Usein kysytyt kysymykset uudistuksesta

Olemme keränneet tälle sivulle usein esitettyjä kysymyksiä uudistukseen liittyen. Alta löydät kysymyksiä ja vastauksia sote-uudistuksesta kokonaisuutena, tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksesta sekä rakenneuudistuksesta.

Yksityiskohtaisemmat valtionavustuksiin liittyvät kysymykset ja vastaukset löydät omalta sivulta.

Kysymyksiä ja vastauksia sote-uudistuksesta

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallituskaudella sote-uudistus muodostuu sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen sisällöllisestä uudistamisesta että rakenteellisesta uudistuksesta. Rakenneuudistusta valmistellaan ja palveluja kehitetään maakuntien alueilla, tähän kehittämistyöhön on mahdollista saada valtion taloudellista tukea.

Sote-uudistuksen yhteydessä myös pelastustoimen järjestäminen siirretään kunnilta maakunnille.

Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille, parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti sosiaali- ja terveyspalveluihin, vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin sekä hillitä kustannusten kasvua.


Sote-uudistuksessa painopiste on julkisten palvelujen kehittämisessä. Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat palveluja, jotka valtio ja kunnat rahoittavat verovaroilla. Näitä ovat muun muassa

  • sosiaalihuollon palvelut, kuten sosiaaliohjaus ja sosiaalinen kuntoutus
  • avoterveydenhuollon palvelut (tarkoittaa yleensä terveyskeskuksen vastaanottopalveluja sekä muun muassa ennaltaehkäiseviä neuvolapalveluja)
  • sairaalapalvelut
  • suun terveydenhuolto
  • mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • lastensuojelu
  • vammaispalvelut
  • ikäihmisten asumispalvelut
  • kotihoito

Sote-uudistukseen liittyvät lakiehdotukset sisältävät sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen, pelastustoimen järjestämisen, muutokset rahoitus- ja verotuslainsäädäntöön sekä ehdotukset kuntien valtionosuusjärjestelmän muuttamisesta.

Lisäksi valmistellaan lakiehdotukset maakuntien hallinnosta, taloudesta, maakuntajaosta ja -vaaleista, omaisuuden ja henkilöstön siirrosta sekä muut uudistuksen voimaantuloon liittyvät säännökset. Myös monia sisältölakeja tarkennetaan sote-uudistuksen edetessä.


Sote-uudistuksessa on monta isoa kokonaisuutta, joita valmistellaan rinnakkain eri ministeriöissä. Uudistuksen valmistelu käynnistyi syksyllä 2019. Uudistus edellyttää paljon selvitystyötä ja nykytilan kartoittamista.


Alueellinen tasa-arvo toteutuu paremmin, kun palvelujen järjestäjinä ovat kuntia isommat itsehallinnolliset alueet eli maakunnat. Maakunnat saavat valtiolta rahoitusta uudistuksen alkuvaiheessa. Rahoituksen määrittämisessä otetaan huomioon alueelliset erityispiirteet, kuten väestön määrä ja ikärakenne.

Jokainen maakunta suunnittelee toimintamallit sekä lähipalvelupisteet, sähköiset palvelut ja maakunnassa mahdollisesti keskitettävät palvelut vastaamaan väestön tarpeita siten, että perustason palveluiden esteetön saatavuus ja saavutettavuus varmistetaan.


Asiakasmaksuja säädellään lailla ja asetuksilla. Lainsäädännöllä määritellään muun muassa maksujen enimmäismäärät.

Maakunnilla on oikeus periä asiakasmaksuja voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee asiakasmaksulain uudistusta. Uudistuksessa laajennettaisiin maksuttomuutta ja kohtuullistettaisiin maksuja tuomalla muun muassa maksuttomat hoitajavastaanotot perusterveydenhuoltoon.

 


Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveysalan houkuttelevuutta. Keinoina ovat muun muassa työn sisällöllinen kehittäminen ja moniammatillisen yhteistyön lisääminen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kesken. Lisäksi tutkimustoimintaa tuodaan osaksi sosiaali- ja terveyskeskusten perustyötä.

Sosiaali- ja terveysalan ja etenkin hoitotyön houkuttelevuutta lisätään parantamalla työssä kehittymis- ja etenemismahdollisuuksia. Mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön lisätään esimerkiksi kannustamalla työskentelyyn itseohjautuvissa tiimeissä. Lisäksi otetaan käyttöön uusia työkaluja ja järjestelmiä, jotka vähentävät rutiininomaista työtä ja siten parantavat työn mielekkyyttä.


Maakunnat saavat sote-palvelujen järjestämiseen tarvittavan rahoituksen ensin valtiolta. Lisäksi maakunnat voivat periä voimassaolevan lainsäädännön mukaisia asiakas- ja muita käyttömaksuja.

Maakuntien verotusoikeus selvitetään sote-uudistuksen valmistelun edetessä parlamentaarisesti.

Maakuntien väliset erot palvelutarpeissa ja järjestämisen olosuhteissa otetaan huomioon valtion rahoituksen määräytymistekijöissä. Rahoituksen on turvattava perustuslain edellyttämällä tavalla riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen.


Digitalisaatio otetaan huomioon sote-uudistuksen kaikilla osa-alueilla. Digitalisaation avulla mahdollistetaan tiedolla johtaminen, palvelujen tarkoituksenmukainen järjestäminen ja sujuva tiedonkulku.

Vaikuttavat ja yhdenvertaiset sote-palvelut edellyttävät tietoperusteista päätöksentekoa.

Sote-uudistuksen yhteydessä toteutetaan sote-tiedolla johtamisen, ohjauksen ja valvonnan toimeenpano-ohjelma (Toivo-ohjelma). Toivo-ohjelma on jaettu kahteen hankkeeseen: Virta-hankkeeseen, jonka tavoitteena on maakuntien tiedolla johtamisen kehittäminen sekä Valtava-hankkeeseen, jonka tavoitteena on valtakunnallisen tiedon tuotannon uudistaminen.


Kysymyksiä ja vastauksia Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmasta

Marinin hallituksen sote-uudistuksessa perustason palveluja vahvistetaan ja painopistettä siirretään ehkäisevään työhön. Näin palvelut vastaavat ihmisten tarpeisiin ja ongelmiin voidaan puuttua ajoissa.

Peruspalveluja kehitetään Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. Kehittämistyö tapahtuu pääosin alueellisissa hankkeissa, jotka rahoitetaan valtionavustuksin.

Ohjelma tähtää sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatapojen uudistamiseen ja ihmisten tarpeista lähtevien palvelukokonaisuuksien kehittämiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyötä vahvistetaan, jotta asiakkaan tilanne voidaan arvioida kokonaisuutena.


Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksesta ihmiset saavat tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla. Siellä tarjotaan sosiaali- ja terveysalan eri ammattilaisten palveluita ja erityistason konsultaatioita sekä hyödynnetään digitaalisten palveluluiden mahdollisuuksia. Palvelujen painopistettä siirretään perustasolle ja ehkäisevään toimintaan, jotta erikoissairaanhoidon ja vaativien erityispalveluiden tarve vähenee.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksessa työskentelee sosiaalityön, sosiaalihuollon, lääketieteen, hammaslääketieteen ja hoitotyön ammattilaisia sekä eri alojen erityistyöntekijöitä kuten psykologeja, toimintaterapeutteja, fysioterapeutteja, ravitsemusterapeutteja ja puheterapeutteja. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksessa sosiaalihuolto ja terveydenhuolto ovat toistensa vahvat kumppanit. Sen lisäksi tarvitaan yhteistyötä ja integrointia myös erityistason sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä muiden viranomaistahojen ja hallintokuntien kanssa, kuten KELA:n, sivistystoimen, pelastustoimen ja TE-hallinnon kanssa.

Sosiaali- ja terveyskeskuksen tarjoamiin palveluihin kuuluu väestön tarpeiden mukaisesti ainakin perusterveydenhuollon, suun terveydenhuollon, sosiaalityön ja muun sosiaalihuollon palveluita, kotiin vietäviä palveluita ja sähköisiä palveluita, perustason mielenterveys- ja päihdepalveluja, avokuntoutuspalveluja, kansansairauksien ehkäisyä sekä neuvolapalveluita ja muita ehkäiseviä ja jalkautuvia palveluita.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ei tarkoita yhteistä rakennusta, vaan kussakin maakunnassa sen palvelut ja tilat suunnitellaan vastaamaan ihmisten tarpeisiin


Sote-uudistuksessa perustason palveluja vahvistetaan ja painopistettä siirretään ehkäisevään työhön. Tavoitteena on varmistaa, että palvelut vastaavat ihmisten tarpeisiin ja ongelmiin voidaan puuttua ajoissa.

Peruspalveluja kehitetään Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. Ohjelman tarkoituksena on perustaa Suomeen laaja-alaisia sosiaali- ja terveyskeskuksia, jotta ihmiset saavat tarvitsemansa avun yhdellä yhteydenotolla.

Ohjelmassa on viisi päätavoitetta:

  • Saatavuus – parannetaan palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta
  • Ennaltaehkäisy – siirretään painotusta raskaista palveluista ennakoivaan ja ehkäisevään työhön
  • Laatu – kehitetään palvelujen laatua ja vaikuttavuutta
  • Yhteentoimivuus – varmistetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovitus ja liittymäpinnat muihin palveluihin
  • Kustannukset – hillitään kustannusten kasvua, kun muut tavoitteet toteutuvat

Peruspalvelujen vahvistamisella voidaan korjata ongelmia ennen kuin niistä tulee suurempia.

Palvelut eivät aina toimi yhteen, jolloin asiakkaan tilanne ja palvelutarve eivät hahmotu kokonaisuutena.

Varhaisen tuen ja ennalta ehkäisevien sosiaalipalvelujen kustannukset ovat murto-osa korjaavien palvelujen menoista.

Osa ihmisistä joutuu jonottamaan kiireettömään terveydenhoitoon jopa viikkoja. Erikoissairaanhoidon kustannukset kasvavat, kun ongelmiin ei päästä puuttumaan ajoissa.

Ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa eri puolilla maata.


Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja. Niiden yhteensovittaminen ihmisen tarpeita vastaavaksi on ohjelman tärkein tavoite.

Ohjelman tarkoituksena on perustaa Suomeen laaja-alaisia sosiaali- ja terveyskeskuksia, jotta ihmiset saavat tarvitsemansa avun yhdellä yhteydenotolla. Sosiaalihuollon palveluita tuodaan vahvemmin osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta. Palvelujen painopistettä siirretään perustasolle ja ehkäisevään toimintaan, jotta erikoissairaanhoidon ja vaativien erityispalveluiden tarve vähenee. Eri alojen ammattilaiset ovat ihmisen tukena.

Palvelujen saatavuus paranee, kun hoitotakuuta kiireettömässä hoidossa kiristetään, sote-ammattilaisten yhteistyötä parannetaan ja toimintatapoja uudistetaan ja ihmisillä on mahdollisuus asioida vastaanotolla myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Sosiaali- ja terveyskeskuksessa kehitetään ja otetaan käyttöön uusia digitaalisia menetelmiä, jotka parantavat avun saatavuutta ja saavutettavuutta.

Uusia digitaalisia menetelmiä voivat käyttää ne asiakkaat ja potilaat, jotka pystyvät palvelemaan itseään omatoimisesti. Silloin ammattihenkilöiden aikaa vapautuu niiden hoitamiseen, jotka tarvitsevat henkilökohtaista, kasvokkain tapahtuvaa ohjausta.


Käytännössä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma toteutetaan alueellisissa kehittämishankkeissa eri puolilla Suomea.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tukee ja koordinoi alueellisten hankkeiden toimeenpanoa.

Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa ja linjaa ohjelmatyötä.

Ohjelman toimeenpanoa tuetaan myös lainsäädäntöuudistuksilla.


Hoitotakuu tarkoittaa sitä, että potilas pääsee terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle seitsemän päivän sisällä hoidontarpeen arvioinnista. Seitsemän päivän hoitotakuu koskee kiireetöntä hoitoa. Kiireellisissä tilanteissa potilaan tulee hakeutua päivystykseen.


Kiireettömään hoitoon pääsyä parannetaan esimerkiksi seuraavien toimien avulla:

  • eri ammattilaisten osaamista hyödynnetään paremmin, moniammatillista tiimityöskentelyä lisätään
  • sosiaali- ja terveyskeskukset yhdistävät sosiaalialan ja terveydenhuollon osaajat asiakkaan tueksi
  • ammattilaisten välillä on toimiva työnjako
  • lääkärit pääsevät keskittymään lääketieteellistä osaamista vaativiin asiakkaisiin
  • etävastaanottoja sekä ilta- ja viikonloppuvastaanottoja lisätään
  • digitaalisuutta hyödynnetään tehokkaammin: esim. hoidontarpeen arvio ja hoidon varaus sähköisesti, potilaan itse täytettävät terveyskyselyt ja oma-arviot, lääkityksen seuranta, ketterät yhteydenottotavat
  • erityistason konsultaatiot täydentävät perustasolla
  • uudenlaisten varasuunnitelmien luominen poissaoloja ja kysyntäpiikkejä varten
  • hukkatyön vähentäminen
  • vapaan hoitoonpääsyn toimintamallien kehittäminen, josta esimerkkinä kaikille käyttäjille avoimen ajanvarausjärjestelmän kokeileminen.

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) toimeenpanoa jatketaan vuosina 2020–2022 Sanna Marinin hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Ohjelman avulla halutaan vahvistaa erityisesti seuraavia asioita:

  • Perhekeskukset ja lasten, nuorten ja perheiden varhainen tuki arjessa
  • Lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • Lastensuojelun monialaisuus

Näitä kahta ensimmäistä kokonaisuutta tukevat kehittämistoimet toteutetaan osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelmaa.


Kysymyksiä ja vastauksia rakenneuudistuksesta

Sote-uudistuksessa kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja luodaan uusi rakenne tukemaan palvelujen järjestämistä.

Rakenneuudistus tarkoittaa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestäminen siirretään kuntia isommille itsehallinnollisille alueille, maakunnille.

Uudistusta valmistellaan 22 maakunnan mallilla. Uudenmaan erillisselvityksessä linjattiin, että Uudenmaan alue jaetaan neljään itsehallinnolliseen maakuntaan ja maakunnan tehtäviä hoitavaan Helsingin kaupunkiin.


Kunnilla säilyy edelleen Kuntalain 1 §:n mukaisesti vastuu asukkaidensa hyvinvoinnista.

Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kokonaisuutena maakunnille, mutta kunnilla voi kuitenkin olla mahdollisuus toimia sote-palvelujen tuottajina tiettyjen reunaehtojen mukaisesti. Kunta voi tuottaa palveluja omalla verorahoituksellaan tai tehdä tuottamistaan palveluista sopimuksen maakunnan kanssa.

Kunnat vastaavat kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä myös sote-uudistuksen jälkeen. Maakuntien tehtävänä on tukea kuntia ja tarjota niille asiantuntemusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn tueksi.

Kunnat päättävät monista tehtävistä ja toimista, joilla on ratkaiseva merkitys asukkaiden hyvinvointiin, osallisuuteen, työllistymiseen ja toimintakykyyn. Ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia asioita ovat muun muassa varhaiskasvatus ja koulutus, liikuntamahdollisuudet, ruoka- ja kulttuuripalvelut, asuminen, kaavoitus ja liikennejärjestelyt. Näiden ja monien muiden asioiden hoidosta päätetään kunnassa.


Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin sote-erillisratkaisun selvityksen loppuraportissa esitettiin, että jatkovalmistelu pohjautuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen neljällä itsehallintoalueella ja Helsingin kaupungilla. Myös erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu olisi ensisijaisesti alueilla. 


Ympäristöterveydenhuolto ei siirry soten ensimmäisessä vaiheessa maakunnille. Tehtävien siirtoa maakunnille selvitetään myöhemmin monialaisen maakunnan valmistelun yhteydessä.

Sote-uudistuksen valmistelun yhteydessä tehtiin syksyn 2019 aikana erillisselvitys, jossa tarkasteltiin ympäristöterveydenhuollon järjestämistä nykytilanteen mukaisesti kunnissa tai sen siirtämistä maakuntiin. Selvityksen toteutti sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa.


Hallitusohjelman mukaisesti pelastustoimen järjestäminen siirretään kunnilta maakunnille. Pelastustoimen (pelastustoiminnan) ja sosiaali- ja terveydenhuollon (ensihoidon) tiiviin yhteyden tuoma synergiaetu turvataan uudistuksessa.

Sisäministeriö vastaa pelastustoimen sisällöllisestä valmistelusta, sosiaali- ja terveysministeriö sosiaali- ja terveystoimen sisällöllisestä valmistelusta sekä valtiovarainministeriö maakuntien perustamiseen ja maakuntien rahoitukseen liittyvästä valmistelusta.


Sote-uudistuksessa erityistason palvelujen turvaamiseksi muodostetaan viisi yhteistoiminta-aluetta. Alueet pohjautuvat voimassaoleviin erityisvastuualueisiin (erva). Mahdollisuus käyttää sosiaali- ja terveyspalveluita yli maakuntarajojen säilytetään.


Jokaisella maakunnalla on maakuntavaltuusto, joka vastaa maakunnan toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää maakunnan ylintä päätösvaltaa. 

Maakunnan asukkailla on äänioikeus maakuntavaaleissa, joissa valitaan maakuntavaltuuston valtuutetut. Ensimmäisten maakuntavaalien ajankohta on vielä avoin, mutta jatkossa vaalit olisivat yhtä aikaa kuntavaalien kanssa.

Maakuntien hallinnosta ja maakuntavaltuuston tehtävistä tullaan säätämään myöhemmin maakuntalaissa. Maakuntavaltuustoa päättää mm. maakuntastrategiasta, maakunnan hallintosäännöstä sekä maakunnan talousarviosta ja taloussuunnitelmasta.


Hallitusohjelman mukaan maakuntien rahoitus perustuisi valtion rahoitukseen. Maakuntien verotusoikeus selvitetään parlamentaarisesti.

Maakunnat päättäisivät itsehallintonsa nojalla rahoituksen käytöstä ja kohdentamisesta. Maakuntien väliset erot palvelutarpeissa ja järjestämisen olosuhteissa otettaisiin huomioon valtion rahoituksen määräytymistekijöissä.

Rahoituksen on turvattava perustuslain edellyttämällä tavalla riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen. Hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhtenä tavoitteena on myös kustannusten kasvun hillintä. Rahoitusmallin on siten sisällettävä kannusteet kustannusten kasvun hallintaan. Tällä turvataan osaltaan julkisen talouden kestävyyttä.