Usein kysyttyä opiskeluhuollosta

Koulutuksen järjestäjien ja hyvinvointialueen yhteistyö ja työnjako

Hyvinvointialue on 1.1.2023 alkaen opiskeluhuollon kuraattorien ja psykologien työnantaja. Hyvinvointialue vastaa siten muun muassa kuraattorien ja psykologien rekrytoinnista, töiden järjestelystä, työvälineistä ja esimiestyön organisoinnista.


Opiskeluhuoltopalvelut on lain mukaan järjestettävä lähipalveluna, myös syrjäseuduilla ja pienissä oppilaitoksissa. Palvelut on järjestettävä ensisijaisesti oppilaitoksessa tai oppilaitoksen välittömässä läheisyydessä. Toisen asteen opiskeluterveydenhuollon palveluja voidaan järjestää myös keskitetysti opiskeluterveydenhuollon toimipisteessä. Tällöinkin palvelun on oltava helposti opiskelijoiden saavutettavissa. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 9 § sekä Hallituksen esitys 19/2022)


Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus tarjota opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseksi tarkoitukseen soveltuvat tilat hyvinvointialueen opiskeluhuoltohenkilöstön käyttöön. Opiskeluhuoltopalvelut tulee järjestää ensisijaisesti oppilaitoksessa. Mikäli tarkoitukseen soveltuvia tiloja ei oppilaitoksessa ole, palvelut tulee järjestää oppilaitoksen välittömässä läheisyydessä. Hyvinvointialue maksaa tilojen käytöstä koulutuksen järjestäjälle. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 9§ sekä Hallituksen esitys 19/2022)


Opiskeluhuollon palvelujen on oltava oppilaille ja opiskelijoille helposti saavutettavissa. Mikäli oppilaitoksessa ei ole tiloja opiskeluhuollon palveluille, palvelut on järjestettävä oppilaitoksen välittömässä läheisyydessä. Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus tarjota opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseksi tarkoitukseen soveltuvat tilat hyvinvointialueen opiskeluhuoltohenkilöstön käyttöön. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 9 § sekä Hallituksen esitys 19/2022)


Suunnitelman ei tarvitse olla hyväksytty aluevaltuustossa vielä vuoden vaihteessa.

Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma hyväksytään aluevaltuustossa valtuustokausittain. Valtuustokausi kestää neljä vuotta. 

Opetushallitus uudistaa opetussuunnitelmien perusteet ja määräyksen ammatillisen koulutuksen opiskelijahuollon keskeisistä periaatteista sekä opiskelijahuollon tavoitteista syksyn 2022 aikana. Tavoitteena on, että koulutuksen järjestäjät työstäisivät koulutuksen järjestäjäkohtaiset opiskeluhuoltosuunnitelmat niin, että ne otetaan käyttöön 1.8.2023 alkaen. Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma valmistellaan alueellisessa opiskeluhuollon yhteistyöryhmässä näiden koulutuksen järjestäjien uusien opiskeluhuoltosuunnitelmien perusteella. 

Tarkoituksena on, että alueelliseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan kerätään tarvittavat tiedot ja sanoitetaan yhdessä hyvinvointialueen sekä koulutuksen järjestäjien kanssa yhteiset toimintakäytännöt ja tavoitteet niin, että suunnitelma palvelee kaikkia osapuolia aluevaltuustosta yksittäisiin oppilaitoksiin saakka opiskeluhuollon toteuttamisessa oppilaiden ja opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti.

Koulutuksen järjestäjien ja hyvinvointialueen välisen aktiivisen yhteistyön aloittaminen mahdollisimman pian on tärkeää riittävän tiedonvaihdon varmistamiseksi. Hyvinvointialueen vastuuhenkilöt tarvitsevat muutosvaiheessa koulutuksen järjestäjiltä sekä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollolta riittävät tiedot opiskeluhuoltopalveluista niiden järjestämiseksi. Näin varmistetaan, että oppilaiden ja opiskelijoiden palvelut toimivat kouluilla ja oppilaitoksissa sujuvasti vuoden vaihteessa ja sen jälkeen.


Hyvinvointialueen on muodostettava alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä yhteistyöelimeksi alueensa kuntien ja muiden opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kanssa. Yhteistyöryhmässä on myös oltava oppilaiden ja heidän huoltajiensa, opiskelijoiden sekä opiskeluhuollon työntekijöiden edustus. Opiskeluhuollon yhteistyöryhmässä tulee lisäksi huomioida eri koulutusasteet varhaiskasvatuksesta ammatilliseen koulutukseen. Tarvittaessa mukaan voidaan myös ottaa tarpeelliseksi katsottuja yhteistyötahoja. 

Hyvinvointialueet, alueen kunnat ja muut koulutuksen järjestäjät voivat sopia ja päättää alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmän organisoitumisesta ja toiminnasta parhaaksi katsomallaan tavalla. Mikäli alueella esimerkiksi on runsaasti yksityisiä koulutuksenjärjestäjiä, ne voivat sopia edustuksellisesta osallistumisesta ja sen myötä tarvittavasta tietojen vaihdosta keskenään. Alueellisessa yhteistyöryhmässä voidaan myös sopia perustettavan erilaisia alatyöryhmiä, esimerkiksi koulutusasteittain. Tavoitteena on, että koulutuksen järjestäjien ja hyvinvointialueen yhteistyö sujuu mahdollisimman sujuvasti ja hyvin niin, että oppilaat ja opiskelijat saavat yhdenvertaiset ja tasalaatuiset palvelut tarpeidensa mukaisesti.


Alueellinen yhteistyöryhmä ei ohjaa opiskeluhuollon kokonaisuutta. Alueellinen yhteistyöryhmä on koulutuksen järjestäjien ja hyvinvointialueen yhteistyöelin. 

Alueellinen yhteistyöryhmä käsittelee hyvinvointialueen ja sen alueella toimivien koulutuksen järjestäjien välisiä opiskeluhuollon yhteistyökysymyksiä ja valmistelee alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman hyvinvointialueen aluevaltuustolle. Se myös seuraa suunnitelman toteutumista.

Koulutuksen järjestäjä vastaa opiskeluhuollon kokonaisuuden toteutumisesta myös jatkossa, kuitenkin yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa, jonka vastuulla on opiskeluhuoltopalvelujen, eli koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä kuraattori- ja psykologipalvelujen, järjestäminen.
Koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa edelleen koulutuksen järjestäjän monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä ja oppilaitoksen opiskeluhuollosta kuten nykyisinkin monialainen oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä tai muu tehtävään soveltuva monialainen oppilaitoskohtainen ryhmä.


Henkilöstöasiat

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtäviä hoitava henkilöstö sekä opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit siirtyvät lain mukaan hyvinvointialueiden palvelukseen tehtävineen. Kunnan tai kuntayhtymän opetustoimeen palkkaama muu kuin sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön alaista työtä tekevä henkilöstö jää opetustoimen palvelukseen, mikäli kunta ei hyvinvointialueen kanssa muuta sovi. (Laki sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta 616/2021 18 §)


Valtionosuudet lakisääteisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen osalta, mukaan lukien opiskeluhuolto, siirtyvät hyvinvointialueille. Kunta voi omalla rahoituksellaan palkata tarkoituksenmukaiseksi katsomiaan työntekijöitä.                                                               

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyvä lainsäädäntö ei tunnista tilannetta, jossa kunnan palvelukseen jäisi sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä. Kunta voi periaatteessa yleisen toimivaltansa perusteella palkata kouluihin esimerkiksi psykiatrisia sairaanhoitajia, mutta tällöin on tärkeää pohtia, mihin tehtäviin työntekijöitä tarvitaan. On myös kunnan itsensä vastuulla selvittää, mihin säännöksiin työ perustuu. Lisäksi tulee määritellä, miten työ sovitetaan yhteen hyvinvointialueen lakisääteisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa. Erittäin tärkeää on myös huolehtia palvelun laadusta oppilaiden ja opiskelijoiden aseman ja oikeusturvan varmistamiseksi. Työn ohjaamiseen, johtamiseen ja esimerkiksi työn kirjaamiseen liittyvät kysymykset tulee myös ratkaista.

Toisin sanoen mikäli kunta palkkaisi psykiatrisen sairaanhoitajan kouluun tai oppilaitokseen, kunnan tulisi huolehtia, että kaikki terveydenhuollon palveluja koskevat säännökset, esimerkiksi laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, laki potilaan asemasta ja oikeuksista sekä laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä, toteutuvat.


Psykologimitoitus tulee voimaan 1.8.2023. Henkilöstömitoituksilla pyritään tekemään psykologien työkuva houkuttelevaksi ja sen voidaan ajatella helpottavan rekrytointia. Rekrytointia helpottanee myös esimerkiksi se, että aiempaa suuremmissa yksiköissä hyvinvointialueilla työntekijöiden ammatillinen tuki vahvistuu. Pidemmällä tähtäimellä tilannetta helpottanee psykologikoulutuksen lisäys. 


Palvelujen sisältö

Hyvinvointialueet voivat itse määritellä, tekevätkö kuraattorit sosiaalihuoltolain mukaisia palvelutarpeen arvioita. Jos palvelutarpeen arviointi ei kuulu kuraattorin työtehtäviin, hänen tulee tietää, miten toimia, kun lapsen, nuoren tai aikuisopiskelijan tuen tarvetta tulee arvioida. Palvelutarpeen arvioinnista vastaa sosiaalihuoltolain mukaisesti sosiaalihuollon ammattihenkilö, ja se tehdään asiakkaan elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä vastaa virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä. (SHL 36§).

Palvelutarpeen arviointiin liittyvässä tehtävänjaossa hyvinvointialueella tulee lähteä siitä, mikä on lasten, nuorten ja aikuisopiskelijoiden edun mukainen järjestely. Tarpeettomat työntekijältä ja palvelusta toiseen siirtymiset on minimoitava. Suositeltavaa on, että kuraattorit vähintäänkin osallistuvat palvelutarpeen arviointiin, jos he tuntevat koululaisen tai opiskelijan, tai jos palvelutarpeen arviointi on muutoin luontevaa tehdä koulu- tai opiskeluympäristössä. 

Hyvinvointialueet voivat määritellä myös sen, toimivatko kuraattorit sosiaalihuoltolain mukaisena omatyöntekijänä tarvittaessa. Sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita ja esimerkiksi täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea on mahdollista myöntää osana kuraattorin työtä, ja myös tästä hyvinvointialueet linjaavat itse. Tehtävänkuvien määrittelyn lähtökohtana tulee olla lapsen, nuoren tai aikuisopiskelijan edun ja palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden paras mahdollinen toteutuminen.


Hyvinvointialueita ei erityisesti velvoiteta tekemään hallintopäätöstä kuraattoripalvelun myöntämisestä, mutta asiakkaalla on halutessaan oikeus saada päätös sosiaalihuoltolain yleisten toimintaperiaatteiden mukaisesti. Lainsäädäntö ohjaa järjestämään palvelut ja niiden tarpeen arvion siten, että asiointi ja palvelujen saaminen on asiakkaalle mahdollisimman vaivatonta. On tärkeää, että yksilökohtaisen kuraattoripalvelun luonne oppilaiden hyvinvoinnin, kehityksen ja koulunkäynnin matalan kynnyksen tukena säilyy.


Sosiaalihuollossa voidaan sosiaalihuoltolain 6§:n mukaisesti antaa yleistä neuvontaa ja ohjausta ilman sosiaalihuollon asiakkuuden alkamista. Tämä koskee myös kuraattoripalvelua. Neuvontaa ja ohjausta voidaan antaa anonyymisti tarvittaessa. Neuvonta ja ohjaus koskee palveluiden järjestämistä ja niihin ohjautumista. 

Sosiaalihuollon asiakkuus alkaa, kun henkilön asiaa aletaan käsittelemään tai palvelua, esimerkiksi kuraattoripalvelua, aletaan antamaan. Käytännössä kuraattorityössä asiakkuus siis alkaa, kun henkilön tilannetta ja palvelutarvetta aletaan selvittämään. Tällöin alkaa myös kirjaamisvelvollisuus.


Koulutuksen järjestäjän vastuulla on, että opiskeluhuollosta muodostuu toimiva kokonaisuus. Tämä edellyttää, että koulutuksen järjestäjä ja hyvinvointialue sopivat yhteisistä toimintatavoista. Koulutuksen järjestäjien välisen yhteistyön on todettu lisääntyvän alueilla, joissa opiskeluhuoltopalvelut ovat olleet kuntayhtymien järjestämisvastuulla. Tämä on mahdollistanut alueella myös yhteisöllisen työn yhteisen kehittämisen. 

Opetushallitus tulee valmistelemaan yhdessä Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen kanssa lainsäädännön perusteella määräykset opiskeluhuollon keskeisistä periaatteista ja tavoitteista sekä opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta kaikilla koulutusasteilla kuten tähänkin asti.
 


Tiedonhallinta

Eri kunnissa kuraattoripalvelua on kirjattu eri tavalla. Osassa kunnista kuraattorit ovat jo nykyisin osa sosiaali- ja terveyspalveluja ja kirjaaminen sosiaalihuollon säännösten mukaista. Useimmissa kunnissa kuraattoripalvelu on ollut sivistystoimen alaista toimintaa, ja kirjaamiskäytännöt ovat vaihdelleet. Se, mikä muuttuu, riippuu siis lähtötilanteesta.

Vuoden 2023 alusta kuraattoripalvelu on sosiaalihuollon palvelu, ja kirjaamisen tulee tapahtua sosiaalihuollon kirjaamista koskevien säännösten mukaisesti esimerkiksi tietoturvan, kirjaamis-käytäntöjen ja asiakkaan aseman huomioimisen osalta.  

Sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluissa tapahtuvaa henkilötietojen käsittelyä säätelevät EU:n yleinen tietosuoja-asetus (EU 2016/679) ja tietosuojalaki (1050/2018). Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä eli asiakastietolaissa (784/2021) puolestaan on säännöksiä muun muassa tietoturvasta ja tietosuojasta ja näiden varmistamisesta sote-palveluissa, henkilökunnan riittävästä osaamisesta tietosuojaan liittyen sekä käyttöoikeuksien perusteista.  

Edellä mainittuja, sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä säädöksiä tarkentaa sosiaalihuollon oma lainsäädäntö. Näistä keskeisin on laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015). Se määrittelee tarkemmin sosiaalihuollon kirjaamista: milloin, mitä ja miten asioita kirjataan. 

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) pitää sisällään säännöksiä esimerkiksi alaikäisen asiakkaan mielipiteen selvittämisestä sekä asiakkaan informoimisesta siitä, mihin tietoja käytetään.

Myös sosiaalihuoltolain (1301/2014) säännökset tulee huomioida. 

Asiakastietojen asianmukaisella käsittelyllä varmistetaan asiakkaan asemaa ja oikeuksia sekä työntekijän oikeusturvaa. Ammattihenkilöiden yhdenmukainen kirjaaminen edesauttaa myös tiedon keräämistä ja hyödyntämistä, mikä osaltaan tukee oikea-aikaisten ja tarpeen mukaisten palvelujen järjestämistä asiakkaalle. Tiedon toisiokäyttö, eli esimerkiksi tilastotiedon saaminen palveluista sekä tiedon käyttö tutkimukseen tai palvelujen laadun varmistamiseen tehostuu.

Sosiaalihuollossa kirjaamiskäytännöt ovat muutoksessa lähivuosina. Organisaatioissa otetaan käyttöön kansallisesti yhtenäiset rakenteiset asiakasasiakirjat. Vaatimus rakenteisten asiakirjojen käyttöönotosta etenee vaiheittain. Kuraattoripalvelussa on oltava valmius rakenteiseen kirjaamiseen sekä Kanta-liittymiseen viimeistään 1.3.2025. 

Lisätietoa löytyy esimerkiksi THL:n tiedonhallinnan sivuilta:

https://thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/tiedonhallinnan-ohjaus/sosiaalihuollon-tiedonhallinta
 


Yksilökohtaisen opiskeluhuollon kirjaukset menevät jatkossa kuraattorien osalta sosiaalihuollon asiakasrekisteriin ja psykologien osalta terveydenhuollon potilasrekisteriin. Näiden rekisterien rekisterinpitäjänä toimii hyvinvointialue. Rekisterinpitäjä määrittelee, millaiset käyttöoikeusroolit ja niihin sidotut näkyvyydet kussakin tehtävässä tietyn rekisterin sisällä on. Yli rekisterirajan (sosiaali- ja terveydenhuollon välillä) tapahtuvaa tietojen vaihtoa säätelee lainsäädäntö. Käytännössä tämä tarkoittaa monialaiseen kirjaamiseen liittyviä säädöksiä sekä asiakkaan/potilaan suostumuksella tapahtuvaa tietojen vaihtoa.


Monialaiseen yksilökohtaiseen asiantuntijaryhmään liittyvät välttämättömät kirjaukset tehdään jatkossakin koulutuksen järjestäjän ylläpitämään opiskeluhuoltokertomukseen (OpHL 20 §). 
Jos oppilas on myös opiskeluhuoltopalvelujen piirissä, kirjataan tarvittavat asiat myös kyseisen oppilaan sosiaali- tai terveydenhuollon tietojärjestelmään, kuten muukin yksilökohtaisen opiskeluhuoltopalvelun kannalta tärkeä tieto.


Yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön kirjaamisesta ei ole säädetty. Koulutuksen järjestäjä päättää mihin järjestelmään yhteisöllisen työn suunnittelu, toteutus ja seuranta oppilaitoksessa kirjataan. 

Opiskeluhuollon työntekijöiden työajan suunnittelu ja seuranta toteutetaan hyvinvointialueen määrittämällä tavalla.


Yksilökohtaisessa opiskeluhuoltopalvelussa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmiin kirjataan oppilaan kanssa tehty työskentely. Tietojärjestelmät palvelevat siis oppilaan tarvitseman tuen arviointia, toteutumista ja seurantaa sosiaali- ja terveydenhuollon kirjaamista koskevan lainsäädännön mukaisesti (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 784/2021; Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812 / 2000; Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista 254/2015). 

Yksilökohtainen työ muodostaa vain osan opiskeluhuollon työntekijöiden työnkuvasta eikä sen seuranta ole sama asia kuin työnantajan toteuttama työajan seuranta. Opiskeluhuollon työntekijöiden työajan suunnittelu ja seuranta toteutetaan hyvinvointialueen määrittämällä tavalla.
 


Hyvinvointialueella on yksi yhteinen sosiaalihuollon asiakasrekisteri, johon tallennetaan kaikkien sosiaalihuollon palveluiden kirjaukset. Samoin kaikki terveydenhuollon kirjaukset tallentuvat yhteen hyvinvointialueen ylläpitämään terveydenhuollon potilasrekisteriin. 

1.1.2023 lähtien kuraattori- ja psykologipalveluissa tulee olla käytössä sellainen tietojärjestelmä, joka mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön mukaisen kirjaamisen sekä tietojen tallentumisen em. rekistereihin. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 784/2021; Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812 / 2000; Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista 254/2015). 

Kaikki kuraattoripalvelussa syntyvät asiakastiedot ovat siis sosiaalihuollon asiakasasiakirjoja, jotka pitää järjestelmässä pystyä merkitsemään metatiedolla sosiaalihuollon asiakasrekisteriin kuuluviksi.  Lisäksi ne pitää liittää metatiedolla sosiaalihuollon palvelutehtävään, sosiaalipalveluun sekä siihen palveluprosessiin, jossa ne laaditaan. Asiakastietojärjestelmään pitää lisäksi pystyä toteuttamaan sosiaalihuollon asiakastietoja koskevat käyttöoikeudet. 

Jos järjestelmällä liitytään Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon, se pitää sertifioida Kanta-palveluihin yhteensopivaksi. Valmistelussa kannattaa siten huomioida kuraattori- ja psykologipalveluiden velvollisuus liittyä Kantaan viimeistään 1.3.2025. THL antaa määräykset asiakas- ja potilasasiakirjojen tietosisällöistä ja tietorakenteista, joita kirjaamisessa on noudatettava. Määräyksen 1/2021 mukaisesti sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen sisällön ja rakenteen tulee noudattaa Sosmeta-palvelussa julkaistuja asiakasasiakirjarakenteita viimeistään silloin, kun asiakasasiakirjat on alettava tallentaa Kanta-palveluihin. Myös psykologipalvelun kirjaamisessa THL:n määrittelyjen mukaiset tietorakenteet tulee olla käytössä viimeistään, kun tallennus Kanta-palveluihin aloitetaan.

Siinä, mikä tietojärjestelmä / mitkä tietojärjestelmät valitaan käyttöön, on kyse paikallisesta sopimisesta ja järjestelmätoimittajien kanssa käytävistä neuvotteluista. Valtioneuvostolla ei ole asiaan ohjausvaltaa. 


Kaikki kuraattorien ja psykologien yksilökohtaisen opiskeluhuollon kirjaukset tullaan todennäköisesti siirtämään kuntien rekistereistä 1.1.2023 hyvinvointialueen ylläpitämiin sosiaalihuollon asiakasrekisteriin ja terveydenhuollon potilasrekisteriin. Tiedot siirtyisivät siitä riippumatta, onko toiminta ollut aiemmin sivistystoimen vai sosiaali- ja terveystoimen hallinnonalaa.  Kuraattorit ja psykologit pystyisivät siis jatkossakin hyödyntämään ennen 1.1.2023 kirjattua tietoa. Tietojen siirtojen ohjeistusta valmistellaan STM-THL –yhteistyönä tulevien hyvinvointialueiden kanssa. Opiskeluhuollosta hyvinvointialueille siirtyvien tietoaineistojen rajauksista on tulossa tarkempaa ohjeistusta arviolta 6/2022.

Monialaisen yksilökohtaisen asiantuntijaryhmän kirjaukset eivät olisi rekisterisiirron piirissä, koska monialaiseen yksilökohtaiseen asiantuntijaryhmään liittyvät kirjaukset tehdään jatkossakin koulutuksen järjestäjän ylläpitämään opiskeluhuoltokertomukseen (OpHL 20 §). Opiskeluhuoltokertomuksen näkyvyydet ja käyttöoikeudet määrittelee opetuksen järjestäjä.