Henkilöstön asema sote-uudistuksessa

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävissä työskentelee yhteensä noin 222 000 henkilöä. Hyvinvointialueiden palvelukseen siirtyy liikkeenluovutuksilla noin 216 000 henkilöä 332 kunnasta tai kuntayhtymästä. Lisäksi noin 14 400 henkilöä jatkaa Helsingin kaupungin ja 22 800 HUS-yhtymän palveluksessa. Manner-Suomen kuntiin ja kuntayhtymiin jää henkilöstöä edelleen noin 209 000.

Henkilöstö siirtyy tehtäviensä mukana

Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstö siirtyy uudistuksen yhteydessä hyvinvointialueiden palvelukseen. 

Kuntien palveluksessa sosiaali ja terveydenhuollon palvelutuotantoon liittyvissä tukipalvelutehtävissä työskentelevät henkilöt siirtyvät hyvinvointialueiden palvelukseen, jos henkilön tosiasiallisista työtehtävistä vähintään puolet on kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon tukitehtäviä. Lisäksi opiskeluhuollon kuraattorit ja koulupsykologit siirtyvät hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien palvelukseen.

HUS-yhtymäksi muuttuvan nykyisen HUS-kuntayhtymän ja hyvinvointialueen tehtäviä hoitavan Helsingin kaupungin henkilöstön työnantaja ei muutu.

Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella

Siirtyminen hyvinvointialueille ja hyvinvointiyhtymiin, joka johtaa työnantajan vaihtumiseen, katsotaan esityksen perusteella liikkeenluovutukseksi. Työsopimuslain ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain liikkeenluovutussäännöksiä sovelletaan kaikkiin uudistuksen yhteydessä toteutettaviin työnantajan vaihtumista merkitseviin muutoksiin. 

Henkilöstö siirtyy niin sanottuina vanhoina työntekijöinä ja säilyttää siirtymähetkellä voimassa olevat työ -tai virkasuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet.

Myös tukipalvelujen henkilöstöä siirtyy hyvinvointialueille 

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavien yksiköiden, laitosten ja kuntayhtymien henkilöstö siirtyy tehtäviensä mukana kokonaisuudessaan hyvinvointialueiden palvelukseen. 

Kuntien yhteisten tukipalvelujen osalta työntekijä siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen, jos henkilön nykytehtävistä vähintään puolet kohdistuu kunnan sosiaali- tai terveyspalveluihin. Tukipalveluiksi katsotaan kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa tukevat tehtävät kuten keskitetty ruokahuolto, siivous, laitehuolto, toimisto- ja hallintopalvelut, palkanlaskenta-, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, ICT-palvelut tai kiinteistötoimi, tekniset palvelut sekä laboratoriot ja kuvantamispalvelut.

Yhtiöittämisestä

Uudistuksessa ei ole vastaavaa yhtiöittämisvelvollisuutta kuin edellisellä vaalikaudella esitettiin. Kun hyvinvointialueet järjestelevät tulevaisuudessa palvelutuotantoaan itsehallintonsa perusteella, ne soveltavat voimassa olevia muun muassa liikkeenluovutusta koskevia säännöksiä vastaavasti, kuin niitä sovelletaan kuntiin ja kuntayhtymiin. Hyvinvointialueiden yhtiöiden ja yhteisöjen lisäeläketurvan säilyminen voidaan turvata niiden liittymisellä Kevan jäsenyhteisöksi. 

Kunta-alan palvelussuhdetta koskeva lainsäädäntö on laajentunut hyvinvointialueisiin

Kunnallisen palvelussuhdelainsäädännön (työ- ja virkasuhdetta koskeva lainsäädäntö) soveltamisalaa on laajennettu koskemaan hyvinvointialueiden henkilöstöä.

Siirtyvän henkilöstön mahdollisen lisäeläketurvan ja alempien eläkeikien säilyminen on turvattu lisäämällä Kevan lakisääteisiin jäsenyhteisöihin hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät.

Työnantajaedunvalvonta uudelle KT:lle

Laki kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta on korvattu lailla kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä. Lailla on perustettu tähän tehtävään Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT -niminen julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on toimivalta edustaa kuntia, kuntayhtymiä ja hyvinvointialueita työnantajaedunvalvontaan liittyvissä asioissa. Kunnat, kuntayhtymät ja hyvinvointialueet ovat Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n jäseniä suoraan lain nojalla. 

Kuntien ja hyvinvointialueiden omistamat tai määräysvallassa olevat, laissa tarkemmin säädetyt yhtiöt, säätiöt ja osuuskunnat voivat niin halutessaan olla uuden työnantajaorganisaation jäsenyhteisöjä. 

Kunkin työnantajasektorin tes-ves-toiminnasta päättävät jaostot. Jaostojen jäsenet valitaan kunta- ja aluevaalien voimasuhteiden perusteella sekä kyseisen työnantajasektorin edustajista. Yritysjaoston jäsenet valitaan yritysten edustajakokouksessa. Työmarkkinakeskusjärjestön hallitus valitaan jaostojen jäsenistä ja sen kokoonpanossa huomioidaan eri jaostojen painoarvo.

Uusi KT neuvottelee yhdessä alan pääsopijajärjestöjen kanssa hyvinvointialueille ja muille jäsenilleen omat työ- ja virkaehtosopimukset.

Lisätietoja

Sari Ojanen, neuvottelujohtaja, VM, puh. 02955 30109, sari.ojanen(at)gov.fi
Anu Hernesmaa, neuvotteleva virkamies, VM, puh. 02955 30027, anu.hernesmaa(at)gov.fi
Marja Isomäki, lainsäädäntöneuvos, VM, puh. 02955 30414, marja.isomaki(at)gov.fi