Tiedolla johtaminen on avain toimiviin ja laadukkaisiin sote-palveluihin

Tiedolla johtamisella tarkoitetaan ajantasaiseen ja laadukkaaseen tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Päätöksenteossa käytettävä tieto on kerätty menneisyydessä. Termillä tarkoitetaan myös kaikkia rutiineja ja toimenpiteitä, jotka tähtäävät järkiperäiseen päätöksentekoon.

Ydinajatus on se, että kerätyn tiedon perusteella pystytään ennakoimaan eri toimenpiteiden ja tapahtumien syy-seuraussuhteita ja vaikutusta tulevaisuudessa. Parhaimmillaan tieto muuttuu tietämykseksi. Tiedolla johtaminen auttaa kehittämään toimintaa ja kohdentamaan voimavaroja sinne, missä niistä saadaan suurin hyöty.

Sote-uudistuksessa vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Jotta perustettavat hyvinvointialueet pystyvät toimimaan tehokkaasti ja tarjoamaan asukkailleen oikeantyyppisiä palveluja, ne tarvitsevat oikeaa ja ajantasaista tietoa alueen väestön hyvinvoinnista ja terveydestä sekä tarjottavien sote-palvelujen kustannuksista ja vaikuttavuudesta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvaessa, arviointi- ja ohjaustoimintaa harjoittavien viranomaisten on tärkeää ymmärtää, miten sosiaali- ja terveydenhuoltoon laitetut panokset antavat parhaimman vastineen.

Sote-tieto hyötykäyttöön

Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollossa tuotetaan suuri määrä asiakas-, asukas- ja potilaskohtaista tietoa.  Tätä tietoa käytetään ensisijaisessa käyttötarkoituksessa muun muassa potilaiden hoidossa ja sote-asiakkaita koskevassa päätöksenteossa.

Eri palveluntarjoajien tuottama tieto ei ole tänä päivänä kuitenkaan aina vertailukelpoista. Lisäksi tiedot sijaitsevat eri järjestelmissä, jotka eivät keskustele keskenään. Käytännössä tämä johtaa toiminnan tehottomuuteen, päällekkäisyyksiin ja kustannusten nousuun. Potilaan tai asiakkaan kannalta tilanne voi näyttäytyä niin, ettei hoidon tai palvelun kannalta tärkeää tietoa ole käytettävissä.

Yksinkertaistaen voimme sanoa, ettei tiedolla johtamiseen ole tarpeeksi riittävää ja laadukasta sisältö- ja rakennepohjaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Yhtenä keskeisenä tavoitteena sote-uudistuksessa onkin saada sote-tieto hyötykäyttöön ja jalostaa sitä tietämykseksi, joka auttaa niin palvelujärjestelmää kuin yksittäistä asukastakin.

Tiedon ensisijaisesta käytöstä toissijaiseen käyttöön

Vuonna 2019 astui voimaan laki sosiaali- ja terveystiedon toissijaisesta käytöstä (552/2019). Toissijaisen käytön lain 41 §:ssä määritellään henkilötietojen käytön perusteet johtamisessa. Sen mukaan palvelunantaja järjestäjän tai tuottajan roolissa voi yhdistellä omassa toiminnassaan syntyneitä tai sen omiin rekistereihin tallennettuna tietoja tunnisteellisesti johtamistarkoitusta varten, jos sen voidaan katsoa olevan välttämätöntä. Toissijaisen käytön lain 42 § säätää myös valvontaviranomaisen oikeudesta saada tietoja omien tehtäviensä hoitamiseen.

Toissijaisen käytön laki mahdollistaa sote-uudistuksessa tarvittavien tiedolla johtamisen käytäntöjen, tiedontuotantomallien, tietosisältöjen ja järjestelmien kehittämisen. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt Toivo-ohjelman hyvinvointialueiden tiedolla johtamisen ja valtakunnallisten viranomaisten tiedon tuotannon, tietovarantojen sekä tiedon johtamisessa tarvittavien tiedonhallintaratkaisujen kehittämiseksi.

Sisäministeriö on käynnistänyt Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet –hankkeen tukemaan pelastustoimen uudistusta rakentamalla yhdenmukaisia perusteita pelastustoimen suunnittelun, toiminnan ennakoinnin ja johtamisen tueksi.