Seuraavassa esimerkissä kerrotaan, kuinka sosiaalipalveluissa kirjattua tietoa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää aina asukkaan palveluiden ja hoidon suunnittelusta sote-palvelujen kansalliseen ohjaukseen asti. Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palvelut tulevat toimimaan yhä tiiviimmässä yhteistyössä, kun kansallisen tason tietoa on saatavilla aiempaa enemmän.
Sosiaalihuollon palveluissa syntyvän tiedon hyödyntämistä tiedolla johtamisessa ja viranomaisten arviointi-, ohjaus- ja valvontatehtävissä kehitetään sosiaali- ja terveysministeriön Toivo-ohjelman Valtava-hankkeessa.
Asukas murtaa ranteensa. Hoidon yhteydessä selviää, että hän tarvitsee myös sosiaalihuollon palveluita uupumuksen takia. Lääkäri tai sairaanhoitaja ottaa yhteyttä sosiaalihuoltoon.
Asukkaan palvelutarve arvioidaan yhdessä perheen ja sosiaalityöntekijän kanssa. Asukkaan perheen todetaan tarvitsevan kiireellisesti ainakin lapsiperheiden kotipalvelua, joka auttaa lasten hoidossa ja kotitöissä kahden viikon ajan. Sosiaalityöntekijä kirjaa asiakasta koskevat tiedot rakenteisesti asiakastietojärjestelmään.
Tulevaisuudessa alueellisiin sosiaalihuollon järjestelmiin kirjatut asiakkuustiedot siirtyvät suoraan Kanta-palveluiden Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon. Tiedot ovat hyödynnettävissä niin sote-ammattilaisten kuin viranomaistyön tarpeisiin ja ne ovat rakenteisen kirjaamisen ansiosta vertailukelpoisia keskenään.
Sosiaalihuollon palveluissa kirjatut asiakkuustiedot ovat käytettävissä arvioinnissa, ohjauksessa, valvonnassa, tilastoinnissa ja muussa viranomaiskäytössä kansallisessa sote-tietopohjassa. Tietoja käsitellään ja hyödynnetään tietoturvallisesti. Lue lisää kansallisesta sote-tietopohjasta täällä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää Kanta-palveluiden Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistossa olevia tietoja vaiheittain uuteen Sosiaalihuollon seurantarekisteriin vuodesta 2023 alkaen. Rekisteri kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen sosiaalihuollon keskeisen asiakas- ja palvelutiedon Suomessa.
Sote-henkilöstö voi tulevaisuudessa hyödyntää sosiaalihuollossa syntynyttä tietoa asiakkaan tai potilaan palvelujen ja hoidon suunnittelussa. Asiakkaan luvalla esimerkiksi palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä sosiaalihuollon ammattilaiset voivat tarkastella myös hänen terveydenhuollon hoitosuunnitelmaansa. Näin he voivat yhteensovittaa palveluita terveydenhuollon ja sosiaalihuollon välillä.
Järjestämislain 29. § mukaan hyvinvointialue on velvoitettu seuraamaan väestönsä hyvinvointia ja terveyttä sekä johtamaan toimintaansa tiedolla vähimmäistietosisällön mukaisesti. Hyvinvointialue saa kertakirjatusta palvelu- ja hoitotiedosta luotettavaa, ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa tiedolla johtamiseen. Se voi esimerkiksi seurata lapsiperheiden palveluiden asiakkaita ja heidän palvelutarpeitaan.
Hyvinvointialueet saavat sote-tietoa alueellisten järjestelmiensä lisäksi myös kansallisesta sote-tietopohjasta. Tietoa voidaan hyödyntää myös kuntien (hyte) sekä kaupunkien tehtävissä.
Valvira ja aluehallintoviranomaiset voivat tiedon avulla kohdentaa valvontaa niihin sosiaalihuollon palveluntuottajiin ja -järjestäjiin, joiden toiminnassa nähdään eniten riskejä asiakas- ja potilasturvallisuudelle. Näin voidaan myös opastaa ja tukea palveluntuottajia ja -järjestäjiä sekä siirtää painopistettä enemmän omavalvonnan tukemiseen. Valvontaviranomaiset voivat esimerkiksi valvoa, onko palvelutarpeen arviointi laadittu lain antamassa määräajassa ja kuinka nopeasti asiakas on saanut palvelua hetkestä, kun sosiaalihuoltoon on otettu yhteyttä.
THL vastaa sote-palvelujärjestelmän arvioinnista laatimalla vuosittain asiantuntija-arviot kaikista hyvinvointialueista uuden järjestämislain 30. §:n mukaisesti. Niissä arvioidaan mm. sote-palvelujärjestelmän laatua, toimivuutta, vaikuttavuutta ja kustannuksia kansallisen ohjauksen tueksi. Arvioinnit perustuvat kustannus- ja vaikuttavuusindikaattoreihin (KUVA-mittaristo), hyvinvointialueiden kanssa yhteistyössä tehtyihin laadullisiin arvioihin sekä Valviran ja aluehallintoviranomaisten selvityksiin.
THL myös tuottaa ja hyödyntää sote-tietoa tilastoinnissa ja rekisteritoiminnassa. THL voi esimerkiksi seurata, kuinka usein lapsiperheiden palveluiden asiakkaat tarvitsivat myöhemmin myös lastensuojelun palveluita ja kuinka usein tilanne parani kotipalvelun avulla.
Järjestämislain 31. § mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriö (STM) laatii vuosittaisen selvityksen, jossa arvioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenvertaista toteutumista ja rahoituksen tason riittävyyttä. Selvityksessä hyödynnetään THL:n laatimia valtakunnallisia asiantuntija-arvioita.
STM neuvottelee erikseen jokaisen hyvinvointialueen kanssa järjestämisvastuuseen kuuluvien sote-tehtävien toteuttamisesta. Neuvottelujen tarkoituksena on sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten tavoitteiden seuranta ja arviointi ja järjestämistehtävän strategisen tason ohjaus (järjestämislaki 24. §).
Tiedon avulla STM, hyvinvointialueiden strategisen tason ohjaajana, pystyy kohdentamaan hyvinvointialueille sosiaalihuollon resursseja tarveperusteisesti aiempaa paremmin.
Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelujen sujuvuutta ja vaikuttavuutta pystytään arvioimaan koko palvelu- ja hoitoketjun ajalta sekä vertaamaan hyvinvointialueiden tietoja keskenään kansallisen tilannekuvan muodostamiseksi. Paikallisella tasolla asukkaan palvelujen ja hoidon suunnittelu perustuu ajankohtaiseen ja parhaaseen mahdolliseen tietoon. Sama tieto ohjaa myös viranomaisten arviointia, ohjausta ja valvontaa.
Kun sote-tietoa hyödynnetään palvelujärjestelmän johtamisessa, asukkaat saavat tarpeitaan vastaavia vaikuttavia ja yhdenvertaisia palveluja silloin, kun niitä tarvitsevat.