Yritykset
Kunnat ovat tähän saakka hankkineet useita eri palveluja yksityisiltä yrittäjiltä. Jatkossa kuntien tai kuntayhtymien sijasta palveluiden ostajana toimii hyvinvointialue. Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä pelastustoimeen liittyvät voimassa olevat sopimukset siirtyvät hyvinvointialueille. Hyvinvointialueet tulevat tekemään hankintoja muun muassa tiloihin, materiaaleihin, laitteisiin, tietojärjestelmiin, hallintoon, kehittämiseen ja tukipalveluihin liittyen.
Monituottajuus on edelleen mahdollista lainsäädännön reunaehdot huomioiden. Palveluja voidaan hankkia yksityiseltä palveluntuottajalta, jos se on tarpeen tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Hyvinvointialueen yhtiöt rinnastuvat sote-järjestämislaissa yksityisiin palveluntuottajiin tuottaessaan palveluja hyvinvointialueelle. Julkisomisteinen yhtiö ei ole rinnastettavissa viranomaistoimijaan.
Hankittavien palveluiden on oltava sisällöltään, laajuudeltaan ja määrälliseltä osuudeltaan sellaisia, että hyvinvointialue pystyy huolehtimaan kaikissa tilanteissa järjestämisvastuunsa asianmukaisesta toteuttamisesta myös hankkimiensa palveluiden osalta. Hyvinvointialue voi kuitenkin hankkia kokonaisuudessaan lääketieteelliset tai hammaslääketieteelliset tukipalvelut sekä niihin liittyvän erityisosaamisen. Myös palvelusetelin käyttö on mahdollista.
Ostopalveluna ei saa hankkia järjestämisvastuun toteuttamiseen kuuluvia tehtäviä:
- julkisen vallan käyttöä sisältäviä palveluja (jollei laissa erikseen toisin säädetä),
- sosiaalityötä,
- sosiaalipäivystystä,
- terveydenhuollon ympärivuorokautista päivystystä,
- ensihoitopalveluun kuuluvia järjestämistehtäviä.
Yksityisen palveluntuottajan palveluissa voidaan käyttää julkista valtaa, jos siitä on säädetty erikseen lailla (esim. lastensuojelulaissa ja kehitysvammalaissa säädetään rajoitustoimenpiteiden käytöstä).
Hyvinvointialueen palveluissa voidaan käyttää yksityiseltä palveluntuottajalta hankittua työvoimaa tai vuokratyövoimaa ostopalvelujen hankkimista vastaavin edellytyksin. Myös terveydenhuollon ympärivuorokautisessa päivystyksessä voidaan käyttää täydentävästi hankittua tai vuokrattua työvoimaa. Laajempi hankitun tai vuokratun työvoiman käyttö ympärivuorokautisessa päivystyksessä on sallittua tilapäisesti tai henkilöstön saatavuusongelmissa.
Sosiaalihuollon asiakkaan palvelutarpeen arviointia ja päätöksentekoa sosiaalipalvelun antamisesta ei voi antaa yksityisen palveluntuottajan tai siltä hankitun taikka vuokratun henkilöstön tehtäväksi. Ostopalveluna annettavassa perusterveydenhuollossa ja sen yhteydessä toteutettavissa erikoissairaanhoidon palveluissa, jotka eivät vaadi erikoissairaanhoidon sairaala- tai poliklinikkaolosuhteita, voidaan sen sijaan tehdä hoidon tarpeen arviointia ja hoitoratkaisuja. Työvoimaksi hankittu tai vuokrattu lääkäri tai hammaslääkäri voi edellä todetun lisäksi tehdä hoidon tarpeen arvioinnin ja siihen liittyviä hoitoratkaisuja myös ympärivuorokautisessa päivystyksessä sekä hoidettaessa erikoissairaanhoitoon otettua potilasta.
Yritykset tekevät yhteistyötä myös pelastustoimen kanssa, erityisesti kriittisen infrastruktuurin turvaamisen osalta. Yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä tärkeimpinä tahoina ovat kriittisen infrastruktuurin ylläpidosta vastaavat yritykset kuten esimerkiksi sähkö-, energia ja teleyritykset sekä laissa pelastustoimen laitteista tarkoitetut asennusliikkeet ja tarkastuslaitokset.