Henkilöstön asema sote-uudistuksessa

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävissä työskentelee yhteensä noin 210 000 henkilöä. Sote-maakuntiin siirtyy liikkeenluovutuksilla noin 171 000 henkilöä 332 kunnasta tai kuntayhtymästä. Lisäksi noin 14 400 jatkaa Helsingin kaupungin ja 22 800 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin palveluksessa. Manner-Suomen kuntiin ja kuntayhtymiin jää henkilöstöä edelleen noin 208 000.

Henkilöstö siirtyy tehtäviensä mukana

Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstö siirtyy uudistuksen yhteydessä sote-maakuntien ja sote-maakuntayhtymien palvelukseen.

Kuntien palveluksessa sosiaali ja terveydenhuollon palvelutuotantoon liittyvissä tukipalvelutehtävissä työskentelevät henkilöt siirtyvät sote-maakuntien ja sote-maakuntayhtymien palvelukseen, jos henkilön tosiasiallisista työtehtävistä vähintään puolet on kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon tukitehtäviä. Lisäksi opiskeluhuollon kuraattorit ja koulupsykologit siirtyvät sote-maakuntien ja sote-maakuntayhtymien palvelukseen.

Uudenmaan erillisratkaisun yhteydessä sote-maakuntayhtymäksi muuttuvan HUS-kuntayhtymän ja sote-maakunnan tehtäviä hoitavan Helsingin kaupungin henkilöstön työnantaja ei muutu.​

Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella

Siirtyminen sote-maakuntiin ja sote-maakuntayhtymiin, joka johtaa työnantajan vaihtumiseen, katsotaan esityksen perusteella liikkeenluovutukseksi. Työsopimuslain ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain liikkeenluovutussäännöksiä sovelletaan kaikkiin uudistuksen yhteydessä toteutettaviin työnantajan vaihtumista merkitseviin muutoksiin.

Henkilöstö siirtyy niin sanottuina vanhoina työntekijöinä ja säilyttää siirtymähetkellä voimassa olevat työ -tai virkasuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet.

Myös tukipalvelujen henkilöstöä siirtyy sote-maakuntiin

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavien yksiköiden, laitosten ja kuntayhtymien henkilöstö siirtyy tehtäviensä mukana kokonaisuudessaan sote-maakuntien palvelukseen.

Kuntien yhteisten tukipalvelujen osalta työntekijä siirtyy sote-maakunnan palvelukseen, jos henkilön nykytehtävistä vähintään puolet kohdistuu kunnan sosiaali- tai terveyspalveluihin. Tukipalveluiksi katsotaan kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa tukevat tehtävät kuten keskitetty ruokahuolto, siivous, laitehuolto, toimisto- ja hallintopalvelut, palkanlaskenta-, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, ICT-palvelut tai kiinteistötoimi, tekniset palvelut sekä laboratoriot ja kuvantamispalvelut.

Yhtiöittämisestä

Uudistuksessa ei esitetä vastaavaa yhtiöittämisvelvollisuutta kuin viime kaudella esitettiin. Kun sote-maakunnat järjestelevät tulevaisuudessa palvelutuotantoaan itsehallintonsa perusteella, ne soveltava voimassa olevia muun muassa liikkeenluovutusta koskevia säännöksiä vastaavasti, kuin niitä sovelletaan kuntiin ja kuntayhtymiin. Maakuntaomisteisten yhtiöiden ja yhteisöjen lisäeläketurvan säilyminen voidaan turvata niiden liittymisellä Kevan jäsenyhteisöksi.

Kunta-alan palvelussuhdetta koskeva lainsäädäntö laajenee sote-maakuntiin

Kunnallisen palvelussuhdelainsäädännön (työ- ja virkasuhdetta koskeva lainsäädäntö) soveltamisalaa laajennetaan koskemaan sote-maakuntien ja sote-maakuntayhtymien henkilöstöä

Siirtyvän henkilöstön mahdollisen lisäeläketurvan ja alempien eläkeikien säilyminen turvataan ehdottamalla Kevan lakisääteisiin jäsenyhteisöihin lisättäväksi sote-maakunnat ja sote-maakuntayhtymät.

Työnantajaedunvalvonta perustettavalle uudelle KT:lle

Laki kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta korvataan lailla kuntien ja sote-maakuntien työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä. Lailla perustetaan tähän tehtävään Kunta- ja sote-maakuntatyönantajat KT -niminen julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on toimivalta edustaa kuntia, kuntayhtymiä ja sote-maakuntalain mukaisia sote-maakuntia työnantajaedunvalvontaan liittyvissä asioissa. Kunnat, kuntayhtymät ja sote-maakunnat ovat esityksen mukaan Kunta- ja sote-maakuntatyönantajat KT:n jäseniä suoraan lain nojalla.

Kuntien ja sote-maakuntien omistamat tai määräysvallassa olevat, laissa tarkemmin säädetyt yhtiöt, säätiöt ja osuuskunnat voivat niin halutessaan olla uuden työnantajaorganisaation jäsenyhteisöjä.

Kunkin työnantajasektorin tes-ves-toiminnasta päättävät jaostot. Jaostojen jäsenet valitaan kunta- ja maakuntavaalien voimasuhteiden perusteella sekä kyseisen työnantajasektorin edustajista. Yritysjaoston jäsenet valitaan yritysten edustajakokouksessa. Työmarkkinakeskusjärjestön hallitus valitaan jaostojen jäsenistä ja sen kokoonpanossa huomioidaan eri jaostojen painoarvo.

Uusi KT neuvottelee yhdessä alan pääsopijajärjestöjen kanssa sote-maakuntiin ja muille jäsenilleen omat työ- ja virkaehtosopimukset.

Lisätietoja

neuvottelujohtaja Sari Ojanen, VM,  puh. 02955 30109, sari.ojanen(at)vm.fi
neuvotteleva virkamies Anu Hernesmaa, VM, puh. 02955 30027, puh. anu.hernesmaa(at)vm.fi
lainsäädäntöneuvos Marja Isomäki, VM, puh. 02955 30414, puh. marja.isomaki(at)vm.fi