Kuntien valtionosuusjärjestelmän muutokset

Valtionosuusjärjestelmään esitettävissä muutoksissa lähtökohtana on sekä hyvän rahoitusjärjestelmän periaatteet, että sote-uudistuksesta aiheutuvien suurten taloudellisten vaikutusten kohtuullistaminen.  Järjestelmän peruskriteerit reagoivat jatkossakin kunnan tarpeissa ja olosuhteissa tapahtuviin muutoksiin. 

Myös verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen peruslogiikka on tarkoitus säilyttää, joskin tasauslisä ja -vähennysprosentteja muutetaan paremmin uuteen tilanteeseen soveltuviksi. Lisäksi kiinteistövero sisällytetään 50 prosentin osuudella tasauksessa huomioitaviin verotuloihin. 

Voimalaitosten osalta tasauksessa huomioidaan vain ydinvoimalaitokset, ja niiden veroprosentteina käytetään tasauksen laskennassa yleistä (keskimääräistä) kiinteistöveroprosenttia.

Tasauslisäprosentti nousee nykyisestä 80:sta 90:ään prosenttiin, mikä hyödyttää tasausrajan eli keskimääräisen laskennallisen verotulon alenemisesta kärsiviä kuntia. Tasausvähennysprosentiksi esitetään kiinteää 10 prosenttia, mikä taas hyödyttää niitä kuntia, joilta siirtyy suhteellisesti eniten verotuloja hyvinvointialueille. Nykyisin tasausvähennysprosentti on vähintään 30 ja kasvaa siitä ylöspäin lievästi progressiivisesti.

Tasausraja on edelleen 100 prosenttia maan keskimääräisestä laskennallisesta verotulosta. Laskennallisella verotulolla tarkoitetaan koko maan keskimääräisillä kunnallis- ja kiinteistöveroprosenteilla laskettua verotuloa ja yhteisöverotuloa.

Sote-tehtävien siirtyessä pois kunnilta suurin osa peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän kautta jaettavasta rahasta määräytyy alle 16-vuotiaiden ikäluokkien perustella. Koska kunnilla on muutoksen jälkeen edelleen tärkeä rooli myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä sosiaali- ja terveysmenojen ennaltaehkäisyssä, valtionosuusjärjestelmään ehdotetaan uutena kriteerinä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosaa.

Uutena kriteerinä esitetään myös asukasmäärän kasvuun perustuvaa lisää, jolla vastataan väestömäärän kasvun aiheuttamiin palvelutarpeen lisäyksiin. Näiden lisäksi eräiden nykyisten kriteereiden laskentatapaa tarkistetaan hieman sekä yhtenäistetään ja poistetaan eräitä aiempia tasausjärjestelyjä.

Lisäksi valtionosuusjärjestelmään esitetään toistaiseksi pysyvää, sote-kustannusten ja -tulojen siirrosta johtuvan muutoksen rajoitinta. Rajoittimessa ei huomioida valtionosuusjärjestelmän varsinaisia uusia kriteerimuutoksia, vaan pelkästään puhtaasti sote-tehtävien siirrosta aiheutuvat taloudelliset muutokset. Toisin sanoen rajoitin määritetään niin kutsutulla ”poikkileikkaushetkellä”, kun järjestämisvastuu siirtyy vuodenvaihteessa 2022–2023. Rajoittimen suuruus on symmetrisesti 60 prosenttia eli kunnan vastuulle jää sekä positiivisesta että negatiivisesta muutoksesta 40 prosenttia.