Hyvinvointialueen toimeenpanoon ja toimeenpanon valmisteluun liittyvissä hankinnoissa noudatetaan hankintalakia.
(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016)
Hyvinvointialueen väliaikaisen toimielimen roolista ja vastuista sopimuksiin ja hankintoihin liittyen on säädetty voimaanpanolain 8 §:ssä sekä 10 §:ssä.
(HE 241/2020 vp, alkaen sivulta 1317)
Julkisuuslaki määrittelee hankintoihin liittyvien tietojen julkisuutta.
(Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999, erityisesti 6 §, 7 § ja 11 § kohta 6)
Muuta huomioitavaa:
- Hankintasopimuksiin sovelletaan sopimusoikeuden periaatteita.
- Hankinnat.fi tarjoaa tietoa ja tukea hankintayksiköille sekä sisältää oikeustapauksia, joiden pohjalta alueet voivat saada vastauksia tapauskohtaisiin kysymyksiin.
Hyvinvointialue on julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto.
Hyvinvointialueet ovat olemassa heti lakien tullessa voimaan, joten toimeenpanoajan toimielimiä koskevat samat hankintayksiköiden velvollisuudet niiden tehdessä hankintoja ja sopimuksia.
Hyvinvointialueen toimivaltaa käyttää toimeenpanon alkuvaiheessa uuden hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin (Vate), joka toimii toimivaltaisena toimielimenä, kunnes alueen varsinaiset toimielimet on valittu ja aloittaneet toimintansa.
Kunnissa ja kuntayhtymissä tehtävissä tulevan hyvinvointialueen toimialaa koskevissa hankinnoissa olisi hyvä huomioida tulevan hyvinvointialueen tarpeet ja käydä keskustelua valmistelua tekevien toimijoiden kanssa.
Vapaaehtoisen valmistelun osalta hankintoja hyvinvointialueen tarpeisiin voivat tehdä myös alueen toimijat, kuten sairaanhoitopiiri tai alueen kunnat, kunhan hankinnoissa huomioidaan tuleva käyttö, sopimusten siirtäminen ja hankintalaki. Tällöin hankintayksikkönä toimii hankinnan tekevä organisaatio, tai yhteishankinnoissa hankinnassa mukana olevat organisaatiot.
Alueen sopimuksellisen lähtötilanteen selvitys
1. Alueen sopimuskannan koonti
- Kerätään kunnilta selvitykset siirtyvistä sopimuksista ja velvoitteista.
- Selvityksen toimittamiseen kuntia velvoittaa VPL 26 §, jonka takaraja on vasta 28.2.2022. Tämä työ tulisi aloittaa mahdollisimman aikaisin, jotta hankintojen toteuttamiselle jää riittävästi aikaa.
- Tunnistetaan sopimukset, jotka eivät tue hyvinvointialueen järjestämisvastuun suorittamista (VPL 29 §).
2. Hyödynnettävissä olevien sopimusten tunnistaminen ja ongelmakohtien rajaus
- Tunnistetaan sopimukset, jotka ovat edelleen voimassa 1.1.2023 ja jotka on kilpailutettu hankintalain mukaisesti.
- Tunnistetaan näistä sopimuksista ne, joiden jäljellä oleva arvo mahdollistaa niiden hyödyntämisen ja/tai olisivat laajennettavissa (HL 41 § suorahankinta lisätilauksissa, 136 §, hankintasopimuksen muuttaminen, sekä 25 § kynnysarvot).
- Erityisesti sairaanhoitopiirien sopimusten hyödyntämiseen saattaa liittyä liittyy potentiaalia siirtymävaiheen aikana ennen kuin sopimukset virallisesti siirtyvät.
- Muistettava, että nykysopimusten hyödyntäminen/laajentaminen vaatii aina myös sopimusneuvotteluja toimittajan/toimittajien kanssa.
Hankintatarpeiden tunnistaminen ja hankinnan mahdollinen toteutus
1. Hankintatarpeiden tunnistaminen ja (ajallinen) priorisointi
- Määritetään välttämättömät hankinnan kohteet, joihin nykyiset sopimukset eivät tarjoa ratkaisuja.
2. Hankintatavan valinta (oma kilpailutus, yhteishankinta*)
- Jos muut järjestämismahdollisuudet eivät ole käyttökelpoisia ja sopimukset eivät harkinnan mukaan turvaisi palvelutuotantoa, eikä sopimuksiin voi soveltaa hankintalain mukaisia suorahankintaperusteita, tulee hyvinvointialueen käynnistää ilman aiheetonta viivästystä hankintalain mukaisesti hankintamenettely.
- Kiireellisimpiä ovat palvelut, jotka ovat kriittisiä joko hyvinvointialueiden hallinnon oman toiminnan käynnistämisen kannalta tai hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen jatkuvuuden turvaamiseksi.
3. Hankinnan toteutus hankintalain mukaisesti huomioiden voimaanpanolain hankintoja koskevat pykälät
Uudistuksen voimaanpanolain (Laki sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta 616/2021) 25 §:ssä säädetään kuntaa sitovien sopimusten ja vastuiden siirtymisestä hyvinvointialueelle.
Hyvinvointialueelle siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen liittyvät sopimukset 1.1.2023, elleivät hyvinvointialue ja kunta toisin sovi. Hyvinvointialueelle siirtyivät siten sen järjestämisvastuulle kuuluviin tehtäviin liittyvät sopimukset ja vastuut lähtökohtaisesti suoraan lain nojalla yleisseuraantona. Pykälässä säädetään myös eräistä sopimusten siirtymistä koskevista poikkeuksista.
Jos alueella arvioidaan sopimuksen muuttamista tai jakamista esimerkiksi tilanteessa, jossa sopimus liittyy myös kunnan muihin kuin hyvinvointialueelle siirtyviin tehtäviin, huomioon on otettava sopimuksen ehdot ja hankintalain säännökset. Hankintalaissa säädetään muun muassa sopimuksen muuttamisen edellytyksistä sopimuskauden aikana (hankintalain 136 §).
Voimaanpanolain 26 §:ssä säädetään kunnan selvityksestä. Kunnan on tehtävä hyvinvointialueelle viimeistään 28.2.2022 selvitys kunnasta siirtyvästä omaisuudesta, sopimuksista, vastuista ja kunnalta vuokrattavista toimitiloista.
Voimaanpanolain 28 §:ssä säädetään hyvinvointialueen päätöksestä. Aluevaltuusto käsittelee 26 §:ssä tarkoitetun selvityksen viimeistään 31.3.2022 ja päättää sen perusteella 22–25 §:ssä tarkoitettujen irtaimen omaisuuden, lomapalkkavelan, sopimusten ja vastuiden siirtymisestä hyvinvointialueelle ja hyvinvointialueen vastuulle.
Voimaanpanolain 38 §:ssä säädetään ilmoituksesta velkojille ja sopimusosapuolille. Hyvinvointialueen on lähetettävä siirtymisen vuoksi hyvinvointialueelle viimeistään 30.4.2022 kirjallinen ilmoitus vastuulleen siirtyvien velkojen, vastuiden ja sopimusten velkojille ja sopimuspuolille.
Voimassa olevia sopimuksia voidaan mahdollisesti muuttaa, jos jokin seuraavista ehdoista toteutuu (HL 136.2 §):
- Muutos perustuu hankintamenettelyn aikana tiedossa olleisiin ja hankinta-asiakirjoissa mainittuihin sopimusehtoihin tai niiden muuttamista koskeviin ehtoihin.
- Alkuperäisen sopimuskumppanin on tarpeen suorittaa lisäpalveluja, jotka eivät sisältyneet alkuperäiseen sopimukseen, ja jos sopimuskumppanin vaihtaminen ei ole mahdollista taloudellisista tai teknisistä syistä ja aiheuttaisi merkittävää haittaa tai kustannusten merkittävää päällekkäisyyttä hankintayksikölle.
- Muutoksen tarve johtuu olosuhteista,* joita huolellinen hankintayksikkö ei ole voinut ennakoida eikä muutos vaikuta hankintasopimuksen yleiseen luonteeseen.
- Vähäarvoinen sopimusmuutos, joka alittaa hankintalain liitteessä E tarkoitettuja palveluja kansalliset kynnysarvot (HL 107 §) tai muissa hankinnoissa EU-kynnysarvot, eikä vaikuta sopimuksen yleiseen luonteeseen (HL 136.2 § 5 k).
Kannattaa myös tutustua HL 136.1 §:ssa esitettyyn luetteloon muutoksista, joita ei saisi tehdä sopimuskauden aikana.
* Sote-uudistus itsessään ei kelpaa olosuhteeksi tässä kontekstissa (Korkeimman hallinto-oikeuden vastaus lausuntopyyntöön hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi)
Sopimusten laajentaminen voi olla mahdollista vain tilanteessa, joissa kaikilla alueen toimijoilla on sopimus samasta palvelusta saman toimittajan kanssa, eli kyseessä on sopimusten yhdistäminen, tai kun sopimuksen laajentaminen on huomioitu alkuperäisessä kilpailutuksessa.
Alueellisten toimijoiden (esimerkiksi sairaanhoitopiirit) sopimusten hyödyntäminen voi olla mahdollista sopimuksen ehdoista riippuen. Sopimusten hyödyntämisessä on huomioitava sopimusten voimassaoloaika, hankinnan alkuperäinen laajuus sekä hankinnan ilmoitettu kokonaisarvo sekä se, että sopimus on alun perin tehty hankintalain mukaisesti. Sopimuksiin usein kirjattu, että toimintojen siirtyessä kokonaan tai osittain, voidaan myös sopimukset siirtää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sopimusta voidaan myös soveltaa kaikkiin muihin siirtyviin toimintoihin.
Yhden tai useamman kunnan sopimusten käytön laajentaminen kattamaan koko hyvinvointialuetta ei ole mahdollista, sillä kyseessä olisi hankintalain mukainen merkittävä muutos* sopimukseen.
Alueellisesti kilpailutettujen hankintojen hyödyntämismahdollisuudet pelastuslaitoksen toiminnassa riippuvat hankinnan määrittelystä, esimerkiksi onko hankintaa hyödyntävät toimijat tai hyödyntäjien toimialat kirjattu auki selkeästi.
Sopimusten yhdistäminen voidaan lähtökohtaisesti tehdä vain hyvinvointialueelle siirtyvien sopimuksen osalta ja vasta kun sopimukset ovat siirtyneet hyvinvointialueelle.
* Hankintalain 136 § sallitut sopimusmuutokset ja lisähankinnat
Puitejärjestelyjä voivat käyttää vain ne toimijat, jotka ovat puitejärjestelyn osapuolia, tai yhteishankintayksiköiden puitesopimuksissa toimijat, jotka ovat yksilöity puitejärjestelyn käyttöön oikeutetuiksi (HL 42 ja 43 §).
Dynaamisiin hankintajärjestelmiin voi joissakin tapauksissa liittyä hankintajärjestelmän voimassaoloaikana, mutta niiden kautta jokainen uusi hankinta on kilpailutettava hankintajärjestelmän ehtojen mukaisesti erikseen (HL 49-52 §).
Yhteishankintayksikköjen hyödyntäminen on mahdollista edellä mainittujen ehtojen mukaisesti.
Hanselin hankintajärjestelmien hyödyntämismahdollisuudet
Hyvinvointialueet ollaan lisäämässä Hanselin asiakkaiksi Hansel Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annettuun lakiin (1096/2008) tehtävällä muutoksella (HE 56/2021). Lakimuutoksen jälkeen hyvinvointialueet voivat olla Hanselin asiakkaita ja siten käyttää myös Hanselin dynaamisia hankintajärjestelmiä ja puitejärjestelyjä.
Puitejärjestelyjen osalta tulee kuitenkin huomioida, että niihin pitää liittyä aina etukäteen.
Dynaamisissa hankintajärjestelmissä myös käytössä joitain sellaisia dynaamisia hankintajärjestelmiä, joissa asiakaskuntaa on rajattu. Tällä hetkellä julkaistavissa dynaamisissa hankintajärjestelmissä on huomioitu myös hyvinvointialueet mahdollisina asiakkaina.
Väliaikainen valmistelutoimielin ja sen jälkeen aluevaltuusto voivat tehdä hankintoja ja sopimuksia hyvinvointialueen edustajana (VPL 10 §).
Valmistelutoimielimen toimivalta on rajoitettu siten, että se voi tehdä hyvinvointialuetta sitovia sopimuksia vain määräaikaisesti voimassa oleviksi siten, että määräaika päättyy viimeistään 31.12.2023. Määräaikaisiksi sopimuksiksi katsotaan myös sellaiset osakkeiden ostoa koskevat sopimukset, joissa on sovittu osakkeiden takaisinlunastusvelvollisuudesta ilman mitään erillistä korvausvelvollisuutta, jos hyvinvointialue ei halua jatkaa osakkeiden omistusta edellä mainitun määräajan päätyttyä.
Valmistelutoimielimen on tarvittaessa otettava sopimuksiin sellaiset niiden voimassa oloa koskevat määräykset (optiot), jotka mahdollistavat sen, että hyvinvointialueet voivat jatkaa sopimusten voimassa oloa määräaikaisesti ilman uutta hankintamenettelyä.
Mahdolliset suorahankinnat on toteutettava hankintalain mukaisesti (HL 40 §).
Yhteishankinnat kannattaa miettiä tapauskohtaisesti tunnistettujen tarpeiden kautta. Voimaanpanolain 10 § mahdollistaa sopimukset 2023 vuoden loppuun.
Hyvinvointialueiden yhteistyötä kannattaa mahdollisesti tehdä samankaltaisten hankintojen valmistelussa. Valmistelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin.
Joissakin tapauksissa saattaa olla järkevää hyödyntää esimerkiksi Hanselia tai alueellisia yhteishankintayksiköitä.
Useat Hansel Oy:n yhteishankinnat ovat hyvinvointialueiden käytettävissä ja lisäksi Hansel Oy tarjoaa asiantuntijapalveluita asiakaskohtaisiin kilpailutuksiin.
Voimaanpanolain 8 § linjaa, että väliaikaisen valmistelun toimielimen (VATE) asettanut viranomainen (alueen yhdessä sopima tai 3 § tarkoittama sairaanhoitopiiri) tarjoaa valmistelutoimielimelle toimitilat ja välttämättömät hallinnon palvelut.
Toimielimen asettanut viranomainen järjestää toimielimelle tarjoamansa hallinnon samalla tavalla kuin omat hallinnon palvelunsa omien sopimustensa kautta, jos sopimusehdot sen sallivat.
Ohjeistus koskee vain väliaikaisen toimielimen omaan toimintaan tarvittavia palveluita, ei väliaikaisen toimielimen tekemää hyvinvointialueen toiminnan valmistelua. Hyvinvointialueen tarvitsemat palvelut suunnitellaan ja hankitaan erikseen muissa kysymyksissä kuvatun mukaisesti.
Julkisten hankintojen neuvontayksikkö (JHNY) palvelee hankintalain mukaisia hankintayksiköitä julkisiin hankintoihin liittyvissä kysymyksissä.
- Lisätietoa hankinnoista löytyy hankinnat.fi.
- Kunnat ja alueet voivat olla yhteydessä palvelusähköpostiin [email protected] yksittäisissä kunta-/aluekohtaisissa kysymyksissä.
Yhteishankintojen valmisteluun asiantuntijapalveluita tarjoaa Hansel Oy.
DigiFinland voi asemansa puolesta tehdä yhteishankintoja, jotka tarjotaan kaikkien alueiden käyttöön. DigiFinlandin roolista ei ole tehty vielä päätöksiä.