Kuntien valtionosuusjärjestelmän muutokset

Valtionosuusjärjestelmään esitettävissä muutoksissa lähtökohtana on sekä hyvän rahoitusjärjestelmän periaatteet että sote-uudistuksesta aiheutuvien suurten taloudellisten vaikutusten kohtuullistaminen.  Järjestelmän peruskriteerit reagoivat jatkossakin kunnan tarpeissa ja olosuhteissa tapahtuviin muutoksiin.

Myös verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen peruslogiikka on tarkoitus säilyttää, joskin tasausraja alenee ja tasauslisä- ja tasausvähennysprosentteja muutetaan. Lisäksi kiinteistövero sisällytetään 50 prosentin osuudella tasauksessa huomioitaviin verotuloihin.

Voimalaitosten osalta tasauksessa huomioidaan vain ydinvoimalaitokset, ja niiden veroprosentteina käytetään tasauksen laskennassa yleistä (keskimääräistä) kiinteistöveroprosenttia. Tasauslisäprosentti nousee 90 prosenttiin, mikä hyödyttää tasausrajan alenemisesta kärsiviä kuntia. Tasausvähennysprosentiksi esitetään kiinteää 10 prosenttia, mikä taas hyödyttää niitä kuntia, joilta siirtyy suhteellisesti eniten verotuloja sote-maakuntiin. Tasausraja on edelleen 100 prosenttia maan keskimääräisestä laskennallisesta verotulosta.

Sote-tehtävien siirtyessä pois kunnilta suurin osa peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän kautta jaettavasta rahasta määräytyy alle 16-vuotiaiden ikäluokkien perustella. Koska kunnilla on muutoksen jälkeen edelleen tärkeä rooli myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä sosiaali- ja terveysmenojen ennaltaehkäisyssä, valtionosuusjärjestelmään ehdotetaan uutena kriteerinä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosaa. Tämän lisäksi eräiden nykyisten kriteereiden laskentatapaa tarkistetaan hieman sekä yhtenäistetään ja poistetaan eräitä aiempia tasausjärjestelyjä.

Lisäksi valtionosuusjärjestelmään esitetään toistaiseksi pysyvää, sote-kustannusten ja -tulojen siirrosta johtuvan muutoksen rajoitinta. Rajoittimessa ei huomioida valtionosuusjärjestelmän varsinaisia uusia kriteerimuutoksia, vaan pelkästään puhtaasti sote-tehtävien siirrosta aiheutuvat taloudelliset muutokset. Toisin sanoen rajoitin määritetään uudistuksen voimaantulon ”poikkileikkaushetkellä”. Rajoittimen suuruus on symmetrisesti 60 prosenttia eli kunnan vastuulle jää sekä positiivisesta että negatiivisesta muutoksesta 40 prosenttia.