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman valtionavustuksiin liittyvät kysymykset

Olemme keränneet alle Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen valtionavustuksiin ja valtionavustushakuihin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia.

Rakenneuudistuksen valtionavustusten kysymykset ja vastaukset löydät alempaa verkkosivulta.

Valtionavustuksen hakeminen

Valtionavustusta voivat hakea kunnat ja kuntayhtymät. Koska Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma on osa sote-uudistusta, valtionavustusta haetaan ja jaetaan maakunnan laajuisiin hankkeisiin. Kunkin alueen kunnat hakevat rahoitusta yhdessä. Ensimmäinen rahoitushaku avataan 20.1.2020.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelmassa toteutettavissa hankkeissa rahoituksen kokonaismäärä on vuoden 2020 haussa noin 70 miljoonaa euroa.

Lisäksi myönnetään rahoitusta sote-rakenneuudistuksen valmistelua tukeviin hankkeisiin yhteensä 120 miljoonaa euroa.

Ensimmäisten valtionavustusten hakuaika on 20.1. – 31.3.2020. Valtionavustusten jakamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.


Alueelliseen hankkeeseen osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien kuntasitoumukset osoittava listaus (hakuasiakirjojen lomake) tulee toimittaa viimeistään 29.5.2020 mennessä. Hankkeen hallinnoija vastaa siitä, että listaus sisältää kaikki osallistuvat kunnat ja kuntayhtymät, ja että listauksessa mukana olevat kunnat ja kuntayhtymät ovat tehneet sitovat päätökset hankkeeseen osallistumisesta. Lomake lähetetään STM:n kirjaamoon sähköpostilla, eikä sitä tarvitse allekirjoittaa.


Kunnat ovat voineet siirtää sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon järjestämisvastuun yhteistoiminta-alueelle, joka voi olla kuntayhtymä tai perustua isäntäkuntamalliin. Mikäli kyseessä on maakunnan sosiaali- ja perusterveydenhuollosta järjestämisvastuussa oleva kuntayhtymä, kuntasitoumukseksi riittää kuntayhtymästä sen hallintoelimen päätös, jonka toimivaltaan asia kuuluu.


Mikäli on kyseessä järjestämisvastuussa (sote) oleva kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue, riittää siltä osin yksi kuntasitoumus. Jos hankkeessa on sen lisäksi kuntia, jotka itse järjestävät sote-palvelut, näistä kunnista tulee olla kuntasitoumus siltä hallinnolliselta taholta, jonka toimivaltaan ko. asia kuuluu. Jos kunnan osalta sosiaali- ja terveyspalvelut ovat eri järjestäjätahoilla (esim. terveyspalvelut yhteistoiminta-alueella, sosiaalipalvelut kunnassa), tulee kuntasitoumukset olla myös peruskunnista.


Julkisen talouden suunnitelmaan (JTS) sisältyy menokehys vuosille 2020-23. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman kautta toteutettava osuus vuosien 2021 ja 2022 myönnettävästä rahoituksesta vastaisi suunnilleen samaa tasoa kuin vuonna 2020 myönnettävä valtionavustus. Lopullisesti rahoitukset vahvistuvat osana valtion talousarviokäsittelyä syksyllä 2020 vuoden 2021 osalta ja syksyllä 2021 vuoden 2022 osalta.


Mikäli henkilö on osallistunut Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman hankehakemuksen ja hankesuunnitelman valmisteluun, ja se voidaan tarvittaessa osoittaa, niin näiltä osin kustannusten korvaaminen valtionavustuksesta vuoden 2020 alusta lukien on mahdollista. Jos henkilö on palkattu pelkästään jatkamaan edellisen vaalikauden työtä ilman yhteyttä Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmaan mukaisen hankehaun valmisteluun, ei voida katsoa kustannusten kuuluvan valtionavustukseen oikeuttaviksi kustannuksiksi.

On myös huomioitava se, onko Uudenmaanliitto hakijana/hankkeiden hallinnoija Tulevaisuuden sote-keskus –ohjelman mukaisissa hankkeissa. Jos Uudenmaan maakunnasta tulee viisi erillistä valtionavustushakemusta, olisi pystyttävä sopimaan, mikä hakijoista olisi tämän ko. henkilön palkkakustannusten rahoittaja. Jos ko. henkilön palkkakustannukset ositettaisiin kaikkiin viiteen hakemukseen, siitä Uudenmaan hakijoiden olisi yhdessä sovittava.


Hakemuksia voi täydentää hakuajan päättymiseen saakka. Mikäli on etukäteen tiedossa, että hakemusta tai hankesuunnitelmaa joudutaan vielä täydentämään, on parempi jättää hakemus vasta sitten, kun se on kokonaisuudessaan valmis, kuitenkin viimeistään ennen ilmoitetun hakuajan päättymistä.  


Hankkeen toteuttajina voivat olla kunkin maakunnan alueen kunnat ja kuntayhtymät. Asetus ei aseta estettä sille, että myös kuntayhtymämuotoinen koulutuksen järjestäjä olisi hankkeen osatoteuttaja, mikäli sen toimet ovat Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman mukaisia. Valtion avustus maksetaan kuitenkin hankkeen hallinnoijalle, jonka tulee tehdä kaikkien muiden hanketta toteuttavien kanssa sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista. Sopimuksen sisällöstä sekä hankkeen aloittamisesta ohjeistetaan tarkemmin hankkeen valtionavustuspäätöksessä. Sopimus tulee toimittaa Lounais-Suomen aluehallintovirastolle viimeistään 4 kuukauden kuluessa hankkeen aloittamisesta.


Tällä hetkellä mahdollisista täydentävistä rahoitushauista ei voida sanoa mitään. Niiden toteutuminen riippuu valtion taloudellisesta tilanteesta. Kehyssuunnitelmissa on varattu rahaa täydennyshakuihin vuosille 2021 ja 2022 kolmivuotisina siirtomäärärahoina on, mutta korona-tilanne luo epävarmuutta valtiontalouden tilanteeseen kokonaisuutena. Rekrytoinneista ja niiden pituudesta päättää hankehallinnoija, mutta auki olevassa haussa on mahdollista myöntää rahoitusta vain lokakuun 2022 loppuun saakka.  


Tällä hetkellä mahdollisista täydentävistä rahoitushauista ei voida sanoa mitään. Kehyssuunnitelmissa on varattu rahaa täydennyshakuihin vuosille 2021 ja 2022 kolmivuotisina siirtomäärärahoina (eli rahoitus olisi käytössä lokakuulle 2023 ja vastaavasti lokakuulle 2024. Korona-tilanne luo epävarmuutta valtiontalouden tilanteeseen kokonaisuutena.


On hyvä muutamalla sanalla kuvat keskeiset pointit linkin takaa löytyvästä mallista. Tulee myös muutamalla sanalla yksilöidä ne asiat, jotka tuosta mallista tullaan ottaman käyttöön tai joiden pohjalta tehdään jatkokehittämistä alueella.


Valtionavustushankkeiden hyväksyttävät kustannukset

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman valtionavustusta voi käyttää alueellisiin hankekokonaisuuksiin, joissa kehitetään perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintaa.

Avustettavien hankkeiden on tuettava palvelujen kehittämistä ja tehostamista, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä toimintatapojen uudistamista.

Valtionavustusta ei voi käyttää sellaiseen hankkeeseen, jonka toimenpiteet koostuvat yksinomaan lainsäädännössä erikseen määriteltyjen valtionosuustehtävien järjestämisestä ja jossa toimet eivät liity hankkeen kokeilu- tai kehittämistyöhön tai uusien toimintamallien käyttöönottoon.

Rakenneuudistusrahoitus on tarkoitettu vapaaehtoiseen alueelliseen yhteistyöhön ja yhteiseen valmisteluun. Valtionavustusta myönnetään erityisesti sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämiseen ja yhtenäistämiseen. Avustuksilla voidaan jatkaa niiden alueellisten ratkaisujen kehittämistä, jotka aloitettiin Sipilän hallituksen aikana.


Tiukentuvan hoitotakuun vuoksi kuntien ja kuntayhtymien on ryhdyttävä hoitoonpääsyä parantaviin kehittämistoimiin ja otettava käyttöön uusia toimintamalleja. Osassa kunnista voivat olla tarpeen myös hankkeistetut jonojen purkutoimet.

Silloin kun jononpurkutoimet kytkeytyvät kehittämis- ja kokeilutoimiin tai uusien toimintamallien käyttöönottoon, näitä toimia voidaan rahoittaa valtionavustuksella.

Valtionavustusta ei voi käyttää lääkärien palkkaamiseen vakituisesti.


Valtionavustuksella voidaan rahoittaa hankkeeseen palkatun henkilöstön eli väliaikaisen lisätyövoiman palkkamenot sivukuluineen. Myös kuntien ja kuntayhtymien asiantuntijoiden työpanoksen siirrosta hankkeelle aiheutuvat palkkakustannukset ovat valtionavustukseen oikeuttavia kuluja edellyttäen, että ne ovat todennettavissa hankkeen kirjanpidosta. Hankkeen henkilöstömenojen tulee kohdentua kehittämistoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin, joten ne eivät saa sisältää kunnan tai kuntayhtymän perustyöstä aiheutuvia kustannuksia. Valtionavustukseen oikeuttavia menoja eivät ole uusien pysyvien virkojen perustaminen.

Mikäli kunnan tai kuntayhtymän vakituinen työntekijä osallistuu hankkeen kehittämistehtävään, voidaan hänen tilalleen palkata sijainen hankerahoituksesta. Vakituisen työntekijän palkan maksaa kunta tai kuntayhtymä normaaliin tapaan. Vakituisen työntekijän siirryttyä kokonaan hanketyöhön voidaan hänen palkkansa maksaa valtionavustuksesta, jolloin sijaisen kustannukset maksaa kunta tai kuntayhtymä normaaliin tapaan. Ulkoistettujen palvelujen osalta henkilöstön osallistuminen hankkeeseen suoritetaan hankintana. (Katso tarkemmin Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ohjelman hankeopas, luku 8)


Vuonna 2020 syntyviä hankkeen alkuvaiheen kustannuksia voidaan rajatusti hyväksyä avustuksella katettaviksi kustannuksiksi myös avustuspäätöstä edeltävältä ajalta. Ulkomaanmatkat muodostavat tähän poikkeuksen. Ulkomaanmatkan kulujen hyväksymisen edellytyksenä on aina, että matkaan on haettu ennakkoon lupa STM:n valvojalta. Samoin on etukäteen hankittava hyväksyminen ulkomailta hankittavan koulutuksen kustannuksiin. Ulkomaanmatkojen kulut voidaan hyväksyä ainoastaan erityisellä perusteella ja tällöinkin hyväksytään pääsääntöisesti vain hankkeen yhden tai kahden työntekijän matkakulut. Ennen varsinaista avustuspäätöstä ja varsinkin ennen hankehakemuksen valmistumista on mahdotonta arvioida ulkomaanmatkasta hankkeelle koituvia hyötyjä ja riittävien erityisten perusteiden olemassa oloa. Tästä syystä ulkomaanmatkojen kustannuksia ei hyväksytä avustuksella katettaviksi kustannuksiksi, mikäli matka toteutetaan ennen kuin avustuspäätöksen on annettu.


Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelman tavoitteita toteuttaviin toimenpiteisiin voi sisältyä käytännön tutkimusta, mikäli sillä on selkeä yhteys perustason sote-ammattilaisten työhön ja/tai palveluprosesseihin ja niiden kehittämiseen. Tutkimuksellisen osion tulisi tuottaa lisäarvoa alueellisen hankkeen omaan arviointiin.


Alueellinen hanke voi ostaa asiantuntijapalveluita hankesuunnitelman toteuttamiseen. Hankinnat hankkeessa tulee suunnitella huolellisesti ottaen huomioon hankintalain (laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista, 1397/2016) säännökset. Hankinnoissa tulee lisäksi noudattaa hankehallinnoijan hankintaohjeita. Hankinta-asiakirjat (mm. tarjouspyyntö, tarjous ja päätös) on arkistoitava osaksi hankkeen asiakirjoja. THL:stä ostettavat asiantuntijapalvelut eivät voi kuitenkaan olla niitä, jotka sisältyvät jo THL:n aluekoordinaattoreiden työhön tai muuhun THL:n projektitoimiston tarjoamaan asiantuntijatukeen.


Takautuvasti vuoden alusta ennen rahoituspäätöstä hyväksytään pääsääntöisesti hakuprosesseihin sekä alueellisen valmistelun organisoitiin liittyviä kustannuksia.

Hankehakemukseen sisältyvää toiminnan kehittämistä ei voida korvata takautuvasti. Mikäli esim. perhekeskus –toiminta sisältyy hyväksyttävään maakunnalliseen hankesuunnitelmaan, se on valtionavustuskelpoista kustannusta rahoituspäätöksestä alkaen.


Uusien toimintamallien omaksuminen on keskeinen osa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelman toimeenpanoa. Valtionavustusasetuksen tarkoittamia muita välttämättömiä kustannuksia voivat olla esimerkiksi hankkeen toteuttamiseksi tarpeelliset henkilöstölle suunnatun koulutuksen kustannukset. Valtionavustukseen oikeuttavina kustannuksina ei hyväksytä työnohjauskustannuksia eikä koulutuskustannuksia, jotka aiheutuvat sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 5 §:ssä ja terveydenhuoltolain (1326/2010) 5 §:ssä tarkoitetusta kunnan lakisääteisestä täydennyskoulutusvelvoitteesta. Hankkeen toteuttamiseksi välttämättömään kehittämistilaisuuteen tai koulutukseen osallistuvien muiden kuin hankkeeseen palkattujen henkilöiden palkkamenot koulutukseen osallistumisen ajalta eivät ole valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia, mutta kehittämistilaisuuteen tai koulutukseen osallistuvien sijalle voidaan tarvittaessa palkata hankerahoituksella sijaiset.


Kyllä voi silloin, kun heidän työskentelynsä on osa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelman mukaista hankesuunnitelmaa, se on kuvattuna ja siitä aiheutuvat kustannukset sisältyvät hankkeen talousarvioon.


Monialaiseen yhteistyöhön liittyvien työmenetelmien levittämistä ja käyttöönoton laajentamista voidaan rahoittaa osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa. Koulutettavat henkilöt voivat olla tehtävän kannalta tarkoituksenmukaisia toimijoita. Hankesuunnitelmassa tulee kuvata, miten toimenpide on tarkoitus käytännössä toteuttaa ja mitkä ovat sen kiinteät yhteydet julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja palvelujen saatavuuden, laadun tai muun tavoitteen saavuttamiseen.


Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman valtionavustushaussa ei ole ns. yhteistä osioita.  Uudenmaan maakunta toimittaa viisi alueellista hakemusta (perustuu Uudenmaan erillisratkaisuehdotuksen sisältöön). Maakunnan tulee kuvata STM:lle tiiviisti muutamalla liuskalla maakunnan kehittämiskokonaisuus, maakunnan erillishakemuksista nousevat painopisteet sekä vahvistaa, että erillishakemusten yhteenlaskettu haettava valtionavustus ei ylitä Uudenmaan maakunnalle jyvitettyä nk. maksimimäärää. Maakunta sopii keskenään, mikä taho ko. tiivistelmän toimittaa rahoittajalle (STM) oman hakemuksensa liitteenä.

Sen sijaan sote-rakenneuudistuksen valmistelua tukevasta valtionavustushausta voidaan rahoittaa laajempia kokonaisuuksia, mm. avustusta voi hakea maakuntien yhteisille kehittämishankkeille osa-alueeseen ”Yhteistyötasoinen tai muu maakuntien yhteinen kehittäminen” (osa-alue 4). Tällöin hankehakemuksen tekee alueiden yhdessä sopima organisaatio, joka tekee sen osana omaa hankehakemustaan.


Ei pidä paikkaansa. Valtionavustusasetuksessa ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelman Ohjelma ja hankeopas –dokumenteista löytyvät rahoitettavat kohteet.

Sosiaalihuollon kirjaamisvalmennuksen organisointiin ja keskitettyyn toimeenpanoon on tulossa erillinen valtionavustushaku, joka on suunnattu osaamiskeskuksille. Haku aukeaa viimeistään huhtikuun alussa ja kestää huhtikuun loppuun sakka. 


Hankkeen ohjausryhmän kokouksista aiheutuvat kustannukset ovat hyväksyttäviä kustannuksia.


Hakuoppaan mukaan eri valtionavustuksia ei saa käyttää saman asian päällekkäiseen rahoittamiseen. Jos henkilö A kunnassa B tekee töitä Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeelle ja hänen työaikansa kirjataan kirjanpidossa kokonaan (100%) Tulevaisuuden sote-keskus-hankkeelle, tällöin hänen työaikaansa ei voi enää kirjata millekään muulle hankkeelle. Mutta, jos henkilö A tekee esim. vain 80% työtä Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeelle, jäljelle jäävä 20% voidaan kirjata Sote-rakenneuudistus -hankkeeseen ja sen omavastuuosuuteen edellyttäen, että siihen ei ole saatu jotain muuta valtionavustusta. Ei siis ole mahdollista laskuttaa kahteen kertaan saman henkilön palkkakustannuksia eri valtionavustuksista.


Hankehallinnointi

Ennen rahoituspäätöstä hankkeelle aiheutuneet kustannukset tulee sisällyttää hankkeen ensimmäiseen maksatushakemukseen, jonka kausi on 1.1.-30.6.2020. Hankkeelle tehtyä työtä tulee erikseen seurata, mikäli kyseessä ei ole 100 %:n hankkeelle työtä tekevä hankehallinnoijan henkilöstöön kuuluva työntekijä (jolloin kustannus saadaan suoraan kirjanpidon kautta). Työajan seurantaan voi käyttää hankehallinnoijan omia lomakkeita tmv., josta selviää aika milloin ja mitä työtä hankkeelle on tehty. Lomakkeet allekirjoittaa työntekijän esimies ja hankehallinnoija säilyttää lomakkeet osana omia hankeasiakirjoja.


Ohjelman ja maakuntien hankekokonaisuuksien arviointia toteutetaan kolmella eri tasolla: a) prosessitavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain valtionhallinnon Hankesalkku-palvelussa, b) hyötytavoitteiden toteutumista seurataan THL:n toteuttamalla arvioinnilla ja maakuntien oma-arvioinnilla ja c) vaikutuksia arvioidaan kaksi kertaan ohjelman aikana ulkoisella arvioinnilla, jonka STM hankkii.

Kohtaan b) kuuluvan hankkeiden oma-arvioinnin tulee sisältää kuvailevaa tietoa ja arviointitietoa maakunnassa tehtävien kehittämistoimenpiteiden käyttöönoton edistymisestä ja niiden avulla saavutetuista tuloksista suhteessa hankkeen ja ohjelman tavoitteisiin. Oma-arvioinnin lähtötilanteen arviointi tulee tehdä ennen kehittämistoimenpiteiden aloitusta ja oma-arviointi toteutetaan kaksi kertaa vuosittain. Maakunta voi tarvittaessa hankkia oma-arvioinnin ostopalveluna siinä laajuudessa kuin sitä arviointisuunnitelmassa edellytetään, mutta hankkeen hyväksyttäviin kustannuksiin ei kuitenkaan voi sisällyttää edellytettyä laajemman arvioinnin hankkimista, esimerkiksi ulkoisen arvioinnin teettämistä. Kohtaa b) koskeva alustava arviointisuunnitelma on julkaistu hakuilmoituksen liitteenä 6 ja sitä päivitetään 12.5.2020 THL:n maakuntien hanketoimijoille järjestämässä verkostopäivässä käytävän keskustelun perusteella. 


Mikäli maakunnan hankekokonaisuuteen kuuluu yhteistyömallien ja –käytäntöjen toimivuuden varmistaminen eri hallinnonalojen yhteisasiakkaille ja maakunnan määrittelemien palveluketjujen käyttöönotto, on näiden toimenpiteiden toteutumista myös arvioitava osana hankkeen oma-arviointia. Oma-arvioinnin tulee sisältää kuvailevaa tietoa ja arviointitietoa maakunnassa tehtävien kehittämistoimenpiteiden käyttöönoton edistymisestä ja niiden avulla saavutetuista tuloksista suhteessa hankkeen ja ohjelman tavoitteisiin.


Kuntasitoumus valtionavustushaussa tarkoittaa kunnan tai kuntayhtymän päätöstä siitä, että kunta tai kuntayhtymä sitoutuu osaltaan noudattamaan valtionavustukseen liittyviä säädöksiä ja ohjeita sekä sitoutuu osaltaan edistämään kunnan/alueen hankesuunnitelman toteuttamista sen tavoitteiden mukaisesti. Kuntasitoumuksen antaja kunnan tai kuntayhtymän puolesta riippuu kunkin organisaation päätöksentekojärjestelmästä.

Lainsäädännön ja valtionavustusten myöntämisen käytäntöjen näkökulmasta erillinen kunnan sivistystoimen ”kuntasitoumus” ei ole tarpeen. Silloin, kun hankkeen kehittämistoimet koskevat myös sivistystoimen kenttää, on tärkeää, että koko työyhteisö on tietoinen ja sitoutunut kehittämiseen. Samoin kunnan sivistystoimesta vastaava elin tulee olla informoituna. Varsinaista sitoumusta ei juridisessa mielessä edellytetä. Kunnan omien käytäntöjen mukaisesti voi olla tarkoituksenmukaista laatia yhteiskehittämisestä oma suunnitelma/sopimus kunnan sisällä tai esimerkiksi maakunnallisen sote-palveluista järjestämisvastuussa olevan kuntayhtymän (esim. sen ollessa hankehallinnoija) ja muiden kuntatoimijoiden välille. Näitä kuntien sisäisiä asiakirjoja STM ei tarvitse valtionavustuksen päätöksenteossa.

Yhteistyön muodot kuvataan hankesuunnitelmassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) hanketoimisto tukee alueita hankevalmistelussa ja auttaa myös eri toimialojen välisen yhteistyön suunnittelussa ja kuvaamisessa.

Kuntasitoumusta ei tule sekoittaa hankehallinnoijan kanssa laadittavaan sopimukseen valtionavustuksen käytöstä. Valtionavustus maksetaan hankkeen hallinnoijalle, jonka tulee tehdä kaikkien muiden hanketta toteuttavien kanssa sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista. Sopimuksen sisällöstä sekä hankkeen aloittamisesta ohjeistetaan tarkemmin hankkeen valtionavustuspäätöksessä. Sopimus tulee toimittaa Lounais - Suomen aluehallintovirastolle viimeistään 4 kuukauden kuluessa hankkeen aloittamisesta.


Ohjelman tavoitteet ja hankkeiden sisältö

Silloin kun jononpurkutoimet kytkeytyvät kehittämis- ja kokeilutoimiin tai uusien toimintamallien käyttöönottoon, näitä toimia voidaan rahoittaa valtionavustuksella. Kiireettömän hoidon saatavuuden parantavia kokeilu- ja kehittämistoimia voisivat olla muun muassa:

  • sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammattiryhmien osaamisen ja työpanoksen yhdistäminen uudella tavalla ja ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen
  • sosiaalihuollon ohjauksen ja neuvonnan ja asiakaslähtöisen palveluohjauksen saavutettavuuden parantaminen terveyspalvelujen yhteydessä
  • toimintamallit erityistason konsultaatioiden lisäämiseen perustasolla
  • toimet yleislääkäreiden työpanoksen suuntaamiseksi nimenomaan lääketieteellistä osaamista vaativiin tehtäviin
  • omahoidon vahvistaminen
  • sähköisten palveluiden kehittäminen
  • muutokset ammattilaisten ja moniammatillisen tiimin työn suunnitteluun ja työtapoihin
  • kysynnän vähentäminen esimerkiksi ottamalla käyttöön ja hyödyntämällä pitkäaikaissairaiden hoitosuunnitelmia ja yksilöllisiä hoito- ja kontrollivälejä
  • uudenlaisten varasuunnitelmien luominen poissaoloja ja kysyntäpiikkejä varten
  • vapaan hoitoonpääsyn toimintamallien kehittäminen (ts. ilman hoidon tarpeen arviota hoidon varaaminen), esimerkiksi kaikille käyttäjille avoimen ajanvarausjärjestelmän kokeileminen.

Sopiminen yo-sairaalan kanssa koskee kaikkia ikäryhmiä, mutta nuorten psykososiaalisten menetelmien saatavuuden parantaminen perustason palveluissa on sisällytettävä kaikkien maakuntien hakemuksiin.

Valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (VNa 582/2017) määrittelee, että yliopistollisten sairaaloiden sairaanhoitopiirit ovat psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien alueellisessa koordinaatiovastuussa. Yliopistosairaaloiden sairaanhoitopiirit ja lasten ja nuorten vaativimpien palveluiden osaamiskeskukset koordinoivat näyttöön perustuvien hoidon ja ehkäisevän työn menetelmien saatavuutta ja levittävät näyttöön perustuvia psykososiaalisia hoitoja ja interventiota sekä niihin liittyvää koulutusta ja työnohjausta koordinoidussa yhteistyössä alueittain.


Hankehakemus ohjaa erottelemaan hankkeen kokonaiskustannuksista sen osuuden, mikä kohdentuu lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman toimeenpanoon.

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmalla edistetään lasten, nuorten ja perheiden nopeaa ja varhaista tukemista arjessa. Tätä tehdään mm. perhekeskusmallilla, vahvistamalla sosiaalihuoltolain mukaisia perheiden ennaltaehkäiseviä palveluja ja erilaisia varhaisen tuen toimintamalleja kuten vanhemmuuden ja parisuhteiden tukea.

Kehittämistyötä tehdään alueellisesti ja paikallisesti tiiviissä yhteistyössä sivistys- ja sote-toimen kesken vahvistaen lasten ja perheiden matalan kynnyksen tuen ja hoidon saatavuutta neuvolan, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteydessä. 

Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmalla edistetään myös lasten ja nuorten mielen hyvinvointia ja päihteettömyyttä vahvistavia matalan kynnyksen palveluja osana monialaisia yhteisiä toimintoja.

ERVA-yhteistyön osuus (psykososiaalisten menetelmien koulutus ja käyttöönotto, yhteistyörakenne jne.) on osa mielenterveysstrategian toimeenpanoa peruspalveluilla erva-alueilla, eikä siten sisälly varsinaiseen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman toimeenpanoon.


Mielenterveysstrategian rahoituksesta valtaosa on kohdennettu Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan. Sen yhteydessä varmistetaan psykoterapioiden ja ehkäisevien ja hoidollisten psykososiaalisten menetelmien saatavuus kaikille ikäryhmille ja yhteistyörakenne erityistason kanssa mielenterveyshäiriöiden tunnistamisen ja hoidon tueksi sekä käyttöön otettujen interventioiden ylläpitämiseksi. Osana kehittämishankkeiden seurantaa tullaan seuraamaan myös mielenterveyspalveluiden kehittämisen toteutumista.

Lisäksi mielenterveysstrategian toimeenpano painottuu vuosina 2020–2022 itsemurhien ehkäisyohjelman käynnistämiseen ja mielenterveysosaamisen lisäämiseen kunnissa osana laajempaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Vuosina 2020–2022 on tarkoitus kokeilla myös alueellisesti myös tutkimusnäyttöön perustuvaa mielen­terveyskuntoutujien tuetun työllistymisen toimintamallia (IPS), jossa kuntoutus ja työhönvalmennus toteutuvat hoidon sisällä. Tarkoituksena on mallin käyttöönotto Suomessa pilotointien kautta. Näihin toimenpiteisiin tullaan avaamaan erilliset avustushaut tarkempine infoineen myöhemmin keväällä.


Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelman tavoitteena on ottaa käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus. Ohjelma tähtää sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatapojen uudistamiseen ja asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien kehittämiseen. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus toimii myös perhekeskuksiin kuuluvien neuvola- ja muiden matalan kynnyksen perhepalvelujen ja niiden kehittämistyön ”kotipesänä” ja merkittävä osa hallitusohjelman mukaista lapsi- ja perhepalvelujen kehittämistä toteutetaankin Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelman puitteissa.  Tällä vahvistetaan pitkäjänteistä yhteistä muutostyötä alueilla.


Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tarkoituksena on tukea maakuntien alueita (maakuntia) valmistelemaan ja ottamana käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jotta ihmiset saavat tarvitsemansa avun yhdellä yhteydenotolla. Ohjelma ja sen tavoitteet nivoutuvat yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen kansallisen ja alueellisen valmistelun kanssa. Kussakin maakunnassa sen palvelut ja tilat suunnitellaan vastaamaan ihmisten tarpeisiin. Sosiaali- ja terveyskeskuksen asiakaskunta ja alueelliset olosuhteet ja tarpeet eivät ole yhteneväisiä. Sen vuoksi myös alueelliset ratkaisut ja toimenpiteet voivat olla erilaisia. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa on kuvattu kansallinen visio, jonka mukaisesti maakunnat voivat kehittämistyötä suunnata.


Rakenneuudistusta tukevaa valtionavustusta voi käyttää palveluketjujen ja –kokonaisuuksien määrittelyyn sekä palveluketjujen johtamisen kehittämiseen.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelmasta rahoitetaan maakunnan määrittelemien palveluketjujen ja –kokonaisuuksien käyttöönottoa osana palvelujen yhteentoimivuuden varmistamista.


Palliatiivisen hoidon kehittäminen on osa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelman mukaista, kokonaisvaltaista kehittämistä. Ohjelman tavoitteiden mukaisesti palliatiivisen hoidon ja saattohoidon perustason palveluiden kehittämistoimet sisältyvät Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan. Ohjelmasta myönnetään rahoitusta maakunnallisille valtionavustushankkeille laaja-alaisten tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusten aikaansaamiseksi.

Palliatiivisen hoidon kehittämiseen ei ole tulossa erillistä valtionavustushakua.


Hallitusohjelman mukaisesti sosiaalihuollon palveluja tuodaan vahvemmin osaksi Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta ja varmistetaan, että perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ovat jokaisen saavutettavissa oikea-aikaisesti ja laadukkaasti. Sosiaalihuollon osalta tämä tarkoittaa erityisesti sosiaalihuoltolain mukaisen toiminnan ja sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen saatavuuden kehittämistä ja vahvistamista osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen toimintaa.

Terveyssosiaalityöntekijät tekevät tärkeää monialaista työtä terveydenhuollon sisällä ja myös tämä osaaminen on tärkeää.  Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelmassa tavoitellaan kuitenkin uudenlaista sosiaalihuollon ja terveydenhuollon integraatiota, joka toteutuu vain, kun sosiaalihuolto ja terveydenhuolto ovat toistensa vahvat kumppanit sosiaali- ja terveyskeskuksissa. Siksi on tärkeää, että Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksessa toimivien sosiaalityöntekijöiden työ on ensi sijassa sosiaalihuoltolain mukaista virkasuhteista sosiaalityötä. Näin Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksissa turvataan sekä sosiaali- että terveydenhuollon palvelut ja niiden saatavuus matalalla kynnyksellä.  


Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmalla on viisi tavoitetta, jotka ohjaavat alueiden kehittämistyötä. Jokainen maakunta painottaa alueen tilanteen ja tunnistettujen asiakastarpeiden mukaan alueen kehittämistyössä toteutettavia toimenpiteitä. THL toteuttaa ohjelman ja maakunnallisten hankekokonaisuuksien tavoitteiden toteutumisen arvioinnin vuosittain ja arvioinnissa hyödynnetään kansallisia seurantamittareita. Alustavasti valitut kansalliset seurantamittarit löytyvät ohjelma ja hankeopas -dokumentin liitteestä 6: Ohjelman alustava arviointisuunnitelma. Arviointisuunnitelmaa ja siihen sisältyviä kansallisia seurantamittareita täydennetään keväällä 2020 yhdessä maakuntien hankekokonaisuuksien kanssa. THL:n toteuttaman kansallisten arvioinnin ohella maakuntien tulee tehdä oma-arviointia arviointisuunnitelmassa annettujen ohjeiden mukaisesti. Oheistusta tarkennetaan 12.5.2020 THL:n järjestämässä verkostopäivässä.


Yhteistyö ja kumppanuudet

Valtionavustusasetuksen mukaan hakemuksen liitteeksi tulee selvitys siitä, miten kunnat osallistuvat hankkeeseen niiden järjestämisvastuulleen kuuluvien palveluiden osalta, jotka ne hankkivat yksityiseltä palveluntuottajalta. Ulkoistettujen palvelujen henkilöstön osallistuminen hankkeeseen suoritetaan hankintana. Valtionavustusta ei voi käyttää järjestöjen, säätiöiden tai yksityisten yritysten toiminnan kehittämiseen, vaikka hankkeeseen osallistuvat kunnat tai kuntayhtymät hankkisivat järjestämisvastuullaan olevat palvelut ostopalveluna em. toimijoilta.

Alueellinen hanke voi ostaa asiantuntijapalveluita hankesuunnitelman toteuttamiseen. Hankinnat hankkeessa tulee suunnitella huolellisesti ottaen huomioon hankintalain (laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista, 1397/2016) säännökset. Hankinnoissa tulee lisäksi noudattaa hankehallinnoijan hankintaohjeita. Hankinta-asiakirjat (mm. tarjouspyyntö, tarjous ja päätös) on arkistoitava osaksi hankkeen asiakirjoja.


Rakenneuudistuksen valtionavustuksiin liittyvät kysymykset

Alta löydät kysymyksiä ja vastauksia sote-rakenneuudistusta tukevaan alueelliseen valmisteluun tarkoitetuista valtionavustuksista

Valtionavustuksen hakeminen

Rakenneuudistusta tukevan valtioavustuksen yhtenä alueena on erilaisten yhteistyömallien rakentaminen. Tämä koskee myös yhdyspintoja peruskunnan ja soten välillä. Samalla tavoin yhteistyömallit soten ja pelastustoimen kesken voivat ovat avustettavia kohteita.


Kyllä. Valtionavustusta on mahdollista hakea pelkästään osa-alueeseen 3 (Toimintatapojen ja -prosessien uudistaminen ja yhtenäistäminen digitaalisten välineiden avulla kuuluvaan hankkeeseen).


Avustusta voidaan tässä vaiheessa käyttää nykyisen lainsäädännön mukaiseen vapaaehtoiseen yhteistyöhön. Tämän takia hanke on vaiheistettava hankeoppaassa esitetyn jaottelun mukaisesti (hakuoppaan luku 3.3.1: Valmistelu on vaiheistettava kolmeen osaan: 1) ennen hallituksen esitystä valmisteltavat asiat 2) hallituksen esityksen jälkeen valmisteltavat asiat ja 3) lakien hyväksymisen jälkeen valmisteltavat asiat.). Lisäksi reunaehtona on, että osa-alueeseen 1 suunnattu 25 milj. euroa jyvitetään hakuilmoituksessa mainittujen prosenttiosuuksien mukaisesti hakija-alueille. Tätä suurempaa summaa valtionavustusta ei myönnetä.


Kansallisen hankehallinnon takia maakuntien yhteisen hakemuksen voi jättää ainoastaan yksi maakunta, joka toimii myös hankehallinnoijana (hankeoppaan luku 3.3: Näiden lisäksi valtionavustusta voi hakea maakuntien yhteisille kehittämishankkeille osa-alueeseen 4 (Yhteistyötasoinen tai muu maakuntien yhteinen kehittäminen), joka voi koostua osa-alueiden 1–3 sisällöistä ja tehtävistä. Tällöin hankehakemuksen tekee alueiden yhdessä sopima organisaatio, joka tekee sen osana omaa hankehakemustaan. Hankehakemuksessa on kuvattava kunkin osallistuvan alueen rooli ja työpanos hankkeessa).

Muiden maakuntien tulee kuitenkin sisällyttää hankehakemuksiin tieto yhteishankkeesta.


Ei ole. Osa-alueen 1 hyväksyttävä hakemus on edellytyksenä johtamisen ja ohjauksen kehittämisen osa-alueen (osa-alue 2) avustuksen saamiselle.


Hankehakijana voi olla yksi maakunta. Muut osallistuvat maakunnat ilmoittavat osallistumisesta omassa hankehakemuksessaan. Kuntasitoumukset tulevat maakuntakohtaisen hankehakemuksen kautta, eikä niitä tarvitse erikseen tähän hankkeeseen pyytää kaikilta kunnilta/kuntayhtymiltä. Tämä ratkaisu edellyttää, että kaikkien erva-alueiden maakuntien on ilmoitettava omassa hankehakemuksessa osallistumisestaan tähän hankkeeseen.


Jos osa-alueiden 1-4 sisällä on useampia osahankkeita, on ne hankehakemuksessa (webropol) koottava yhdeksi osa-aluekohtaiseksi kokonaisuudeksi. Kokonaisuuden tarkempi osahankkeittainen erittely ja sisältökuvaus talousarvioineen tehdään hankehankehakemuksen word-liitteeseen (kohta 4: hankesuunnitelma osa-alueittain eriteltynä).

Esimerkki: Maakunta X hakee osa-alueeseen 2 (johtamisen ja ohjauksen kehittäminen) valtionavustusta sekä tietojohtamisen kehittämiseen (osahanke 1) että strategiseen johtamiseen (osahanke 2). Hakemus tehdään täyttämällä webropol-lomakkeen kysymykset 21 (osa-alueen tavoitteet) – 30 (osa-alueen kokonaiskustannukset) niin, että tiiviit vastaukset koskevat molempia osahankkeita. Hankesuunnitelmassa (Word-liite) johtamisen ja ohjauksen osa-alue on kuitenkin eriteltävä haettujen tietojohtamisen ja strategisen johtamisen osahankkeiden osalta erikseen.    


Maakuntien yhteisiin kehittämishankkeisiin ei ole määritelty vähimmäismäärää. Kaikkien maakuntien ei ole siis oltava mukana. Hankkeiden arvioinnissa kattavuudella voi olla merkitystä.


Valtioavustuksen yleisissä periaatteissa todetaan, että hankehakemuksessa on esitettävä kuvaus hankkeessa tehtävä työn skaalaamisesta ja levittämisestä. Kuvaukselle ei ole kutenkaan määritelty muotoa, vaan alueet voivat ratkaista sen itse tapauskohtaisesti. Kuvaus voi olla esimerkiksi pilottina toteutettavan hankkeen alueellinen levittämisaikataulu, suunnitelma jonkun toimintamallin/palvelun kattavuuden prosenttiosuuden kehityksestä alueellisesti, tms.


Sähköisten palvelujen käyttöönottamisen ja kehittämisen on kytkeydyttävä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus – ohjelmaan. Painopisteenä tulee olla toiminnan muutokset ja niiden jalkauttaminen. Tämä sisältyy osa-alue 3:een: toimintatapojen ja -prosessien uudistaminen ja yhtenäistäminen digitaalisten välineiden avulla.

Terveyskylän palveluiden kehittämiseen on mahdollista hakea valtionavustusta, kun se ei ole päällekkäistä Omaolo-palvelun kanssa ja palvelu suunnitellaan levitettäväksi/käyttöönotettavaksi laajasti. Asiakkaan itsensä tuottamat tiedot tulee tallentaa Kanta-palveluiden omatietovarantoon. Valtionavustuksen saajan on kuvattava eri asiointipalveluiden suhteet alueella ja huolehdittava siitä, että ne muodostavat asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden.


Enimmäismäärää sote-rakenneuudistuksen valtionavustushankkeille ei ole määritelty, joten avustettava osuus voi olla enemmän tai vähemmän kuin ”laskennallinen” osuus.


Kyllä voi, mutta hakulomakkeeseen toivomme tiiviin kuvauksen hankkeesta ja osa-alueista. Jos kuitenkin osa-alueiden 1-4 sisällä on useampia osahankkeita, on ne hankehakemuksessa (webropol) koottava yhdeksi osa-aluekohtaiseksi kokonaisuudeksi. Kokonaisuuden tarkempi osahankkeittainen erittely ja sisältökuvaus talousarvioineen tehdään hankehankehakemuksen word-liitteeseen (kohta 4: hankesuunnitelma osa-alueittain eriteltynä).  


Hankehallinnointi

Takautuvasti vuoden alusta hyväksytään hakuprosesseihin sekä alueellisen valmistelun organisoitiin liittyviä kustannuksia. Hankehakemuksessa esitettyä toiminnan kehittämistä ei voida korvata takautuvasti. Alueet voivat omalla rahoituksellaan käynnistää kehittämisprojektit ennen rahoituspäätöstä.


Sitoutumiseksi tarvitaan kunnan toimivaltaisen tahon päätös. Sitoumuksen antaja kunnan tai kuntayhtymän puolesta riippuu kunkin organisaation päätöksentekojärjestelmästä. Olemme tunnistaneet riskin siitä, että sitoumusten saaminen hakemusten jättämisaikataulussa voi olla vaikeaa. Tämän takia sitoumuslomaketta saa täydentää 29.5.2020 asti. Lomake lähetetään STM:n kirjaamoon sähköpostilla, eikä sitä tarvitse allekirjoittaa.


Ei voi olla. Hallinnoija on se taho, kenelle avustus myönnetään. Toki avustushakemusta voidaan täytellä yhdessä useamman organisaation kansa, mutta joka tapauksessa hankkeen hallinnoijan tulee olla siinä mukana ja ilmoittaa hakemuksessa sitoutumisensa.


Asetus lähtee ajatuksesta, että avustus myönnetään hankehallinnoijalle. Juridisesti hankehallinnoijaa on melkoisen vaikea vaihtaa hankkeen aikana. Alueella voidaan kuitenkin sopia tehtävistä ja vastuista eri toimijoiden välillä myös siten, että jostain osakokonaisuudesta vastuu on hyvinkin suurelta osin jollain muulla kuin hankehallinnoijalla. Hakemuksen jättämisen jälkeen, mutta ennen avustuspäätöksen antamista hankehallinnoijaa voisi vielä vaihtaa. Hakemustahan voi periaatteessa täydentää ja päivittää siihen asti, kunnes avustuspäätös annetaan.


Investointeja voidaan hyväksyä vain vähäisissä määrin. Hyväksyttäminen tehdään samalla tavalla kuin tietoteknologiahankinnoissa, eli jos investoinnit on kuvattu hankesuunnitelmassa riittävän tarkasti, ne voidaan hyväksyä jo valtionavustuspäätöksessä. Jos hankesuunnitelman tarkkuustaso ei riitä asian hyväksymiseen valtionavustuspäätöksessä, on hakijan varmistettava ennen tarjouspyynnön lähettämistä tai päätöksen tekemistä (esim. suorahankinnat) STM:ltä, että hankinta voidaan hyväksyä valtionavustukseen oikeuttaviksi kustannuksiksi.


Tämä avustus tulee käyttää vuoden 2021 loppuun mennessä. Tekeminen jatkuu vuosille 2022-23, kun on olemassa lainsäädäntö, joka mahdollistaa tämän.


Kukin maakunta tekee vain yhden hakemuksen. Toiminta, johon avustusta haetaan, voidaan jakaa osakokonaisuuksiin ja esim. pilotoida pienemmillä alueilla.


Vuonna 2020 syntyviä hankkeen alkuvaiheen kustannuksia voidaan rajatusti hyväksyä avustuksella katettaviksi kustannuksiksi myös avustuspäätöstä edeltävältä ajalta. Ulkomaanmatkat muodostavat tähän poikkeuksen. Ulkomaanmatkan kulujen hyväksymisen edellytyksenä on aina, että matkaan on haettu ennakkoon lupa STM:n valvojalta. Samoin on etukäteen hankittava hyväksyminen ulkomailta hankittavan koulutuksen kustannuksiin. Ulkomaanmatkojen kulut voidaan hyväksyä ainoastaan erityisellä perusteella ja tällöinkin hyväksytään pääsääntöisesti vain hankkeen yhden tai kahden työntekijän matkakulut. Ennen varsinaista avustuspäätöstä ja varsinkin ennen hankehakemuksen valmistumista on mahdotonta arvioida ulkomaanmatkasta hankkeelle koituvia hyötyjä ja riittävien erityisten perusteiden olemassa oloa. Tästä syystä ulkomaanmatkojen kustannuksia ei hyväksytä avustuksella katettaviksi kustannuksiksi, mikäli matka toteutetaan ennen kuin avustuspäätöksen on annettu.


Maakunnat voivat käynnistää projektit omalla rahoituksellaan. Valtionavustuspäätöksessä ratkaistaan, mitkä ovat vuoden alusta lähtien hyväksyttäviä kustannuksia.


Mennäänkö suunnitelmassa lähtöoletuksella, että rahoitus koskee nyt ensisijaisesti aikaa ennen hallituksen esitystä ja heti hallituksen esityksen jälkeistä aikaa, vai pitääkö suunnitella vielä pidempi tiekartta nivottuna tuohon budjettiin?

Valtionavustus koskee ajanjaksoa 1.1.2020-31.12.2021. Vuoden 2020 painopiste on vapaaehtoisessa nykyisen lainsäädännön mukaisessa kehittämistyössä. Hankesuunnitelmassa on kuitenkin huomioitava vuoden 2021 osalta, miten hankkeessa varaudutaan hallitusohjelman mukaiseen ratkaisuun hallituksen esityksen jälkeen.


Hankehenkilöstöä voidaan sijoittaa eri osa-alueisiin. Henkilöstön työpanos tulee pystyä osoittaa esimerkiksi työajanseurannan avulla.


Kuntayhtymien henkilöstöpanos voidaan laskea mukaan omakustannusosuuteen.


Hanketoteuttajia ovat kaikki ne tahot joille (joiden kirjanpitoon) syntyy hankkeen kustannuksia (hankkeeseen sitoutuneet organisaatiot).


Osa-alueet on eroteltava hallinnoijan kirjanpidossa eri kustannuspaikoille (mukaan lukien myös omavastuuosuudet). Kuluja täytyy pystyä seurata osa-alueittain, jotta nähdään, että alueet myös toteuttavat avustettavia hankkeita. 


Hankehakemuksen yhdyshenkilö voi olla valtionavustuksen hakuvaiheessa muu kuin hankehallinnoijan edustaja.


Olemme tunnistaneet tämän ongelman. Lähtökohtanamme tässä on ollut, että vuonna 2022 ollaan jo ajassa, jolloin valtio antaa maakunnille rahaa toimeenpanoon, jolla jatketaan rakenteiden kehittämistä. Tämä on toki riippuvainen lainsäädäntövalmistelun etenemisestä.


Ammattikorkeakoulu on kunnasta erillinen oikeushenkilö, joka ei ole valtionavustuksen saaja tässä avustuskokonaisuudessa. Sen henkilöstön työpanosta ei valitettavasti voida hyväksyä valtionavustuksen saajan omarahoitusosuudeksi. Vain avustusta saavien kuntien ja kuntayhtymien henkilöstön työpanos voidaan hyväksyä.


Hankkeen ohjausryhmän kokouksista aiheutuvat kustannukset ovat hyväksyttäviä kustannuksia.


Valtionavustus maksetaan hankkeen hallinnoijalle, jonka tulee tehdä kaikkien muiden hanketta toteuttavien kanssa sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista. Sopimuksen sisällöstä sekä hankkeen aloittamisesta ohjeistetaan tarkemmin hankkeen valtionavustuspäätöksessä. Sopimus tulee toimittaa Lounais-Suomen aluehallintovirastolle viimeistään 4 kuukauden kuluessa hankkeen aloittamisesta.


Hakuoppaan mukaan eri valtionavustuksia ei saa käyttää saman asian päällekkäiseen rahoittamiseen. Jos henkilö A kunnassa B tekee töitä Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeelle ja hänen työaikansa kirjataan kirjanpidossa kokonaan (100%) Tulevaisuuden sote-keskus-hankkeelle, tällöin hänen työaikaansa ei voi enää kirjata millekään muulle hankkeelle. Mutta, jos henkilö A tekee esim. vain 80% työtä Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeelle, jäljelle jäävä 20% voidaan kirjata sote-rakenneuudistus -hankkeeseen ja sen omavastuuosuuteen edellyttäen, että siihen ei ole saatu jotain muuta valtionavustusta. Ei siis ole mahdollista laskuttaa kahteen kertaan saman henkilön palkkakustannuksia eri valtionavustuksista.


Tietoteknologia, digitaaliset palvelut, ICT

Hyväksyttäviä kustannuksia ovat tietojärjestelmän hankinnan ja käyttöönoton suunnittelusta ja koulutuksesta aiheutuvat henkilöstökulut ja asiantuntijatyön hankinnan kustannukset. Hyväksyttäviä kustannuksia ovat myös hankkeen toteuttamisen kannalta välttämättömät lisenssikustannukset hankeajalle.


Hankeoppaan kohta "tietoteknologiahankintoihin liittyvien menojen hyväksyminen valtionavustukseen oikeuttaviksi kustannuksiksi edellyttää, että ne toimenpiteet, joista kustannukset aiheutuvat, on etukäteen hyväksytty STM:ssä" tarkoittaa seuraavaa:

Jos tietoteknologiahankinnat on kuvattu hankesuunnitelmassa riittävän tarkasti, ne voidaan hyväksyä jo valtionavustuspäätöksessä. Jos hankesuunnitelman tarkkuustaso ei riitä asian hyväksymiseen valtionavustuspäätöksessä, on hakijan varmistettava ennen tarjouspyynnön lähettämistä tai päätöksen tekemistä (esim. suorahankinnat) STM:ltä, että hankinta voidaan hyväksyä valtionavustukseen oikeuttaviksi kustannuksiksi.


Tietoteknologiahankintoihin liittyvien menojen hyväksyminen valtionavustukseen oikeuttaviksi kustannuksiksi edellyttää, että ne toimenpiteet, joista kustannukset aiheutuvat, on etukäteen hyväksytty STM:ssä. Valtionavustuksiin oikeuttavia kustannuksia ovat vain hankkeen toteuttamisen kannalta välttämättömät kustannukset, joita voivat olla esimerkiksi uuden palvelun käyttöönottoon liittyvät kustannukset, mutta eivät pysyvät käyttökustannukset.


Rahoitusta voidaan hakea muihin asiointipalveluihin:

a) Jos Omaolon hyödyntäminen ei ole juridisesti tai teknisesti mahdollista (esim. alue ei ole mukana hankintarenkaassa)

b) Omaolon toiminnallisuudet eivät mahdollista kehitettävää kohdetta.


Osa-alueen 2 alueellinen tietojohtamisen kehittäminen kytketään STM:n käynnistämään Toivo-ohjelmaan ja sen Virta-hankkeeseen. Alueellisten hankkeiden yhteinen koordinaatio tapahtuu SoteDigi Oy:n toimesta. Tietojärjestelmäratkaisujen osalta tavoitellaan yhteishankintoja SoteDigi Oy:n kautta.

Osa-alueen 3 perustason palveluita tukeva asukkaiden digitaalisten palveluiden kehittäminen kytketään soveltuvilta osin SoteDigi Oy:n Omaolo-palvelun toiminnollisuuksien ja sisältöjen laajentamiseen ja levittämiseen tai muuhun, tarkoituksenmukaiseen valtakunnalliseen yhteistyöhön.


Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman mukaisiin hankekokonaisuuksiin tarvittava ja sisältyvä digitaalinen osuus rahoitetaan kokonaisuudessaan samaan aikaan avautuvan SOTE-rakenneuudistuksen valmistelua tukevan valtionavustushaun kautta (Toimintatapojen ja –prosessien uudistaminen ja yhtenäistäminen digitaalisten välineiden avulla –kokonaisuus). Hankesuunnitelman tulee kuitenkin sisältää kuvaus siitä, miten sähköisiä palveluita ja digitaalisia välineitä on suunniteltu hyödyntää osana sosiaali- ja terveyskeskuksen kehittämistyötä.

Hakemusten integraatio toteutuu sekä alueellisen valmistelun että hakemusten arvioinnin ja päätöksenteon kautta. Hakemukset tulee laatia alueella tiiviissä yhteistyössä, jotta alueen näkökulmasta muodostuu yksi kokonaisuus. Hakemukset arvioidaan tältä osin sosiaali- ja terveysministeriössä kokonaisuutena.


Tietojohtamisen kypsyystason arviointia suositellaan toteutettavaksi kaikilla alueilla, mutta se on edellytys vain alueille, jotka ovat saaneet myönteisen valtionapupäätöksen. Tietojohtamisen arviointimallin mukaiseen toteutukseen on mahdollista saada tukea tai kyselyn toteutus palveluna SoteDigistä. Kyselyn jälkeen tehtävään maakuntatasoiseen suunnitelmaan annetaan yhtenäinen suunnitelmapohja.


THL kehittää yhtenäistä mallia asiakaspalautetiedon keräämiseksi osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa.  Tavoitteena on järjestäjän tietotarpeita vastaavan palvelutapahtumapohjaisen asiakaspalautetiedon kerääminen. Tiedon keruu voitaisiin toteuttaa yhteisellä asiakaspalautejärjestelmällä, mikäli alueilla on riittävää halukkuutta yhteistyöhön. Rahoitusta on mahdollista saada kehittämisyhteistyöhön ja järjestelmän käyttöönottoon.


Pelkän 116117 -päivystyapu käyttöönotto ja/tai levittäminen ei voi saada sote-rakenneuudistusta tukevasta valtionavustuksesta rahoitusta. Painopisteenä tulee olla toiminnan muutokset ja niiden jalkauttaminen. Avustusta voi hakea alueellisen toimintamallin kehittämiseen ja käyttöönottoon, jonka osa tämä palvelu voi olla. Tämä kuuluu osa-alue 3:een, toimintatapojen ja -prosessien uudistaminen ja yhtenäistäminen digitaalisten välineiden avulla, josta rahoitetaan kaikki Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet.


Omaolo-palvelun käyttöönotto edellyttää mukanaoloa palvelun hankintarenkaassa. Hankintarenkaaseen kuuluu kattavasti kuntia ja sairaanhoitopiirejä ympäri maan. Ensisijaisesti tulee selvittää, että onko organisaatiolla mahdollista hyödyntää kunnan tai sairaanhoitopiiriin sopimusta. Lisätietoja saa myös SoteDigistä.


Kansallinen kehittäminen sekä yhteistyökehittäminen ja kumppanuudet

Hankeoppaassa (s. 14) todetaan, että kunnat ja kuntayhtymät voivat toteuttaa hankkeita yhdessä yksityisen sektorin, kolmannen sektorin tai kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa, mutta avustuksen saajina voivat olla vain kunnat tai kuntayhtymät. Valtionavustusta ei voi kuitenkaan käyttää järjestöjen, säätiöiden tai yksityisten yritysten oman toiminnan kehittämiseen, vaan lähtökohtana on, että avustus kohdistuu julkisen palvelujen järjestäjän vastuulla olevaan toimintaan. Yhteiskehittämishankkeessa syntyvät tuotokset on oltava kansallisesti hyödynnettävissä.


Johtamisen ja ohjauksen kehittämisen osa-alueen yhtenä tehtäväalueena on yhteistyömallien rakentaminen. Kannustamme alueita kehittämään erilaisia kumppanuusmalleja palvelujen järjestämistehtävän toteuttamiseksi. Innovatiivisia kumppanuuksia koskevat luonnollisesti haun yhteiskehittämistä koskevat ohjeet.


Alueet voivat hakea valtionavustusta erilaisten yhteistyömallien rakentamiseen. Yhteistyömallit voivat koskea mm. kuntien, kuntayhtymien ja järjestöjen kesken tekemää HYTE-työtä. Valtionavustushaku jättää käytännön toteutusmallit hakijoiden päätettäviksi.


Tällä hetkellä aiheen piirissä on käynnissä tutkimus- ja selvitystyö:

Paljon palveluja tarvitsevien tunnistaminen: mikä toimii, missä olosuhteissa ja minkä asiakasryhmän kohdalla?  Lisätietoa THL:n sivulta täältä

Käynnissä oleva tutkimushanke on julkaisut juuri väliraportin. Näet sen tästä


Järjestöjen ja säätiöiden kohdalla yhteistyö tapahtuu hankintana hankintalainsäädännön mukaan. Näiden kanssa tehdään siis normaali hankinta-/ostopalvelusopimus hankkeen aikana. Hankkeen suunnitelmavaiheessa ei siis voi olla tiedossa kaikki yhteistyökumppanit. Maininta mahdollisista yhteistyökuvioista yritysten ja järjestöjen kanssa on kuitenkin hyvä olla olemassa.


Uudenmaan tilanne

Uudenmaan osalta valtionavustuksen hakemisesta alueittain on sovittu erikseen yhteisessä neuvottelussa 12.2.2020.


Hakemusten arviointi

Hakemukset arvioidaan ministeriössä kriteereiden perusteella (hankeoppaan liite 5). Avustusmäärät ja saajat voivat poiketa hakemuksista.