Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma
Sote-uudistuksen yksi pääpainopistealue on peruspalvelujen kehittäminen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Ohjelman tarkoituksena on perustaa Suomeen laaja-alaisia sosiaali- ja terveyskeskuksia, joista ihminen saa palvelunsa sujuvasti ja avun yksilöllisiin tarpeisiin. Tarkoituksena on myös vahvistaa ihmisten luottamusta julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Ohjelmalla parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakaslähtöisyyttä ottamalla käyttöön digi- ja mobiilipalveluja ja laajentamalla viikonloppu- ja iltavastaanottotoimintaa sekä matalan kynnyksen palvelupisteitä.
Palvelujen painopistettä siirretään erikoissairaanhoidosta perustasolle ja ehkäisevään työhön. Sosiaalihuollon roolia painotetaan aiempaa vahvemmin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjakoa kehitetään siten, että asiakasta palvelevat moniammatilliset tiimit. Sosiaali- ja terveyskeskuksessa työskentelevien tukena ovat erikoistason konsultaatiot sekä digitalisaatiota hyödyntävät uudet toimintamallit.
Asiakaslähtöisyyttä ja työntekijöiden kehittymistä sekä hyvinvointia tuetaan näyttöön perustuvilla menetelmillä. Tutkimus- ja kehittämistoiminta tuodaan osaksi perustyötä.
Kehittämisohjelman toimenpiteet on koottu viiden tavoitteen alle, joiden toteutumista seurataan puolivuosittain.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa toteutetaan alueellisilla kehittämishankkeilla, jotka rahoitetaan valtionavustuksilla.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -kehittämisohjelmalla on viisi päätavoitetta
- Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
- Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
- Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
- Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
- Kustannusten nousun hillitseminen
Digitaalisuuteen liittyvät toimenpiteet ovat osa kaikkien tavoitteiden toteutumista.
Palvelujen saatavuus
Tavoitteena on parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta.
Sote-uudistuksessa varmistetaan, että perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ovat jokaisen saavutettavissa oikea-aikaisesti. Palvelujen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen vähentävät ongelmien syvenemistä ja kasautumista ja hillitsevät kustannuksia.
Kehittämistyössä otetaan huomioon tuottajakentän monipuolisuus ja lähipalveluiden saavutettavuus. Erityistä huomiota kiinnitetään paljon palveluja tai erityistä tukea tarvitsevien ihmisten palveluiden kehittämiseen.
Tavoitteeseen pyritään maakunnissa esimerkiksi
- varmistamalla kiireettömään hoitoon pääsy 7 vuorokauden sisällä hoidon tarpeen arvioinnista
- varmistamalla sosiaalipalvelujen yksilölliseen palvelutarpeen arviointiin pääsy viipymättä yhteydenotosta
- laajentamalla vastaanottoaikoja iltoihin ja viikonloppuihin väestön tarpeiden mukaan
- hyödyntämällä etä- ja mobiilipalveluja
- kehittämällä ja ottamalla käyttöön sähköisiä asiointi- ja omahoitopalveluja.
Ennaltaehkäisy ja ennakointi
Tavoitteena on siirtyä raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön.
Terveydenhuollon painopistettä siirretään erikoissairaanhoidosta perustasolle. Samoin sosiaalihuollossa painopistettä siirretään varhaiseen tukeen ja matalan kynnyksen palveluihin.
Toiminnan painotuksen siirtäminen ehkäisevään ja ennakoivaan työhön vahvistaa perustason sote-palveluissa hyvinvointia ja terveyttä edistäviä sekä ehkäisevän ja varhaisen tuen toimintatapoja ja -palveluja.
Näin ongelmiin päästään puuttumaan ajoissa ja raskaiden palvelujen tarve vähenee, mikä hillitsee ajan myötä myös kustannusten nousua.
Laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Hallitusohjelma korostaa palveluiden laatua ja vaikuttavuutta.
Laadukas ja vaikuttava sosiaali- ja terveydenhuolto on parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon tai näyttöön perustuvaa palvelua, josta asiakas kokee saavansa apua, joka aidosti auttaa ja vastaa tarpeeseen.
Monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Hallitusohjelma korostaa palvelujen yhteentoimivuutta: palvelut on sovitettu yhteen ja hoito- ja palveluketjut ovat sujuvia.
Sosiaalipalvelujen ja terveydenhuollon perus- ja erityistason palvelujen yhteensovittaminen ja eri ammattiryhmien välinen yhteistyö on saumatonta.
Kustannusten nousun hillitseminen
Muihin tavoitteisiin liittyvät toimenpiteet hillitsevät osaltaan kustannusten kasvua.
Palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen lisää kustannusvaikuttavuutta.
Palvelujen monialaisuuden ja yhteentoimivuuden parantaminen ammattiryhmien työnjakoa ja yhteistyötä kehittämällä kasvattaa tuottavuutta.
Digitaalisten palveluiden, asiakastietojen hallinnan ja tiedolla johtamisen kehittäminen lisäävät kustannustietoisuutta ja mahdollisuuksia kustannusten hillintään.
Palveluja kehitetään koko Suomessa – alueille on jaettu 70 miljoonaa euroa valtionavustuksia
Kehittämistyötä varten kunnille ja kuntayhtymille myönnetään valtionavustusta vuosina 2020 - 2022. Ensimmäiset valtionavustuspäätökset julkaistiin kesäkuun lopussa. Alueille jaetaan yhteensä noin 70 miljoonaa.
Vuoden 2020 valtionavustushaussa painotettiin peruspalveluiden saatavuutta edistäviä kehittämistoimia, jotka samalla tukevat hallitusohjelman mukaisen hoitotakuun tiukentamisen mahdollisuuksia
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma on osa sote-uudistusta, ja siksi valtionavustusta haetaan ja jaetaan maakuntakohtaisesti. Kunkin maakunnan kunnat ja kuntayhtymät hakevat rahoitusta yhdessä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tukee ja koordinoi alueellisten hankkeiden toimeenpanoa. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa ja linjaa ohjelmatyötä.
Ohjelman organisointi
Kehittämisohjelmaa ohjaa sote-uudistuksen johtoryhmä. Sote-uudistuksen johtoryhmän alaisuudessa toimii koordinaatioryhmä, jonka jäsenet ovat sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen virkamiehiä.
Ohjelman johtamisesta vastaa STM ja operatiivisesta toimeenpanosta THL.
THL:n viisi aluekoordinaattorit tukevat ja koordinoivat ohjelman toimeenpanoa. Aluekoordinaattoreiden toiminta-alueet ovat yliopistosairaaloiden erityisvastuualueet (erva).
Ohjelma ja hankeopas STM:n julkaisusarjassa
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus 2020–2022 : Ohjelma ja hankeopas (STM:n julkaisuja 2020:3)
Lisätietoja
STM
erityisasiantuntija Erja Mustonen, p. 0295 163 179, etunimi.sukunimi(at)gov.fi
johtaja Taina Mäntyranta, p. 0295 163 692, etunimi.sukunimi(at)gov.fi
THL
ylilääkäri Anu Niemi, THL, p. 0295 247 296, etunimi.sukunimi(at)thl.fi
johtava asiantuntija Anu Muuri, THL, p. 0295 247 372, etunimi.sukunim(at)thl.fi