Hyvinvointialueilla ja kunnilla on alueellaan itsehallinto. Hyvinvointialueilla ja kunnilla on siis oikeus päättää toiminnastaan myös järjestöyhteistyön ja -avustusten osalta.
Hyvinvointialueiden ja kuntien on tärkeä yhteistyössä sopia alueen järjestöjä koskevista asioista. Hyvinvointikertomukseen ja -suunnitelmaan on hyvä kirjata järjestöjen toimintaa koskevia tavoitteita ja toimenpiteitä. Hyvinvointialueen ja kuntien vuosittaiset neuvottelut ovat luonteva paikka sopia yhteisistä toimintamalleista järjestöjen osalta. Eri alueilla löydetään erilaisia ratkaisuja, miten uudenlaista järjestöyhteistyötä rakennetaan. Erilaisia hyviä käytänteitä on hyvä jakaa alueiden kesken.
Sosiaali- ja terveysministeriö neuvottelee erikseen kunkin hyvinvointialueen kanssa vuosittain hyvinvointialueen järjestämisvastuuseen kuuluvien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien toteuttamisesta. Näissä neuvotteluissa käsitellään väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä sitä ja muita tehtäviä koskevaa yhteistyötä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa.
Kuntouttava työtoiminta siirtyy osana sote-uudistusta hyvinvointialueen järjestämis-vastuulle. Tätä koskevat tekniset lain muutokset ovat eduskunnan käsittelyssä (HE56/2021). Näin ollen ne tehtävät, jotka nykyisessä kuntouttavaa työtoimintaa koskevassa laissa ovat kunnan vastuulla, ovat 1.1.2023 lukien hyvinvointialueen vastuulla. Aktivointisuunnitelman tulee jatkossa laatimaan siis TE-toimisto ja hyvinvointialue.
Sosiaalihuollon järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille ja tämän johdosta myös työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun (TYP) tulee jatkossa osallistumaan hyvinvointialue kunnan sijaan. Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmistelussa TYP-lakiin tehtävät muutokset.
Sote-uudistuksen voimaanpanolain mukaan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyy kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueelle liikkeenluovutuksen periaattein. Tämä koskee myös sosiaali- ja terveydenhuollon tukitehtävien henkilöstöä, jos tehtävää hoitavan henkilön tosiasiallisista tehtävistä vähintään puolet on sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen tehtävien tukitehtäviä (kuten ruokahuolto, siivous, laitehuolto, toimisto- ja hallintopalvelut, palkanlaskenta-, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut ja ICT-palvelut).
Koulutustausta tai se, mihin organisaatioon kunnassa henkilöstö on sijoitettu, ei ole ratkaisevaa, vaan minkä lainsäädännön mukaista toimintaa tehtävässä toteutetaan.
Aura-luokitus liittyy automaattiseen talousrapotointiin eikä se määrittele tehtävien järjestämisvastuuta. Resurssien siirtyminen liittyy niihin tehtäviin, joiden järjestämisvastuu kuuluu hyvinvointialueille. Sosiaalihuoltoon kuuluvia tehtäviä määrittelee sosiaalihuoltolaki (14§). Nykyisten sote-kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä toteuttavat ammattilaiset siirtyvät hyvinvointialueille, joille siirtyy kyseisten palveluiden järjestämisvastuu.
Työllistymistä edistävässä yhteispalvelussa on kyse monialaisesta verkostoyhteistyöstä, jossa eri toimijat yhdessä arvioivat työttömän palvelutarvetta ja suunnittelevat hänelle tarkoituksenmukaisen palvelukokonaisuuden. Kunkin toimijan tehtävistä ja palveluista säädetään toimialan omassa substanssilainsäädännössä. Eli hyvinvointialueen näkökulmasta kyse on normaaleista työikäisen väestön sosiaali- ja terveyspalveluista, jotka sovitetaan yhteen työvoimapalveluiden ja Kelan palveluiden kanssa.
Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueille ja työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun asiakkaiden parissa tehtävää työtä toteutetaan siten kuin alueen palvelutarve edellyttää. Erillistä korvamerkittyä rahoitusta työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua varten ei hyvinvointialueille tule, vaan osallistuminen yhteistoimintaan rahoitetaan hyvinvointialueen valtiolta saamasta yleiskatteellisesta rahoituksesta.
Ennen vuotta 2024 mahdollisesti tapahtuvaa työvoimaviranomaisen tehtävien siirtoa kunnille, niillä kunnilla, joilla ei ole työllisyyden kuntakokeilua, ei ole järjestämisvastuullista roolia työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa, vaan siitä vastaavat nykyiset valtion työ- ja elinkeinopalvelut, Kela ja hyvinvointialueet. Valmisteilla olevan vuoden 2024 työ- ja elinkeinouudistuksen jälkeen Työ- ja elinkeinoministeriö ohjeistaa kuntia työvoimapalveluihin ja niihin liittyvään työllisyyttä edistävään monialaiseen yhteispalveluun liittyen.
Työllisyyden kuntakokeiluissa on siirretty työvoimapalveluiden järjestämisvastuu kuntiin väliaikaisesti. Kuntakokeiluun liittyvää työvoimapalveluiden järjestämisvastuuta on esitetty jatkettavaksi vuoden 2024 loppuun. Hallitus valmistelee parhaillaan laajempaa työllisyyspalveluiden siirtoa kuntien vastuulle. Myös ne kunnat, joissa ei ole työllisyyden kuntakokeilua jatkavat toimintaansa TYP-johtoryhmässä vuonna 2023.
Mikäli kunnan työllisyyspalveluista vastaavassa hallinnollisessa yksikössä on toteutettu myös sosiaalipalveluja koskevia tehtäviä (kuten sosiaalityötä, kuntouttavaa työtoimintaa tai sosiaalista kuntoutusta), ne toiminnot siirtyvät jatkossa hyvinvointialueiden vastuulle niitä koskevan lainsäädännön nojalla.
Kunnilla on paljon osaamista ja mahdollisuuksia paikallisen elinkeinoelämän edistämisessä ja esimerkiksi yritysyhteistyöhön painottuvassa työllisyydenhoidossa. Mahdollisia muita työllisyyspalveluja kunta voi tuottaa myös omalla verorahoituksellaan.
Myös lakia työllistymistä edistävästä yhteispalvelusta päivitetään vuoden 2023 alusta vastaamaan uusia toimijoita ja sitä uudistetaan vuoden 2024 alusta. Vastuuministeriönä lainvalmistelussa on Työ- ja elinkeinoministeriö. Hyvinvointialueen tulee toimia yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa työllistymistä edistävän yhteispalvelun toteutuksessa. Lisäksi hyvinvointialueiden on yhteistyössä kuntien kanssa edistettävä alueensa asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Tehtävä kytkeytyy hyvinvointialueen muihin lakisääteisiin tehtäviin ja velvollisuuteen tehdä yhteistyötä alueellaan eri toimijoiden kanssa.
Kuntouttavan työtoiminnan lakiin tuli viimeksi muutoksia vuoden 2021 alusta.
https://stm.fi/-/kuntainfo-kuntouttavaan-tyotoimintaan-muutoksia-1.1.2021-alkaen
Kuntouttavan työtoiminnan lainsäädäntöä päivitetään vastaamaan uusia toimijoita, kun hyvinvointialueet aloittavat ja myöhemmin kun valmisteilla oleva työ- ja elinkeinopalveluiden siirto kunnallisille työvoimaviranomaisille toteutuu.
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hyvinvointialueiden käynnistymiseen liittyvä esitys, jossa tehdään järjestäjän muuttumisen aiheuttamat tekniset muutoksen noin sataan lakiin (HE 56/2021; Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen lainsäädäntöön sekä eräihin muihin lakeihin tehtävistä muutoksista hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevasta lainsäädännöstä johtuen). Muuten kuntouttavaa työtoimintaa koskevaa lakia ei olla muuttamassa tällä hallituskaudella.
Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain 14 §:n mukainen sosiaalihuollon palvelu ja kun sosiaalipalveluiden järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueelle, myös kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueelle. Kuntouttavaa työtoimintaa on järjestetty alueilla eri tavoin, esimerkiksi yhteistyössä kunnan nuorisotoimen palveluiden kanssa ja työpajaympäristössä. Järjestämisvastuun muuttuminen edellyttää, että alueellisista ratkaisuista sovitaan uudelleen hyvinvointialueen kanssa.
Kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyö kuntouttavassa työtoiminnassa
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta edellyttää monialaista toimintaa. Jos henkilö ei työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi voi osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön, aktivointisuunnitelmaan tulee sisältyä kuntouttava työtoiminta tai erityislakien mukaisesti sellaisia sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja, jotka parantavat henkilön työ- ja toimintakykyä. Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuollon palvelu, jonka järjestämisvastuu siirtyy muiden sote-palveluiden tavoin hyvinvointialueen järjestämisvastuulle 1.1.2023 lukien.
Sote-järjestämislaissa säädetään hyvinvointialueen ja kunnan välisestä yhteistyöstä. Yhteistyö on tarpeen myös kuntouttavan työtoiminnan palveluissa. Hyvinvointialueen on toimittava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyössä alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Hyvinvointialueen on osaltaan yhteen sovitettava sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujaan kunnallisten ja valtion palvelujen kanssa sekä edistettävä palvelujensa yhteensovittamista muiden toimijoiden palvelujen kanssa. Lisäksi hyvinvointialueen ja alueen kuntien on neuvoteltava vähintään valtuustokausittain tehtäviensä hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta.
Kunta ja hyvinvointialue voi tehdä monenlaista yhdyspintatyötä yhdessä. Myös kuntouttavaa työtoimintaa voidaan toteuttaa kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyössä siten, että hyvin-vointialue tuo kuntouttavan työtoiminnan palvelun kunnan hallinnassa olevaan tai kunnalta vuokraamaansa tilaan. Kuntouttavan työtoiminnan palvelut ovat kokonaan hyvinvointialueen järjestämiä ja rahoittamia, eikä kunta osallistu niiden tuottamiseen. (Seuraavan väliotsikon alla käsi-tellään kunnan mahdollisuutta toimia tuottajana tietyin reunaehdoin). Kunta voi tuoda omat palvelunsa (nuoriso, vapaa-ajan toiminta, opetus tms.) hyvinvointialueen järjestämän palvelun rinnalle yhteisiin tiloihin tai muuten palvelun yhteyteen, jolloin kokonaisuus säilyy asiakkaan näkökulmasta kokonaisuutena.
Kunnan tuottamisen tavat ja reunaehdot hyvinvointialueen järjestäessä kuntouttavaan työtoimintaa
Sosiaalipalveluiden järjestämisvastuu siirtyy sote-järjestämislain nojalla hyvinvointialueelle 1.1.2023 lukien. Tästä lukien hyvinvointialue vastaa siitä, miten kuntouttavan työtoiminnan palvelua sen alueella järjestetään. Hyvinvointialueella on oltava järjestämisvastuunsa toteuttamisen edellyttämä riittävä oma palvelutuotanto. Monituottajuus on edelleen mahdollista lainsäädännön reunaehdot huomioiden. Hyvinvointialueen tulee varmistaa, että sen järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja tuottavalla muulla palveluntuottajalla on riittävät ammatilliset, toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset huolehtia palveluiden tuottamisesta. Hyvinvointialue ohjaa ja valvoo sen järjestämisvastuulle kuuluvaa palvelutuotantoa.
Kunta voi tuottaa omalla verorahoituksellaan palveluja. Jos kunta haluaa myydä palveluja hyvinvointialueelle ja osallistua hyvinvointialueen tarjouskilpailuihin, sen on noudatettava kuntalain säännöksiä kunnan toiminnasta markkinoilla. Kuntalain perusteella kunnan on tällöin pääsääntöisesti yhtiöitettävä tehtävän hoito. Kuntalaissa säädetään eräitä poikkeuksia yhtiöittämisvelvollisuuteen.
Kuntouttavan työtoiminnan palvelun sisällöstä säädetään lain 13 a §:ssä. Kyseessä on palvelukokonaisuus, johon voi sisältyä monen tyyppistä toimintaa. Palveluun tulee sisältyä kuitenkin aina henkilön tarvitsemaa tukea ja ohjausta. Kuntouttavan työtoiminnan palvelua ei voi hankkia yritysmuotoiselta toimijalta. Tämä ei kuitenkaan koske kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle henkilölle annettavaa edellä mainittua tukea ja ohjausta, jonka tarjoajana voi olla myös yritys. Kunta voi tarjota kuntouttavan työtoiminnan palvelua tai sen osaa hyvinvointialueelle. Hyvinvointialue kuitenkin päättää, miten se kuntouttavan työtoiminnan palvelut alueellaan järjestää. Kunta voi toimia hyvinvointialueen kanssa myös yhteistyössä toimimatta palvelun tuottajana. Tästä kerrotaan edellisessä osiossa. Hyvinvointialueen ja kunnan on syytä tehdä yhteistyötä tehtäviensä hoitamisessa ja palveluiden yhteensovittamisessa.
Nuorisotoimen työpajat sekä kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat
Nuorisolain mukaan nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Lailla ei säädetä tarkemmin, mitä tehtäviä tai toimenpiteitä kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluu, vaan kunnalla on itsenäinen vastuu toteuttaa nuorisotyötä ja -politiikkaa päättämällään ja paikallisiin olosuhteisiin sopivalla tavalla. Yksi nuorisolaissa säädetty nuorisotyön muoto on nuorten työpajatoiminta. Nuorten työpajatoiminta ei ole kuntia velvoittavaa toimintaa, vaan tehtävä on kunnalle vapaaehtoinen. Nuorten työpajatoiminnan järjestäjinä voivat toimia kunta tai useat kunnat yhdessä tai nuorten palveluja tuottava yhteisö.
Sote-uudistuksen voimaapanolain mukaan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyy kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueelle liikkeenluovutuksen periaattein. Hyvinvointialue vuokraa kunnilta niiden omistukseen jäävät terveydenhuollon tai sosiaalitoimen käytössä olevat toimitilat siirtymäajaksi (3 vuotta ja yhden vuoden optio). Hyvinvointialue ja kunta voivat kuitenkin sopia sopimusten ja toimitilojen siirtymisen osalta myös toisin.
Nuorten työpajoilla on tehty usein yhteistyötä valtion järjestämien TE-palveluiden kanssa. Lisäksi pajoilla on ollut kuntouttavan työtoiminnan tai sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaita. Molemmat palvelut kuuluvat sosiaalihuollon lainsäädäntöön. Kunnissa tulisi käydä läpi, miltä osin nuorten työpajalla tehty työ on katsottavissa sosiaalihuoltoon liittyvän tehtävän hoitamiseksi.
Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaan asema ja palvelun sisältö määräytyy kuntouttavaa työtoimintaa koskevan lainsäädännön sekä sosiaalihuollon lainsäädännön mukaan. Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaan asema ja palvelun sisältö määräytyy sosiaalihuollon lainsäädännön mukaan. Kunnan tehtävien organisoinnista kuntouttavaan työtoimintaan liittyen on kerrottu tarkemmin kuntainfossa (https://stm.fi/-/kuntainfo-kuntouttavaan-tyotoimintaan-muutoksia-1.1.2021-alkaen). Nuorisotoimen työpajalla kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaan parissa tehtyä työtä voi pitää sosiaalihuoltoon liittyvänä, ainakin pääsääntöisesti, vaikka tehtävä olisikin organisoitu muun toimialan kuin sosiaalitoimen yhteyteen.
Siltä osin kuin nuorten työpajassa kuntouttavaa työtoimintaa kunnissa toteuttava henkilöstö ei siirry hyvinvointialueen palvelukseen, hyvinvointialueen tulee rekrytoida palvelukseensa tarvittava henkilöstö. Sama koskee myös tarvittavia ulkoisia ostopalvelusopimuksia (esim. järjestöjen kanssa), mikäli ne eivät siirtyisi hyvinvointialueen nimiin sosiaalihuollon sopimuksina.
Järjestämisvastuu kuntouttavasta työtoiminnasta siirtyy hyvinvointialueelle, joka hakee valtion korvauksen kuntouttavasta työtoiminnasta.
Sosiaalihuollon ja kuntouttavan työtoiminnan lainsäädännössä ei oteta tällä hetkellä suoraan kantaa etäpalveluihin. Koronaepidemian alkuvaiheessa sosiaali- ja terveysministeriö kannusti kuntia kehittämään vaihtoehtoisia kuntouttavan työtoiminnan toteutustapoja tuolloisessa poikkeustilanteessa yhteistyössä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.
Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteiden toteutumisen seurannassa ja asiakkaan tukemisessa tarvitaan sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen mukaan asiakkaan tapaamista kasvokkain eikä kuntouttavaa työtoimintaa ole tarkoituksenmukaista toteuttaa pelkästään etäpalvelulla. Se, kuinka paljon kunkin asiakkaan kohdalla tämä on tarpeen, on ratkaistava asiakkaan yksilöllisen tilanteen mukaan. Toiminnan muutoksista sovitaan aktivointisuunnitelmaa päivittämällä.
TE-palvelujen 2024-uudistusta koskevat lait ovat tulossa lausuntokierrokselle tänä keväänä. Kuntien rahoitusvastuuseen suunnitellaan muutoksia (niiden valmistelu on vielä kesken). Työllisyyden edistämiseen liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tulevat olemaan hyvinvointialueiden vastuulla ja työvoimaviranomaisen tehtävien siirtoa kunnille valmistellaan. Lisätietoja saa työ- ja elinkeinoministeriöstä:
https://tem.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-te-palvelut-2024-uudistuksesta
TE-palvelujen 2024-uudistusta koskevat lait ovat tulossa lausuntokierrokselle tänä keväänä. Kuntien rahoitusvastuuseen suunnitellaan muutoksia (niiden valmistelu on vielä kesken). Työllisyyden edistämiseen liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tulevat olemaan hyvinvointialueiden vastuulla ja työvoimaviranomaisen tehtävien siirtoa kunnille valmistellaan. Lisätietoja saa työ- ja elinkeinoministeriöstä:
https://tem.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-te-palvelut-2024-uudistuksesta
TE-palvelujen 2024-uudistusta koskevat lait ovat tulossa lausuntokierrokselle tänä keväänä. Kuntien rahoitusvastuuseen suunnitellaan muutoksia (niiden valmistelu on vielä kesken). Työllisyyden edistämiseen liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tulevat olemaan hyvinvointialueiden vastuulla ja työvoimaviranomaisen tehtävien siirtoa kunnille valmistellaan. Lisätietoja saa työ- ja elinkeinoministeriöstä:
https://tem.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-te-palvelut-2024-uudistuksesta
TE-palvelujen 2024-uudistusta koskevat lait ovat tulossa lausuntokierrokselle tänä keväänä. Kuntien rahoitusvastuuseen suunnitellaan muutoksia (niiden valmistelu on vielä kesken). Työllisyyden edistämiseen liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tulevat olemaan hyvinvointialueiden vastuulla ja työvoimaviranomaisen tehtävien siirtoa kunnille valmistellaan. Lisätietoja saa työ- ja elinkeinoministeriöstä:
https://tem.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-te-palvelut-2024-uudistuksesta
TE-palvelujen 2024-uudistusta koskevat lait ovat tulossa lausuntokierrokselle tänä keväänä. Kuntien rahoitusvastuuseen suunnitellaan muutoksia (niiden valmistelu on vielä kesken). Työllisyyden edistämiseen liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tulevat olemaan hyvinvointialueiden vastuulla ja työvoimaviranomaisen tehtävien siirtoa kunnille valmistellaan. Lisätietoja saa työ- ja elinkeinoministeriöstä:
https://tem.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-te-palvelut-2024-uudistuksesta
Tutustu myös TEM:n sivuilta löytyviin kysymyksiin ja vastauksiin yhdyspinnoista.