Kysymyksiä ja vastauksia vaalikelpoisuudesta toimielimiin
Aluehallitus edustaa hyvinvointialuetta työnantajana ja vastaa hyvinvointialueen henkilöstöpolitiikasta. Tästä syystä hyvinvointialueen henkilöstön sekä henkilöstön edunvalvonnasta vastaavien henkilöiden vaalikelpoisuutta aluehallitukseen on eri tavoin rajattu. Organisatorisesti aluehallituksen alaisena työskentelevä henkilö ei voi olla samaan aikaan aluehallituksen jäsenenä.
Aluehallituksen vaalikelpoisuuden rajautumiseen vaikuttaa hyvinvointialueen toimielinrakenne. On huomattava, että hyvinvointialuelaki ei edellytä jotain tiettyä toimielinrakennetta, vaan lakisääteisiä toimielimiä lukuun ottamatta toimielinrakenne on hyvinvointialueen päätettävissä.
Vaalikelpoisuuden edellytyksenä on kaikissa tilanteissa vaalikelpoisuus aluevaltuustoon. Näin ollen hyvinvointialueen eri tehtäväalueilla johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä toimivat henkilöt eivät ole vaalikelpoisia aluehallitukseen. Sama koskee hyvinvointialueen määräysvallassa olevissa yhteisöissä vastaavassa asemassa olevia henkilöitä.
Jos aluehallituksen alaisena toimii lautakunta, jonka alaisena on hyvinvointialueeseen palvelussuhteessa olevaa henkilöstöä, tällainen henkilö on vaalikelvoton asianomaiseen lautakuntaan, mutta voi tietyin edellytyksin olla vaalikelpoinen aluehallitukseen. Tällöin on huomattava, että enemmistön hallituksen jäsenistä tulee olla muita kuin hyvinvointialueen tai hyvinvointialueen määräysvallassa olevan yhteisön palveluksessa olevia henkilöitä. Lisäksi on huomattava, että henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muutoin vastaa aluehallituksen käsiteltäväksi tulevista asioista, ei ole vaalikelpoinen aluehallitukseen.
Välittömästi aluehallituksen alaisena toimiva hyvinvointialueen palveluksessa oleva henkilö ei ole vaalikelpoinen aluehallitukseen. Vastaava rajaus koskee hyvinvointialueen määräysvallassa olevan yhteisön palveluksessa olevaa henkilöä, joka toimii hyvinvointialueen palveluksessa olevaa henkilöä vastaavassa asemassa. Tämän on katsottu tarkoittavan esimerkiksi tukipalvelu- tai vastaavan yhtiön henkilöstöä. Näiltä osin sääntelyn tarkoituksena on, että toisiaan vastaavassa asemassa olevat henkilöt ovat vaalikelpoisuuden näkökulmasta samassa asemassa riippumatta hyvinvointialueen organisaatio- tai konsernirakenteesta.
Jos aluehallituksen alaisena ei ole lautakuntia, tai jos niiden alaisena ei ole henkilöstöä, tällöin henkilöstö toimii edellä kuvatulla tavalla ”välittömästi” aluehallituksen alaisena, eikä näin ollen ole vaalikelpoinen aluehallitukseen. Koska henkilöstö on palvelussuhteen näkökulmasta toisiaan vastaavassa asemassa, on vaikea nähdä, miten osa aluehallituksen alaisesta henkilöstöstä voitaisiin katsoa vaalikelpoiseksi aluehallitukseen ja osaa henkilöstöstä ei. Kun vaalikelpoisuuden rajaus ulottuu hyvinvointialueen määräysvallassa olevien yhteisöjen osalta hyvinvointialueesta kokonaan erillisiin oikeushenkilöihin, vastaavassa asemassa hyvinvointialueen sisällä olevien henkilöiden osalta vaalikelpoisuuden rajaus voidaan siis käytännössä poistaa vain toimielinrakenteen kautta, ei esimerkiksi sisäisillä työnjohtomääräyksillä tai vastaavilla.
Toimielinten kokoonpanon osalta valtuusto voi päättää, että johtokunnan jäsenet tai osa jäsenistä valitaan aluevaltuuston määrittämien perusteiden mukaisesti hyvinvointialueen asukkaiden, henkilöstön tai palvelujen käyttäjien esityksestä. Muiden toimielinten osalta henkilöstön edustajia ei tässä merkityksessä voida valita, vaan kaikki toimielimen jäsenet ovat oikeuksien, velvollisuuksien ja vaalikelpoisuuden suhteen luottamushenkilöinä keskenään samassa asemassa.
Henkilöstön edunvalvonnasta vastaavien henkilöiden vaalikelpoisuutta rajataan eräiltä osin. Henkilöstön edunvalvonnasta asianomaisella hyvinvointialueella huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen aluehallitukseen eikä toimielimeen, joka pääasiallisesti hoitaa henkilöstöasioita.
Vaalikelpoinen ei myöskään ole henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa sen edunvalvonnasta. Tällaisia henkilöitä ovat tavallisesti esimerkiksi paikallisen henkilöstöjärjestön pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet.
Edunvalvonnasta vastaaminen edellyttää, että edunvalvontatehtävät kuuluvat asianomaisen henkilön varsinaisiin tehtäviin henkilöstöjärjestössä. Satunnainen osallistuminen neuvotteluun ei vielä aiheuta vaalikelpoisuuden menetystä, vaan sovellettaviksi tulevat esteellisyyssäännökset.