Väliaikainen valmistelutoimielin ja sen tehtävät

Hyvinvointialueen toiminnan käynnistämiseksi tarvitaan väliaikainen hallinto huolehtimaan niistä välttämättömistä ehdotetun voimaanpanolain mukaisista toimenpiteistä, jotka on tehtävä lainsäädännön voimaantulon 1.7.2021 jälkeen ennen aluevaltuuston toimikauden alkua 1.3.2022. 

Välttämättömiä toimenpiteitä ovat esimerkiksi hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistäminen. Valmisteltaviksi tulevat esimerkiksi ehdotukset hyvinvointialueen hallintosäännöstä, johtamisjärjestelmästä sekä tuotanto- ja yhteistyörakenteista.

Väliaikaisesta valmistelutoimielimestä voidaan puhekielessä käyttää lyhennettä VATE.


Väliaikainen valmistelutoimielin valmistelee uuden organisaation hallinnon järjestämistä koskevaa päätöksentekoa. Päätökset eivät voi olla pelkästään yksittäisen viranhaltijan päätöksiä. Päätökset eivät myöskään voi perustua hyvinvointialueen viranomaisten vapaaehtoiseen yhteistyöhön. 

Väliaikainen valmistelutoimielin vastaa valmistelutyön organisoimisesta ja johtamisesta. Valmistelutoimielimen yksityiskohtaiset tehtävät on lueteltu ehdotetun voimaanpanolain 10 §:ssä (katso HE 241/2020 vp, alkaen sivulta 1318).

Toimielimen tehtävänä ei ole poliittisia linjauksia vaativien asioiden valmistelu. 


Väliaikainen valmistelutoimielin vastaa hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta siihen saakka, kunnes aluevaltuusto on valittu ja aluevaltuuston asettama aluehallitus on aloittanut toimintansa.


Väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamisesta päättävät viranomaiset voivat halutessaan asettaa seurantaryhmän seuraamaan uudistuksen toimeenpanoa. 

Seurantaryhmä asetettaisiin hyvinvointialueella edustettuna olevien poliittisten puolueiden ja ryhmien edustajista. 

Seurantaryhmä ei osallistu valmistelutoimielimen tehtävien valmisteluun tai päätöksentekoon.


Väliaikaisen valmistelutoimielimen asettaminen

Hyvinvointialueen kunnat sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueet, sairaanhoitopiirit, erityishuoltopiirit ja alueen pelastustoimi sopivat väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta ja asettamisesta. 

Lisäksi ne sopivat viranomaisesta, joka asettaa väliaikaisen valmistelutoimielimen. Tämä viranomainen vastaa myös toimielimen hallinnollisesta tuesta.


Hyvinvointialueen kuntien sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueiden, sairaanhoitopiirien, erityishuoltopiirien ja alueen pelastustoimen on tehtävä väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta ja toimielimen asettavasta viranomaisesta yhtäpitävät päätökset. 

Päätökset valmistellaan ja tehdään sen mukaan, mitä kuntalaissa säädetään ja kunkin tahon osalta hallintosäännössä määrätään. Kunkin tahon osalta hallintosäännössä on määrätty sekä kyseisen tahon edustamisesta että puhevallan käyttämisestä.

Tämän jälkeen osapuolten sopima viranomainen asettaa väliaikaisen valmistelutoimielimen.


Jos lakien voimaantulosta on kulunut kaksi (2) kuukautta, eikä hyvinvointialueella ole asetettu väliaikaista valmistelutoimielintä, asettaa valtioneuvosto hyvinvointialueelle väliaikaisen valmistelutoimielimen. 

Tällöin hyvinvointialueen väestömäärältään suurin sairaanhoitopiiri vastaa valmistelutoimielimen hallinnollisesta tuesta. Uudenmaan hyvinvointialueilla tuesta vastaa kunkin hyvinvointialueen suurin kunta.


Kaikkien väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamiseen osallistuvien tahojen ei ole lain perusteella pakko olla toimielimen kokoonpanossa.


Erityishuoltopiirien tulee olla sopimassa kaikilla hyvinvointialueilla väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamisesta. 

Väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpano on toimielimen asettamisesta sopivien tahojen ratkaistavissa.


Väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamisesta sopivat tahot (hyvinvointialueen kuntien sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueiden, sairaanhoitopiirien, erityishuoltopiirien ja alueen pelastustoimen) sopivat myös toimielimelle hallinnollista tukea antavasta viranomaisesta, jonka on järjestettävä toimielimelle kokous- ja työtilat sekä huolehdittava toimielimen työskentelyedellytysten muusta varmistamisesta. 

Hallinnollista tukea antava viranomainen vastaa lisäksi muun muassa valmistelutoimielimen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelutehtävistä.


Väliaikaisen valmistelutoimielimen hallinto

Väliaikainen valmistelutoimielin on uuden hyvinvointialueen toimielin. Se on siten kokonaan uusi organisaatio.


Väliaikaisen valmistelutoimielimen hallinnon ja päätöksenteon menettelyihin sovelletaan hyvinvointialueesta ehdotetun lain säännöksiä (katso HE 241/2020 vp, alkaen sivulta 1196).

Väliaikainen valmistelutoimielin johtaa hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelua ja käyttää sitä koskevaa päätösvaltaa. Se vastaa tehtäviinsä liittyvästä puhevallan käyttämisestä aluevaltuuston toimikauden alkuun asti. 

Väliaikaiselle valmistelutoimielimelle on valittava puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Tarvittaessa valmistelutoimielimen on vahvistettava itselleen työjärjestys, jonka sisällössä otetaan soveltuvin osin huomioon hallintosääntöä koskevat hyvinvointialueesta ehdotetun lain säännökset.


Väliaikainen valmistelutoimielin voi asettaa keskuudestaan jaostoja hoitamaan erikseen määrättyjä tehtäviä ja siirtää näitä tehtäviä koskevaa päätösvaltaa jaostoille.  


Väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsenet ja henkilöstö

Väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsenet on valittava hyvinvointialueen kuntien sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueiden, sairaanhoitopiirien, erityishuoltopiirien ja alueen pelastustoimen viranhaltijoista, joilla on hyvä asiatuntemus toimialansa toiminnasta ja taloudesta. 


Väliaikaiseen valmistelutoimielimen jäsenet pysyvät virkasuhteessa nykyisiin työnantajaorganisaatioihinsa, jotka vastaavat jäsenten työnantajavelvoitteista. Jäsenet vapautetaan varsinaisista tehtävistään siten, että he toimivat valmistelutoimielimessä osa-aikaisesti tai kokoaikaisesti. 

Jos toimielimen jäsenet työskentelevät osa-aikaisesti molemmissa organisaatioissa, on työpanoksen määrästä sovittava nykyisen työnantajan ja väliaikaisen valmistelutoimielimen kesken. 


Viranhaltijat voivat toimia molemmissa samanaikaisesti. Viranhaltijan tehtävien muutoksista on sovittava lainsäädännössä edellytetyn mukaisesti.

Viranhaltijan esteellisyys työtehtävien hoitamisessa ratkaistaan hallintolain mukaisesti asia- ja tapauskohtaisesti. Kun kyse on hyvinvointialueen hallinnon yleisestä valmistelusta, eivät esteellisyyssäännökset yleensä tule sovellettavaksi. 


Valmistelutoimielin voi tarvittaessa palkata henkilöitä avustamaan toimielintä sen tehtävien hoitamisessa. Nämä henkilöt palkataan hyvinvointialueelle virka- tai työsopimussuhteeseen ja heidän työnantajavelvoitteistaan vastaa valmistelutoimielin toimikautensa ajan. 

Väliaikaisen valmistelutoimielimen työntekijöiden työsopimukset voi tehdä enintään vuoden 2023 loppuun asti.


Hyvinvointialueen kunnat sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueet, sairaanhoitopiirit, erityishuoltopiirit ja alueen pelastustoimi sopivat väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta.

Henkilöstön osallistamisen keinot ovat hyvinvointialueen harkinnassa. Nykyisten organisaatioiden henkilöstön edustajat voivat esimerkiksi tulla nimetyiksi toimielimen jäseniksi. Lisäksi henkilöstön edustajat voidaan toimielimen päätöksen perusteella osallistaa valmistelutyöhön myös muilla tavoin, esimerkiksi jaostojen työskentelyyn.

Henkilöstön työnantajamuutosten valmistelussa on noudatettava yhteistoimintamenettelyä koskevaa lainsäädäntöä.


Väliaikaisen valmistelutoimielimen rahoitus

Valtiovarainministeriö myöntää hyvinvointialueille valtionavustusta niiden toiminnan ja hallinnon käynnistämisen kustannuksiin vuosina 2021 ja 2022. 

Valtio vastaa myös väliaikaisen HUS-valmisteluryhmän ja HUS-yhtymän valittujen toimielinten kustannuksista vuosina 2021 ja 2022. 


Valtiovarainministeriön myöntämä valtion rahoitus hyvinvointialueille on käytettävissä lakien voimaantulosta alkaen vuoden 2022 loppuun asti.


Valtiovarainministeriö myöntää laskennallisen rahoituksen väliaikaisille valmistelutoimielimille ja aluevaltuustoille vuosina 2021 ja 2022 ilman erillistä hakemusta.


Ei ole. Valtion laskennallinen rahoitus on vuosina 2021 ja 2022 täysimääräistä.