Usein kysyttyä ICT-muutoksen valtionavustuksesta

Väliaikaisen toimielimen ja hyvinvointialueen tulee tukipalveluja hankittaessa noudattaa hankintalakia. Voimaanpanolaissa tai muussa sääntelyissä ei ole mitään siirtymäaikoja, jotka väljentäisivät hankintalakia. Kunnan näkökulmasta tulee huomioida kuntalain luku 15, jos kyseessä on taloudellinen toiminta.


Turvaluokiteltua tietoa ei voi sisällyttää hakemukseen. Jos turvaluokiteltu tieto (IV-taso) on kuitenkin välttämätöntä hakemuksen ymmärrettävyyden tai kustannusten perustelujen kannalta, voi hakemukseen tehdä erillisen liitteen, joka lähetetään turvasähköpostina sosiaali- ja terveysministeriön kirjaamoon. Korkeamman turvaluokan tietoa ei voi sisällyttää hakemuksiin.


Kansilehdelle ei ole määrämuotoista rakennetta. Kansilehdeltä tulisi käydä ilmi avustuksen hakija ja avustus, johon hakemus liittyy sekä päätösvaltaisen henkilön allekirjoitus.


Nopeutetussa aikataulussa järjestetyn avustushaun yhteydessä kullekin avustuksen hakijalle myönnetään avustusta hakemuksen perusteella, mutta niin että lopullinen avustussumma on korkeintaan 1 miljoonaa euroa hakijaa kohden. Nopeutetussa haussa myönnettävä summa jää alle 1 miljoonan euron, mikäli tarpeita on esitetty tätä vähemmän.


Tulevassa haussa on mahdollista hakea avustusta toiminnallisesti samaan kokonaisuuteen, mikäli hakemuksesta käy ilmi se, että haettava avustus ei ole päällekkäistä jo myönnetyn avustuksen kanssa. Uusiin tai kasvaneisiin kustannuksiin voi saada avustusta.


Jos valtionavustus myönnetään käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen, valtionavustuksen saajan on tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan kanssa. Valtionavustuspäätöksessä määritellään, saako valtionavustuksen saaja siirtää avustusta ja mille muulle oikeushenkilölle tai -henkilöille (osatoteuttajille). Huomioitavaa on, että saajien ja osatoteuttajien, tulee olla kelpoisia saajia eli hyvinvointialueita, tai HUS-yhtymä, Helsingin kaupunki, tai Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Helsingin kaupungin ohella muita kuntia tai kuntayhtymiä ei ole asetuksessa määritelty saajina.


Jos kysymyksessä oleva liitto on eri oikeushenkilö kuin hyvinvointialue, eikä se ole mikään muu asetuksessa saajana todettu toimija, se ei voi olla hakijana, saajana eikä sille voida siirtää avustusta käytettäväksi. Hankehallinnoijan vaihtaminen on mahdollista hankekauden aikana, mutta edellyttää aina sosiaali- ja terveysministeriön tekemää päätöstä. Saaja ei voi itse päättää siirtävänsä hankehallinnoijan vastuun toiselle oikeushenkilölle. Valtionavustuspäätöksen mukainen saaja on aina täysimääräisesti vastuussa valtionapuviranomaiselle valtionavustuksen oikeasta käytöstä. 


Palvelutehtäväluokitus on ollut velvoittava 1.1.2021 alkaen. Näin ollen avustusta voi käyttää tilanteen korjaamiseen, koska velvoite on ollut voimassa ennen järjestämisvastuun siirtymistä hyvinvointialueille 1.1.2023.


Kyllä, sosiaalihuollon osalta ei ole asiakastietolaista johtuvia velvoitteita, joiden määräaika olisi ennen 1.1.2023.


Vanhojen tietojen arkistointi on oma kohtansa asetuksen mukaisissa avustuksen käyttökohteissa. Avustusta voidaan käyttää myös arkistointiin. Lisätietoa löydät hakuoppaan kohdasta 4.13.


Valtionavustus voidaan myöntää vain asetuksen mukaisille avustuksen saajille, eli hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain (615/2021) 4 luvussa tarkoitetulle HUS-yhtymälle sekä erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 7 §:ssä tarkoitetulle Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Valtionavustuspäätöksessä määritellään valtionavustukset saaja(t).