Usein kysyttyä hyvinvointialueiden ja kuntien tukipalveluista
Hyvinvointialueiden toimialaan kuuluvien tehtävien tukipalveluiksi katsotaan kaikki sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea tukevat tehtävät, kuten
- keskitetty ruokahuolto
- siivous
- laitehuolto
- toimisto- ja hallintopalvelut
- palkanlaskenta-, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut
- ICT-palvelut ja kiinteistötoimi
- tekniset palvelut.
Kuntien ja kuntayhtymien lääkinnälliset tukipalvelut, kuten laboratorio- ja kuvantamispalvelut, ovat hyvinvointialueille siirtyviä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä.
Hyvinvointialueet voivat tuottaa tarvitsemiaan tukipalveluita joko omana toimintanaan, yhteistyössä toisten hyvinvointialueiden kanssa tai hankintalain mukaisesti esimerkiksi sidosyksikköyhtiöltään tai markkinoilla toimivilta yrityksiltä.
Nykyinen tukipalveluiden tuotanto on organisoitava sote-uudistuksen vuoksi uudelleen, jos sairaanhoitopiiri tai erityishuoltopiiri tuottaa tukipalveluita kunnille tai vapaaehtoisille kuntayhtymille. Samoin tukipalvelujen tuotanto on uudelleen organisoitava, jos kunnat tai vapaaehtoiset kuntayhtymät tuottavat tukipalveluita sairaanhoitopiirille, erityishuoltopiirille tai pelastuslaitokselle.
Tukipalveluiden tuotanto on organisoitava uudelleen myös silloin, jos kunnilla on sidosyksikköyhtiöitä, joiden osakkeet eivät siirry hyvinvointialueelle, mutta joiden palveluita hyvinvointialueet haluavat hyödyntää.
Kunnalla ja hyvinvointialueella ei voi olla yhteistä kuntalain mukaista kuntayhtymää tai hyvinvointialuelain mukaista hyvinvointiyhtymää, joka voisi ottaa yhteisen tukipalvelutehtävän hoitaakseen.
Hyvinvointialueella ja kunnilla voi sen sijaan olla yhteisesti omistettu sidosyksikköyhtiö, joka tuottaa tukipalveluita kaikille omistajilleen. Sidosyksikköyhtiö voi siten tuottaa tukipalveluja sekä hyvinvointialueelle että kunnille. Tämä kuitenkin edellyttää hankintalain 15 §:n mukaisen sidosyksikkösääntelyn noudattamista.
Jos sairaanhoitopiiri tai erityishuoltopiiri omistavat nykyisin yhdessä kunnan kanssa sidosyksikköyhtiön, siirtyvät kuntayhtymien omistuksessa olevat yhtiön osakkeet 1.1.2023 hyvinvointialueelle. Tämän jälkeen yhtiö on sidosyksikkösuhteessa hyvinvointialueeseen, jos yhtiö edelleen täyttää hankintalain 15 §:n mukaiset sidosyksikkösuhteen edellytykset.
Hyvinvointialueet ja kunnat ovat toisistaan erillisiä julkisyhteisöjä, joilla on molemmilla omat tehtäväalansa. Niillä ei ole toisiinsa oikeudellista organisatorista sidosta, kuten esimerkiksi kunnilla ja kuntayhtymillä. Tukipalveluissa on pääsääntöisesti kyse markkinaehtoisesta toiminnasta, jolloin sovellettavaksi tulevat hankintalain mukaiset kilpailuttamisvaatimukset sekä EU-oikeuden valtiontukisääntöihin perustuva hyvinvointialueiden ja kuntien velvollisuus yhtiöittää markkinoilla kilpailutilanteessa harjoittamansa toiminta.
Hankintalain 16 §:n mukaisessa horisontaalisessa yhteistyössä hankintayksikkö voi tehdä toiselta hankintayksiköltä hankintoja kilpailuttamatta niitä hankintalain mukaisesti. Horisontaalinen yhteistyö voi kuitenkin koskea vain sellaisia hankintoja, joilla hankintayksiköt toteuttavat yhteistyössä ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi niiden vastuulla olevia ”yleisen edun mukaisia julkisia palveluja”. Tukipalveluja ei yleensä voida pitää tällaisina yleisen edun mukaisina julkisina palveluina, jolloin kuntien ja hyvinvointialueiden väliset tukipalveluiden ostot eivät ole hankintalain 16 §:n nojalla mahdollisia.
Hyvinvointialueet ja kunnat voivat hankkia tarvitsemiaan palveluja kilpailuttamalla ne hankintalain mukaisesti. Hyvinvointialueet ja kunnat voivat osallistua kilpailutuksiin ainoastaan yhtiömuodossa. Kuntien omistama markkinoilla toimiva yhtiö voi tarjota hallinnollisia ja teknisiä tukipalveluita hyvinvointialueelle, jos se on voittanut hankintalain mukaisen kilpailutuksen.
Kunta voi tuottaa omalla verorahoituksellaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, esimerkiksi kuraattori- ja psykologipalveluja kouluille. Jos kunta haluaa myydä palveluja hyvinvointialueelle ja osallistua hyvinvointialueen tarjouskilpailuihin, sen on noudatettava kuntalain säännöksiä kunnan toiminnasta markkinoilla. Kuntalain perusteella kunnan on tällöin pääsääntöisesti yhtiöitettävä tehtävän hoito. Kuntalaissa säädetään eräitä poikkeuksia yhtiöittämisvelvollisuuteen.
Kunnat ja hyvinvointialueet ovat toisistaan erillisiä julkisyhteisöjä, joilla on molemmilla omat erilliset tehtäväalansa. Toisin kuin kunnilla ja kuntayhtymillä, niillä ei ole toisiinsa oikeudellista organisatorista sidosta. Siksi kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistoiminta ei voi koskea lakisääteisiä tehtäviä eikä yhteistoimintaa voi organisoida viranomaistoiminnaksi. Kuntien ja hyvinvointialueiden välisiä oikeudellisia suhteita sääntelevät kuntalaki ja hyvinvointialuelaki sekä hankintalaki.
Kuntalaki ja hyvinvointialuelaki edellyttävät, että kuntien ja hyvinvointialueiden on yhtiöitettävä markkinoilla kilpailutilanteessa harjoitettava toimintansa. Yhtiöittämisvelvollisuuden tarkoituksena on poistaa kuntien ja hyvinvointialueiden toimintaan mahdollisesti liittyvät ristiriidat EU-oikeuden valtiontukisääntöjen kanssa sekä varmistaa kilpailuneutraliteetin toteutuminen hankinnoissa.
Hyvinvointialueen toimintaa kilpailutilanteessa markkinoilla arvioidaan samalla tavalla kuin tällä hetkellä kunnan toimintaa kilpailutilanteessa markkinoilla. Käytännössä tällaiselle toiminnalle ei ole esitettävissä tyhjentävää yleispätevää määritelmää, joten viime kädessä hyvinvointialueen tai kunnan toiminnan luonne joudutaan arvioimaan kussakin yksittäistapauksessa erikseen. Kuntalaissa ja hyvinvointialuelaissa säädetään tilanteista, joissa kunnan tai hyvinvointialueen katsotaan toimivan kilpailutilanteessa markkinoilla ja joissa niiden ei ainakaan katsota toimivan kilpailutilanteessa markkinoilla.
Kun kunta tai hyvinvointialue osallistuu tarjouskilpailuun, se toimii kilpailutilanteessa markkinoilla. Sen sijaan, kun kunta tai hyvinvointialue tuottaa lain perusteella omana toimintanaan palveluja alueensa asukkaille ja muille, joille sen on lain perusteella järjestettävä palveluja, kunta tai hyvinvointialue ei toimi kilpailutilanteessa markkinoilla.
Kunta tai hyvinvointialue ei toimi kilpailutilanteessa markkinoilla myöskään silloin, jos se toimii lakiin perustuvan yhteistoimintavelvoitteen perusteella tai jos kyse on yhteistoiminnasta, jota ei tarvitse kilpailuttaa hankintalain perusteella. Yhtiöittämisvelvollisuutta ei myöskään ole, jos kyse on kunnan tai hyvinvointialueen satunnaisesta tai vähäisestä toiminnasta, kunnan tai hyvinvointialueen tytäryhtiölleen tuottamista hallinnollisista tai teknisluonteisista tukipalveluista taikka sidosyksiköilleen tuottamista palveluista.
Hyvinvointialue voi myydä hallinnollisia tai teknisluonteisia toimitiloihin liittyviä tukipalveluja (mm. tietojärjestelmät ja niiden ylläpitoa koskevat palvelut, kirjanpidon ja palkkahallinnon järjestäminen, arkistointi sekä siivous ja kiinteistöhuolto) tytäryhteisölleen ilman, että hyvinvointialueen katsotaan toimivan markkinoilla. Hyvinvointialuelain 132 §:n mukainen poikkeus ei kuitenkaan koske esimerkiksi pesula- tai ruokahuoltopalveluita tai lääketieteellisiä tukipalveluita, kuten laboratorio- tai kuvantamispalveluita.
Jos kunta tai hyvinvointialue kuitenkin toimii em. poikkeustapauksissa kilpailutilanteessa markkinoilla, sen on hinnoiteltava toimintansa markkinaperusteisesti ja pidettävä siitä erillistä kirjanpitoa.
Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen palvelutuotantoon liittyvissä tukipalvelutehtävissä työskentelevä henkilö siirtyy hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän palvelukseen, jos henkilön tosiasiallisista työtehtävistä vähintään puolet on kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon tai pelastustoimen tukitehtäviä. Asiasta säädetään voimaanpanolain (616/2021) 18 §:ssä.
Luovuttavan tahon ja luovutuksen saajan kannalta on tärkeää, että välttämätön palvelutuotanto turvataan siirtymätilanteessa. Henkilöstöresurssit on sovitettava yhteen siten, että sekä hyvinvointialueella että kunnissa on toimivat tukipalvelut myös jatkossa. Tukipalveluissa työskentelevien tehtäväsisältöjä ja toimenkuvia on syytä järjestellä virka- ja työehtosopimusten, työlakien ja työnantajan työnjohto-oikeuden mahdollistamin tavoin niin, että hyvinvointialueelle siirtyy oikea määrä työpanosta.
Yhtiömuotoisessa tukipalveluorganisaatiossa työskentelevän henkilön työnantaja ei muutu.
Ei siirry. Voimaanpanolain (616/2021) 22 §:n mukaan hyvinvointialueet vuokraavat kunnilta niiden omistamat, sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoimen käytössä olevat kiinteistöt 3 vuoden siirtymäkauden ajaksi. Lisäksi vuokrasopimusta voidaan pidentää yhden (1) vuoden ajan. Osapuolet voivat myös yhdessä sopia vuokraamisesta toisin.
Kunta vastaa omistamiensa ja hyvinvointialueelle vuokrattujen kiinteistöjen ylläpidosta. Kuntien kiinteistöjen ylläpitohenkilöstö ei siirry hyvinvointialueelle, koska kuntien kiinteistöt eivät siirry hyvinvointialueiden omistukseen.
Kunnan omistaman sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä tai tuottamista varten perustetun osakeyhtiön osakkeet siirtyvät hyvinvointialueelle, jos osakeyhtiön tosiasiallisena päätoimialana on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottaminen. Asiasta säädetään voimaanpanolain (616/2021) 23 §:ssä.
Kunnan omistamien muiden osakeyhtiöiden osakkeet eivät siirry hyvinvointialueelle, elleivät kunta ja hyvinvointialue niin erikseen sovi.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisena pidetään myös sellaista osakeyhtiömuotoista toimintaa, joka palvelee yksinomaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Lisäedellytyksenä on, että toiminta on välttämätön edellytys sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tosiasialliselle tuottamiselle ja toteuttamiselle. Esimerkkinä tällainen osakeyhtiö voi tarjota sosiaali- ja terveydenhuollolle välttämättömiä potilas- ja asiakastietojärjestelmäpalveluja.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta välttämättöminä palveluja tuottavia eivät kuitenkaan ole kuntien kiinteistöosakeyhtiöt tai ruokapalveluosakeyhtiöt, eivätkä tällaiset osakkeet siirry hyvinvointialueille.
Kuntien, kuntayhtymien ja hyvinvointialueiden tukipalveluiden pitää olla organisoitu kuntalain, hyvinvointialuelain ja hankintalain mukaisesti 1.1.2023 lähtien.
Eivät ohjaa. Kuntien ja hyvinvointialueiden tulee itsenäisesti sopia tukipalveluihin liittyvistä järjestelyistä.
Suositeltavaa on toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisten toimintamallien muodostaminen kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyönä.
Hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamisesta vastanneet tahot ovat sopineet toimielimelle hallinnollista tukea antavasta viranomaisesta, jonka on järjestettävä toimielimelle kokous- ja työtilat sekä huolehdittava toimielimen työskentelyedellytysten muusta varmistamisesta. Lakisääteinen velvoite hallinnollisen tuen antamisesta on voimassa toimielimen toimintakauden loppuun.
Hallinnollista tukea antava viranomainen vastaa lisäksi muun muassa valmistelutoimielimen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelutehtävistä. Hallinnollista tukea antava viranomainen ja toimielin sopivat kustannusten korvaamisesta.
Väliaikainen valmistelutoimielin vastaa hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta siihen saakka, kunnes aluevaltuusto on valittu ja aluevaltuuston asettama aluehallitus on aloittanut toimintansa.
Väliaikaisen valmistelutoimielimen toiminnan päättymisen jälkeen hyvinvointialueen on järjestettävä tarvitsemansa tukipalvelut omana toimintanaan tai muutoin hankintalakia noudattaen.
Tutustu myös Kuntaliiton sivuilta löytyviin kysymyksiin ja vastauksiin tukipalveluista.