Hoppa till innehåll

Muutosjohtamisen prosessi on kuin tilkkutäkin sommittelua

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 14.6.2022 10.44
Kolumni

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa kehitetään sekä perustason sosiaalipalveluja että terveyspalveluja. Palvelujen saatavuutta parannetaan ja palvelut yhteensovitetaan ihmisen tarpeita vastaavaksi.

Tavoitteena on uudistaa toimintatapoja ja palvelukokonaisuuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyötä vahvistetaan, jotta asiakkaan tilanne voidaan arvioida kokonaisuutena ja hän saa tarvittavan avun tai tuen yhdellä yhteydenotolla. 

Mutta miten ennen toimittiin? 30 vuotta sitten kunnassa olivat sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot erillään. Terveydenhuollossa toimi väestövastuujärjestelmä lääkärien vastaanotoilla, neuvolassa ja kotisairaanhoidossa. Oma terveydenhoitaja ja oma lääkäri tunsivat perheet, lapset ja nuoret, joten hoidon tarpeen määrittely oli vaivatonta – eli järjestelmä toimi. 

Haasteellisissa tilanteissa asiakkaan ympärille kerättiin asiantuntijajoukko ja haasteita ratkottiin asiakkaan tarpeista käsin yhdessä. Terveydenhoitaja oli tarvittaessa yhteydessä sosiaalityöntekijään. Koska terveydenhoitaja tunsi perheen voimavarat, esimerkiksi synnytyksen jälkeen kotikäyntejä saatettiin toteuttaa enemmän kuin tavallisesti. Se oli mahdollista joustavien käytäntöjen ja asiantuntijoiden mutkattoman yhteistyön ansiosta. 

Kotisairaanhoito ja sosiaalipalvelut tekivät saumatonta yhteistyötä ikääntyneiden palveluissa. Tämän jälkeen alkoikin ikäihmisten sosiaali- ja terveydenhuollon integraation kehittäminen. 

Edellä mainitut ovat esimerkkejä siitä, mistä muun muassa on kyse nyt Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hyvinvoiva henkilöstö auttaa muutoksen onnistumisessa 

Johtaminen liittyy vahvasti muutokseen ja sen läpivientiin. Muutoksen johtaminen koostuu pienistä puroista, joita ovat luottamus, toisten ammattitaidon arvostaminen, vuoropuhelu, osaamisen vahvistaminen ja työhyvinvointi. 

Purot eivät ole merkitykseltään pieniä, sillä henkilöstön hyvinvointi on merkittävä. Hyvin johdetussa organisaatiossa arvostetaan henkilöstöä. 

Arvostettua asiantuntijaa rohkaistaan kehittämään itseään. Häntä kuunnellaan ja kuullaan. Tärkeää on huomioida sekin, että jokaisella asiantuntijalla on myös vastuu omasta työstään. 

Luottamuksellisessa organisaatiossa jokainen työyhteisön jäsen voi hyvin ja antaa itsestään positiivisuutta sekä työkavereilleen että asiakkailleen. Asiakas aistii ilmapiirin herkästi. Dialogisella toimintatavalla teemme arjesta sujuvamman sekä itsellemme sote-organisaatiossa että asiakkaalle. 

Muutosjohtajuuteen ja muutoksenhallintaan liittyvien rakenteiden, menetelmien ja toimivien henkilöstösuhteiden lisäksi tarvitaan myös muun muassa uskallusta ja myönteistä asennetta uusien toimintatapojen luomiseen. Nyt on niiden aika. 

Muutosjohtamiseen osallistuvat kaikki työyhteisön jäsenet, mutta päävastuu on esihenkilöillä. Muutosjohtamisen prosessia voisi kuvailla tilkkupeitoksi, mikä koostuu erilaatuisista ja erivärisistä paloista. Erilaiset palat tasapainottavat sopivasti peittoa ja ovat materiaaliltaan erilaisia.  

Asiakaslähtöisyyttä pitää vaalia myös sisäisesti 

Palvelujärjestelmän asiakaslähtöisyys vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen positiivisesti: tehdään palveluja hyvällä draivilla ja tekemisen meiningillä. Luottamus vaikuttaa myös asiakaslähtöisyyteen. Olemmehan jokainen myös itse sisäisiä asiakkaita omissa organisaatioissamme.  

Asiakaslähtöinen toimintatapa parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuutta ja asiakastyytyväisyyttä. Esimerkiksi asiakasraatien, vanhusneuvostojen ja nuorisovaltuustojen hyödyntäminen osana sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä on ensiarvoisen tärkeää palvelujen käyttäjien näkökulmasta. 

Kokemusasiantuntijuus on arvokas yhdyspinta meneillään olevassa uudistuksessa. Tällä tiellä olemmekin hienosti jo mukana. Asiakaslähtöinen palveluprosessi perustuu aina hyvinvointia ja terveyttä edistäviin toimenpiteisiin. Muuten joudutaan raskaampiin palveluihin, mikä taas tulee kalliimmaksi. 

Vuoropuhelu vahvistaa kuulumista joukkoon 

Oletko koskaan ajatellut omaa työpanostasi vain oman työsi kautta? Tuskin, sillä siihen tarvitaan aina vähintään kaksi. Tärkein on asiakas. Toisena tulee työkaveri. Näin se vain on! Peruspalvelujen uudistuksessakin keskiössä pitää olla yhtä hyvin toimintojen ja sisältöjen kehittäminen rakenteiden kehittämisen rinnalla.  

Näitä ei saavuteta ilman asiakasta tai potilasta. Dialogisuus ja osallisuuden vahvistaminen on tärkeää nostaa esille, kun puhutaan muutosjohtamisesta. Sote-uudistusta tehdään yhdessä - yhteistyössä. 

Piia Astila
Länsi-Suomen aluekoordinaattori
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma

Ajankohtaista sote-uudistus