Hoppa till innehåll

Hyvinvointialueiden integraatioselvitys julkaistu – Yhdistävä johtajuus uudistamisen kulmakivenä

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 22.6.2022 9.59
Uutinen
Suomen kartta

Sosiaali- ja terveysministeriön tilaama Hyvinvointialueiden integraatioselvitys tarkastelee sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiota, uudistumiskykyä ja yhdistävää johtajuutta. Selvityksen tarkoituksena on toimia hyvinvointialueiden valmistelua ja aloitusvaiheita tukevana ajatuspaperina.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on vahvistaa palvelujen integraatiota. Yhdistämisessä on kyse paitsi paremman palvelutason tavoittelusta, myös toimialojen ja eri toiminnan tasojen yhdistämisestä. Tampereen yliopistonlehtori Jenni Airaksisen, yliopistotutkija ja tutkimusjohtaja Jari Kolehmaisen ja väitöskirjatutkija Jonne Parkkisen laatimassa Hyvinvointialueiden integraatioselvityksessä tarkastellaan muun muassa sitä, miten yhdistävällä johtajuudella voidaan vahvistaa integraation toteutumista ja osaamista muodostuvilla hyvinvointialueilla. 

Hyvinvointialueiden rakentaminen vaatii ennen kaikkea uudenlaista johtamista. Yhdistävän johtajan tehtävässä johtajien tulisi omaksua perinteisessä johtamisessa tarvittavien taitojen lisäksi uudenlaisia yhteistyötä ja yhdentymistä tukevia asenteita, tietoja ja taitoja. Yhdistävän johtajan tehtävän ei siten tulisi olla vain yksittäisen henkilön vastuulla. Yhdistämistehtävässä tarvitaan sellaisia henkilöitä, joiden erityyppinen johtajuus ja kompetenssit täydentävät toisiaan.


Rakenteellinen uudistus ei itsessään takaa tehokkaampaa, parempaa tai yhdenvertaisempaa järjestelmää


Selvityksen viesti hyvinvointialueiden valmisteluun on se, että yhdistämällä johtajuuden keinoin sekä integraation ulottuvuudet että uudistumiskyvyn elementit, uudistuksen tuloksena voi syntyä hyvinvointialueita, jotka kykenevät tuottamaan nykytilannetta paremmin julkista arvoa myös tulevaisuudessa. Rakenteellinen ja toiminnallinen integraatio eivät ole sama asia, mutta molemmilla lähestymistavoilla on mahdollista edetä kohti tilannetta, jossa sekä rakenne että käytännöt ovat yhteisiä.

Uusien, toimintansa aloittavien hyvinvointialueiden tulee myös kiinnittää alusta lähtien huomiota niiden uudistumiskykyyn. Aivan kuten fuusio ei takaa integraatiota, ei myöskään uuden organisaation luominen takaa sen uudistumiskykyä. Hyvinvointialueet tulevat olemaan pitkään kehittymisen ja uudistumisen tilassa ja tulokset vaativat pitkäjänteistä työskentelyä. Olennaista onkin pyrkiä rakentamaan hyvinvointialueorganisaatioihin uudistamisen ja kehittämisen kulttuuri, jolla luodaan entistä toimivampia käytäntöjä ja rakennetaan kansalaisten hyvinvointia.

Lisätietoja

Antti Kuopila, erityisasiantuntija, STM, etunimi.sukunimi(at)gov.fi
Jenni Airaksinen, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto, etunimi.sukunimi(at)tuni.fi
Jari Kolehmainen, yliopistotutkija, tutkimusjohtaja, Tampereen yliopisto, etunimi.sukunimi(at)tuni.fi
Jonne Parkkinen, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto, etunimi.sukunimi(at)tuni.fi