Usein kysyttyä opiskeluhuollosta

Koulutuksen järjestäjien ja hyvinvointialueen yhteistyö ja työnjako

Hyvinvointialue on 1.1.2023 alkaen opiskeluhuollon kuraattorien ja psykologien työnantaja. Hyvinvointialue vastaa siten muun muassa kuraattorien ja psykologien rekrytoinnista, töiden järjestelystä, työvälineistä ja esimiestyön organisoinnista.


Opiskeluhuoltopalvelut on lain mukaan järjestettävä lähipalveluna, myös syrjäseuduilla ja pienissä oppilaitoksissa. Palvelut on järjestettävä ensisijaisesti oppilaitoksessa tai oppilaitoksen välittömässä läheisyydessä. Toisen asteen opiskeluterveydenhuollon palveluja voidaan järjestää myös keskitetysti opiskeluterveydenhuollon toimipisteessä. Tällöinkin palvelun on oltava helposti opiskelijoiden saavutettavissa. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 9 § sekä Hallituksen esitys 19/2022)


Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus tarjota opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseksi tarkoitukseen soveltuvat tilat hyvinvointialueen opiskeluhuoltohenkilöstön käyttöön. Opiskeluhuoltopalvelut tulee järjestää ensisijaisesti oppilaitoksessa. Mikäli tarkoitukseen soveltuvia tiloja ei oppilaitoksessa ole, palvelut tulee järjestää oppilaitoksen välittömässä läheisyydessä. Hyvinvointialue maksaa tilojen käytöstä koulutuksen järjestäjälle. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 9§ sekä Hallituksen esitys 19/2022)


Opiskeluhuollon palvelujen on oltava oppilaille ja opiskelijoille helposti saavutettavissa. Mikäli oppilaitoksessa ei ole tiloja opiskeluhuollon palveluille, palvelut on järjestettävä oppilaitoksen välittömässä läheisyydessä. Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus tarjota opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseksi tarkoitukseen soveltuvat tilat hyvinvointialueen opiskeluhuoltohenkilöstön käyttöön. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 9 § sekä Hallituksen esitys 19/2022)


Henkilöstöasiat

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtäviä hoitava henkilöstö sekä opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit siirtyvät lain mukaan hyvinvointialueiden palvelukseen tehtävineen. Kunnan tai kuntayhtymän opetustoimeen palkkaama muu kuin sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön alaista työtä tekevä henkilöstö jää opetustoimen palvelukseen, mikäli kunta ei hyvinvointialueen kanssa muuta sovi. (Laki sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta 616/2021 18 §)


Valtionosuudet lakisääteisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen osalta, mukaan lukien opiskeluhuolto, siirtyvät hyvinvointialueille. Kunta voi omalla rahoituksellaan palkata tarkoituksenmukaiseksi katsomiaan työntekijöitä.                                                               

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyvä lainsäädäntö ei tunnista tilannetta, jossa kunnan palvelukseen jäisi sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä. Kunta voi periaatteessa yleisen toimivaltansa perusteella palkata kouluihin esimerkiksi psykiatrisia sairaanhoitajia, mutta tällöin on tärkeää pohtia, mihin tehtäviin työntekijöitä tarvitaan. On myös kunnan itsensä vastuulla selvittää, mihin säännöksiin työ perustuu. Lisäksi tulee määritellä, miten työ sovitetaan yhteen hyvinvointialueen lakisääteisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa. Erittäin tärkeää on myös huolehtia palvelun laadusta oppilaiden ja opiskelijoiden aseman ja oikeusturvan varmistamiseksi. Työn ohjaamiseen, johtamiseen ja esimerkiksi työn kirjaamiseen liittyvät kysymykset tulee myös ratkaista.

Toisin sanoen mikäli kunta palkkaisi psykiatrisen sairaanhoitajan kouluun tai oppilaitokseen, kunnan tulisi huolehtia, että kaikki terveydenhuollon palveluja koskevat säännökset, esimerkiksi laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, laki potilaan asemasta ja oikeuksista sekä laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä, toteutuvat.


Psykologimitoitus tulee voimaan 1.8.2023. Henkilöstömitoituksilla pyritään tekemään psykologien työkuva houkuttelevaksi ja sen voidaan ajatella helpottavan rekrytointia. Rekrytointia helpottanee myös esimerkiksi se, että aiempaa suuremmissa yksiköissä hyvinvointialueilla työntekijöiden ammatillinen tuki vahvistuu. Pidemmällä tähtäimellä tilannetta helpottanee psykologikoulutuksen lisäys. 


Palvelujen sisältö

Koulutuksen järjestäjän vastuulla on, että opiskeluhuollosta muodostuu toimiva kokonaisuus. Tämä edellyttää, että koulutuksen järjestäjä ja hyvinvointialue sopivat yhteisistä toimintatavoista. Koulutuksen järjestäjien välisen yhteistyön on todettu lisääntyvän alueilla, joissa opiskeluhuoltopalvelut ovat olleet kuntayhtymien järjestämisvastuulla. Tämä on mahdollistanut alueella myös yhteisöllisen työn yhteisen kehittämisen. 

Opetushallitus tulee valmistelemaan yhdessä Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen kanssa lainsäädännön perusteella määräykset opiskeluhuollon keskeisistä periaatteista ja tavoitteista sekä opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta kaikilla koulutusasteilla kuten tähänkin asti.
 


Tiedonhallinta

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon kirjaukset menevät jatkossa kuraattorien osalta sosiaalihuollon asiakasrekisteriin ja psykologien osalta terveydenhuollon potilasrekisteriin. Näiden rekisterien rekisterinpitäjänä toimii hyvinvointialue. Rekisterinpitäjä määrittelee, millaiset käyttöoikeusroolit ja niihin sidotut näkyvyydet kussakin tehtävässä tietyn rekisterin sisällä on. Yli rekisterirajan (sosiaali- ja terveydenhuollon välillä) tapahtuvaa tietojen vaihtoa säätelee lainsäädäntö. Käytännössä tämä tarkoittaa monialaiseen kirjaamiseen liittyviä säädöksiä sekä asiakkaan/potilaan suostumuksella tapahtuvaa tietojen vaihtoa.


Monialaiseen yksilökohtaiseen asiantuntijaryhmään liittyvät välttämättömät kirjaukset tehdään jatkossakin koulutuksen järjestäjän ylläpitämään opiskeluhuoltokertomukseen (OpHL 20 §). 
Jos oppilas on myös opiskeluhuoltopalvelujen piirissä, kirjataan tarvittavat asiat myös kyseisen oppilaan sosiaali- tai terveydenhuollon tietojärjestelmään, kuten muukin yksilökohtaisen opiskeluhuoltopalvelun kannalta tärkeä tieto.


Yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön kirjaamisesta ei ole säädetty. Koulutuksen järjestäjä päättää mihin järjestelmään yhteisöllisen työn suunnittelu, toteutus ja seuranta oppilaitoksessa kirjataan. 

Opiskeluhuollon työntekijöiden työajan suunnittelu ja seuranta toteutetaan hyvinvointialueen määrittämällä tavalla.


Yksilökohtaisessa opiskeluhuoltopalvelussa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmiin kirjataan oppilaan kanssa tehty työskentely. Tietojärjestelmät palvelevat siis oppilaan tarvitseman tuen arviointia, toteutumista ja seurantaa sosiaali- ja terveydenhuollon kirjaamista koskevan lainsäädännön mukaisesti (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 784/2021; Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812 / 2000; Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista 254/2015). 

Yksilökohtainen työ muodostaa vain osan opiskeluhuollon työntekijöiden työnkuvasta eikä sen seuranta ole sama asia kuin työnantajan toteuttama työajan seuranta. Opiskeluhuollon työntekijöiden työajan suunnittelu ja seuranta toteutetaan hyvinvointialueen määrittämällä tavalla.
 


Hyvinvointialueella on yksi yhteinen sosiaalihuollon asiakasrekisteri, johon tallennetaan kaikkien sosiaalihuollon palveluiden kirjaukset. Samoin kaikki terveydenhuollon kirjaukset tallentuvat yhteen hyvinvointialueen ylläpitämään terveydenhuollon potilasrekisteriin. 

1.1.2023 lähtien kuraattori- ja psykologipalveluissa tulee olla käytössä sellainen tietojärjestelmä, joka mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön mukaisen kirjaamisen sekä tietojen tallentumisen em. rekistereihin. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 784/2021; Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812 / 2000; Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista 254/2015). 

Kaikki kuraattoripalvelussa syntyvät asiakastiedot ovat siis sosiaalihuollon asiakasasiakirjoja, jotka pitää järjestelmässä pystyä merkitsemään metatiedolla sosiaalihuollon asiakasrekisteriin kuuluviksi.  Lisäksi ne pitää liittää metatiedolla sosiaalihuollon palvelutehtävään, sosiaalipalveluun sekä siihen palveluprosessiin, jossa ne laaditaan. Asiakastietojärjestelmään pitää lisäksi pystyä toteuttamaan sosiaalihuollon asiakastietoja koskevat käyttöoikeudet. 

Jos järjestelmällä liitytään Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon, se pitää sertifioida Kanta-palveluihin yhteensopivaksi. Valmistelussa kannattaa siten huomioida kuraattori- ja psykologipalveluiden velvollisuus liittyä Kantaan viimeistään 1.3.2025. THL antaa määräykset asiakas- ja potilasasiakirjojen tietosisällöistä ja tietorakenteista, joita kirjaamisessa on noudatettava. Määräyksen 1/2021 mukaisesti sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen sisällön ja rakenteen tulee noudattaa Sosmeta-palvelussa julkaistuja asiakasasiakirjarakenteita viimeistään silloin, kun asiakasasiakirjat on alettava tallentaa Kanta-palveluihin. Myös psykologipalvelun kirjaamisessa THL:n määrittelyjen mukaiset tietorakenteet tulee olla käytössä viimeistään, kun tallennus Kanta-palveluihin aloitetaan.

Siinä, mikä tietojärjestelmä / mitkä tietojärjestelmät valitaan käyttöön, on kyse paikallisesta sopimisesta ja järjestelmätoimittajien kanssa käytävistä neuvotteluista. Valtioneuvostolla ei ole asiaan ohjausvaltaa. 


Kaikki kuraattorien ja psykologien yksilökohtaisen opiskeluhuollon kirjaukset tullaan todennäköisesti siirtämään kuntien rekistereistä 1.1.2023 hyvinvointialueen ylläpitämiin sosiaalihuollon asiakasrekisteriin ja terveydenhuollon potilasrekisteriin. Tiedot siirtyisivät siitä riippumatta, onko toiminta ollut aiemmin sivistystoimen vai sosiaali- ja terveystoimen hallinnonalaa.  Kuraattorit ja psykologit pystyisivät siis jatkossakin hyödyntämään ennen 1.1.2023 kirjattua tietoa. Tietojen siirtojen ohjeistusta valmistellaan STM-THL –yhteistyönä tulevien hyvinvointialueiden kanssa. Opiskeluhuollosta hyvinvointialueille siirtyvien tietoaineistojen rajauksista on tulossa tarkempaa ohjeistusta arviolta 6/2022.

Monialaisen yksilökohtaisen asiantuntijaryhmän kirjaukset eivät olisi rekisterisiirron piirissä, koska monialaiseen yksilökohtaiseen asiantuntijaryhmään liittyvät kirjaukset tehdään jatkossakin koulutuksen järjestäjän ylläpitämään opiskeluhuoltokertomukseen (OpHL 20 §). Opiskeluhuoltokertomuksen näkyvyydet ja käyttöoikeudet määrittelee opetuksen järjestäjä.