Uudenmaan erillisselvitys

Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin sote-erillisratkaisun vaihtoehtoja selvitettiin tiiviissä yhteistyössä alueen kuntien ja HUSin kanssa syksyllä 2019. Selvityksessä tarkasteltiin mahdollisen erillisratkaisun perusteluja, perustuslaillisia reunaehtoja ja toteutuksen vaihtoehtoja.

Erillisselvityksen ohjausryhmä esitti yhteisen jatkovalmistelun pohjaksi viiteen itsehallinnolliseen alueeseen pohjautuvaa mallia. Esityksen mukaan sote-palvelujen järjestämisvastuu olisi neljällä itsehallintoalueella ja Helsingin kaupungilla.

Selvityksen loppuraportti julkaistiin joulukuussa 2019.

Esittelykalvosarjat 

Itsehallintoalueiden ja HUSin työnjako linjattaisiin järjestämissopimuksessa

Useamman itsehallintoalueen ratkaisu vastaisi pitkälti valtakunnallisen mallin lähtökohtia. HUS toimisi tässä mallissa koko Uudenmaan alueella. Itsehallintoalueiden ja HUSin työnjako linjattaisiin tarkemmin järjestämissopimuksessa, jonka perusvaatimukset määriteltäisiin lainsäädännössä. Valtioneuvostolla olisi oikeus määrittää sopimus, mikäli sairaanhoitopiiri ja itsehallinnolliset alueet eivät pääsisi sopimukseen tai se ei täyttäisi säädettyjä kriteereitä. Kårkullan ja Etevan toiminta tulisi ratkaista osana laajempaa sote-uudistuksen valmistelua.

Tarkastelussa useita malleja

Syksyllä 2019 tehdyssä selvityksessä tarkasteltiin mahdollisen erillisratkaisun perusteluja, reunaehtoja ja toteutuksen vaihtoehtoja.

Tarkasteltavia malleja olivat Uudenmaan kuntien esittämä neljän vapaaehtoisen kuntayhtymän ja Helsingin kaupungin muodostama vaihtoehto, lakisääteiset kuntayhtymät, Uudenmaan jako useampaan itsehallintoalueeseen sekä Uusimaa yhtenä maakuntana, jonka alla toimisi useampi sote-tuotantoalue aluelautakuntamallin mukaisesti.

Vaihtoehdoista perustuslain kannalta ongelmallisiksi todettiin kuntayhtymiin pohjautuvat vaihtoehdot. Uusimaa yhtenä maakuntana puolestaan olisi muun maan perusratkaisun mukainen, mutta sen hallittu toimeenpano olisi poikkeuksellisen haastavaa alueen erityispiirteiden takia.

Lue lisää