Mikä sote-uudistus?

Mikä, miten ja miksi?

  • Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Samalla uudistetaan pelastustoimen palvelut.
  • Nykyisin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä vastaavat kunnat ja sairaanhoitopiirit.
  • Tulevaisuudessa hyvinvointialueet ovat vastuussa siitä, että saat tarvitsemasi sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut.
  • Kunnat vastaavat jatkossakin muun muassa päivähoidosta, opetuksesta, liikunnasta ja kulttuurista.
  • Uudistus tehdään palvelut edellä, ihmiskeskeisesti. Kun yhteiskunta muuttuu, on palvelujenkin muututtava.

Mitä ovat hyvinvointialueen järjestämät palvelut?

Julkisia palveluja ovat esimerkiksi: 

  • perusterveydenhuolto
  • erikoissairaanhoito
  • sairaalapalvelut
  • hammashoito
  • mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • äitiys- ja lastenneuvolat
  • aikuissosiaalityö
  • lastensuojelu
  • vammaispalvelut
  • ikääntyneiden asumispalvelut
  • kotihoito
  • kuntoutus.

Valtaosa hyvinvointialueen tuottamista palveluista on verovaroilla rahoitettuja julkisia palveluja. Hyvinvointialue voi tuottaa palvelut itse tai hankkia niitä yksityisiltä palveluntuottajilta. 

Miksi sote-uudistus tarvitaan?

Nykyisin hoitoon ja palveluihin pääsyä voi joutua odottamaan eivätkä kaikki saa yhdenvertaisesti sosiaali- ja terveyspalveluja.

Suomalaiset ikääntyvät ja tarve hoivalle kasvaa. Työikäisiä ihmisiä on jatkossa vähemmän ja syntyvyys laskee. Tämä yhtälö tuo vuosi vuodelta vähemmän verotuloja. 

Sote-uudistuksen tavoitteet

Sote-uudistuksen päämääränä on, että kaikki saavat laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja yhdenvertaisesti ja että hyvinvointi ja terveyserot kaventuvat. Sosiaali- ja terveyspalveluissa otetaan käyttöön parhaat ja tehokkaimmat toimintatavat. Tavoitteena on turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, parantaa turvallisuutta ja vastata yhteiskunnallisten muutosten tuomiin haasteisiin. Pääosin palvelut ovat julkisia palveluja, ja niitä täydentävät entiseen tapaan yksityiset palveluntuottajat sekä järjestöt.

Saat tarvitsemasi tuen ja palvelut oikeaan aikaan

Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelut pelaavat hyvin yhteen. Saat tarvitsemasi avun yhdellä yhteydenotolla ja siirryt palvelusta toiseen aiempaa sujuvammin. Lääkäriin ja muihin palveluihin pääset nopeasti ja ajallaan.

Saat apua nopeasti ja varhaisessa vaiheessa

Tarkoituksena on, että ihmiset saavat tarvitsemansa palvelun nopeasti ja ongelmia ehkäistään varhain. Mahdollisuus saada apua varhaisessa vaiheessa on tärkeää, jotta pienestä vaivasta ei kasva suuri. Tavoitteena on, että potilas pääsee terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle seitsemän päivän sisällä hoidontarpeen arvioinnista. 

Kun ongelmia päästään ratkomaan varhain, saavat ihmiset hoidon ajoissa, erikoissairaanhoidon tarve vähenee ja kustannukset pienenevät.

Lähipalvelut monipuolistuvat

Lähipalvelut toteutetaan siellä, missä ihmiset muutenkin asioivat. Toimipisteissä tarjottavia sosiaali- ja terveyspalveluja täydennetään verkkopalveluilla ja kotiin tuotavilla palveluilla. Myös liikkuvat palvelut helpottavat ihmisten arkea.

Sosiaali- ja terveyspalveluihin voi vaikuttaa

Asukkaat ja palvelujen käyttäjät otetaan mukaan palvelujen kehittämiseen. Hyvinvointialueilla varmistetaan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Alueet voivat päättää palveluistaan omien erityispiirteidensä mukaisesti.

Oikeus käyttää äidinkieltä ja saada tulkkausta

Asiakkaana sinulla on oikeus käyttää suomea, ruotsia ja saamen kieltä. Jos yhteistä kieltä ei ole, henkilökunnan pitää varmistaa, että ymmärrät, miten asiaasi hoidetaan.

Työ- ja toimintakykyä tukevat palvelut lähelläsi

Jos työ- ja toimintakykysi on alentunut, se voidaan arvioida sote-keskuksessa. Saat tarvitsemasi palvelut, jotta työllistyminen, työssä jatkaminen ja pärjääminen helpottuvat.

Tukea lapsiperheen arkeen

Lapsiperheiden palvelut tuodaan lähelle perhettä ja helposti saataville. Perhekeskukset tarjoavat monipuolista tukea vanhemmuuteen. Tuttu neuvolasi palvelee sinua edelleen. Voit saada perheen tarpeisiin sopivia palveluja yhdessä sovitusti. Älä epäröi ottaa varhain yhteyttä. 

Verkkopalvelut säästävät aikaa

Digitaaliset palvelut säästävät aikaa ja matkustamista. Voit esimerkiksi varata ajan netissä, kysyä ohjeita tai arvioida itse hoidon tarvettasi. Tarvittaessa voit keskustella etälääkärin tai sosiaalityöntekijän kanssa virtuaalisesti nettipalvelussa. Asiakasneuvontaa lisätään nykyisestä. Voit asioida edelleen myös puhelimitse ja paikan päällä.

Kiireellinen hoito ja tuki turvana 

Kiireellisessä avun tarpeessa voit edelleen mennä lähimpään päivystykseen. Myös sosiaali- ja terveyskeskuksissa voi olla ilta-ja viikonloppuvastaanottoja. Päivystysnumerosta 116117 saat ohjausta ja neuvontaa, miten kannattaa toimia. Ja kun hätä on suurin, soitto hätänumeroon 112.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtäville 22 järjestäjää

Uusia hyvinvointialueita on uudistuksen jälkeen 21. Lisäksi palveluja järjestää Helsingin kaupunki.

  • Etelä-Karjalan hyvinvointialue
  • Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue  
  • Etelä-Savon hyvinvointialue 
  • Itä-Uusimaan hyvinvointialue 
  • Kainuun hyvinvointialue   
  • Kanta-Hämeen hyvinvointialue
  • Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
  • Keski-Suomen hyvinvointialue 
  • Keski-Uusimaan hyvinvointialue 
  • Kymenlaakson hyvinvointialue 
  • Lapin hyvinvointialue
  • Länsi-Uusimaan hyvinvointialue
  • Pirkanmaan hyvinvointialue 
  • Pohjanmaan hyvinvointialue  
  • Pohjois-Karjalan hyvinvointialue 
  • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
  • Pohjois-Savon hyvinvointialue 
  • Päijät-Hämeen hyvinvointialue 
  • Satakunnan hyvinvointialue 
  • Vantaa-Keravan hyvinvointialue 
  • Varsinais-Suomen hyvinvointialue 
  • Helsingin kaupunki

Hyvinvointialueiden toiminta ja uudet järjestämisvastuut alkaisivat 1.1.2023.