Kysymyksiä ja vastauksia Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmasta

Marinin hallituksen sote-uudistuksessa perustason palveluja vahvistetaan ja painopistettä siirretään ehkäisevään työhön. Näin palvelut vastaavat ihmisten tarpeisiin ja ongelmiin voidaan puuttua ajoissa.

Peruspalveluja kehitetään Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. Kehittämistyö tapahtuu pääosin alueellisissa hankkeissa, jotka rahoitetaan valtionavustuksin.

Ohjelma tähtää sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatapojen uudistamiseen ja ihmisten tarpeista lähtevien palvelukokonaisuuksien kehittämiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyötä vahvistetaan, jotta asiakkaan tilanne voidaan arvioida kokonaisuutena.


Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksesta ihmiset saavat tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla. Siellä tarjotaan sosiaali- ja terveysalan eri ammattilaisten palveluita ja erityistason konsultaatioita sekä hyödynnetään digitaalisten palveluluiden mahdollisuuksia. Palvelujen painopistettä siirretään perustasolle ja ehkäisevään toimintaan, jotta erikoissairaanhoidon ja vaativien erityispalveluiden tarve vähenee.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksessa työskentelee sosiaalityön, sosiaalihuollon, lääketieteen, hammaslääketieteen ja hoitotyön ammattilaisia sekä eri alojen erityistyöntekijöitä kuten psykologeja, toimintaterapeutteja, fysioterapeutteja, ravitsemusterapeutteja ja puheterapeutteja. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksessa sosiaalihuolto ja terveydenhuolto ovat toistensa vahvat kumppanit. Sen lisäksi tarvitaan yhteistyötä ja integrointia myös erityistason sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä muiden viranomaistahojen ja hallintokuntien kanssa, kuten KELA:n, sivistystoimen, pelastustoimen ja TE-hallinnon kanssa.

Sosiaali- ja terveyskeskuksen tarjoamiin palveluihin kuuluu väestön tarpeiden mukaisesti ainakin perusterveydenhuollon, suun terveydenhuollon, sosiaalityön ja muun sosiaalihuollon palveluita, kotiin vietäviä palveluita ja sähköisiä palveluita, perustason mielenterveys- ja päihdepalveluja, avokuntoutuspalveluja, kansansairauksien ehkäisyä sekä neuvolapalveluita ja muita ehkäiseviä ja jalkautuvia palveluita.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ei tarkoitai yhteistä rakennusta, vaan kussakin maakunnassa sen palvelut ja tilat suunnitellaan vastaamaan ihmisten tarpeisiin.


Sote-uudistuksessa perustason palveluja vahvistetaan ja painopistettä siirretään ehkäisevään työhön. Tavoitteena on varmistaa, että palvelut vastaavat ihmisten tarpeisiin ja ongelmiin voidaan puuttua ajoissa.

Peruspalveluja kehitetään Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. Ohjelman tarkoituksena on perustaa Suomeen laaja-alaisia sosiaali- ja terveyskeskuksia, jotta ihmiset saavat tarvitsemansa avun yhdellä yhteydenotolla.

Ohjelmassa on viisi päätavoitetta:

  • Saatavuus – parannetaan palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta
  • Ennaltaehkäisy – siirretään painotusta raskaista palveluista ennakoivaan ja ehkäisevään työhön
  • Laatu – kehitetään palvelujen laatua ja vaikuttavuutta
  • Yhteentoimivuus – varmistetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovitus ja liittymäpinnat muihin palveluihin
  • Kustannukset – hillitään kustannusten kasvua, kun muut tavoitteet toteutuvat

Perustason palvelujen vahvistamisella voidaan korjata ongelmia ennen kuin niistä tulee suurempia.

Palvelut eivät aina toimi yhteen, jolloin asiakkaan tilanne ja palvelutarve eivät hahmotu kokonaisuutena.

Varhaisen tuen ja ennalta ehkäisevien sosiaalipalvelujen kustannukset ovat murto-osa korjaavien palvelujen menoista.

Osa ihmisistä joutuu jonottamaan kiireettömään terveydenhoitoon jopa viikkoja. Erikoissairaanhoidon kustannukset kasvavat, kun ongelmiin ei päästä puuttumaan ajoissa.

Ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa eri puolilla maata.


Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja. Niiden yhteensovittaminen ihmisen tarpeita vastaavaksi on ohjelman tärkein tavoite.

Ohjelman tarkoituksena on perustaa Suomeen laaja-alaisia sosiaali- ja terveyskeskuksia, jotta ihmiset saavat tarvitsemansa avun yhdellä yhteydenotolla. Sosiaalihuollon palveluita tuodaan vahvemmin osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta. Palvelujen painopistettä siirretään perustasolle ja ehkäisevään toimintaan, jotta erikoissairaanhoidon ja vaativien erityispalveluiden tarve vähenee. Eri alojen ammattilaiset ovat ihmisen tukena.

Palvelujen saatavuus paranee, kun hoitotakuuta kiireettömässä hoidossa kiristetään, sote-ammattilaisten yhteistyötä parannetaan ja toimintatapoja uudistetaan ja ihmisillä on mahdollisuus asioida vastaanotolla myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Sosiaali- ja terveyskeskuksessa kehitetään ja otetaan käyttöön uusia digitaalisia menetelmiä, jotka parantavat avun saatavuutta ja saavutettavuutta.

Uusia digitaalisia menetelmiä voivat käyttää ne asiakkaat ja potilaat, jotka pystyvät palvelemaan itseään omatoimisesti. Silloin ammattihenkilöiden aikaa vapautuu niiden hoitamiseen, jotka tarvitsevat henkilökohtaista, kasvokkain tapahtuvaa ohjausta.


Käytännössä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma toteutetaan alueellisissa kehittämishankkeissa eri puolilla Suomea.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tukee ja koordinoi alueellisten hankkeiden toimeenpanoa.

Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa ja linjaa ohjelmatyötä.

Ohjelman toimeenpanoa tuetaan myös lainsäädäntöuudistuksilla.


Hoitotakuu tarkoittaa sitä, että potilas pääsee terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle seitsemän päivän sisällä hoidontarpeen arvioinnista. Seitsemän päivän hoitotakuu koskee kiireetöntä hoitoa. Kiireellisissä tilanteissa potilaan tulee hakeutua päivystykseen.


Kiireettömään hoitoon pääsyä parannetaan esimerkiksi seuraavien toimien avulla:

  • eri ammattilaisten osaamista hyödynnetään paremmin, moniammatillista tiimityöskentelyä lisätään
  • sosiaali- ja terveyskeskukset yhdistävät sosiaalialan ja terveydenhuollon osaajat asiakkaan tueksi
  • ammattilaisten välillä on toimiva työnjako
  • lääkärit pääsevät keskittymään lääketieteellistä osaamista vaativiin asiakkaisiin
  • etävastaanottoja sekä ilta- ja viikonloppuvastaanottoja lisätään
  • digitaalisuutta hyödynnetään tehokkaammin: esim. hoidontarpeen arvio ja hoidon varaus sähköisesti, potilaan itse täytettävät terveyskyselyt ja oma-arviot, lääkityksen seuranta, ketterät yhteydenottotavat
  • erityistason konsultaatiot täydentävät perustasolla
  • uudenlaisten varasuunnitelmien luominen poissaoloja ja kysyntäpiikkejä varten
  • hukkatyön vähentäminen
  • vapaan hoitoonpääsyn toimintamallien kehittäminen, josta esimerkkinä kaikille käyttäjille avoimen ajanvarausjärjestelmän kokeileminen.

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) toimeenpanoa jatketaan vuosina 2020–2022 Sanna Marinin hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Ohjelman avulla halutaan vahvistaa erityisesti seuraavia asioita:

  • Perhekeskukset ja lasten, nuorten ja perheiden varhainen tuki arjessa
  • Lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • Lastensuojelun monialaisuus

Näitä kahta ensimmäistä kokonaisuutta tukevat kehittämistoimet toteutetaan osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelmaa.